Tilisanomat on lukijoidensa mielestä korkeatasoinen, asiantunteva ja ajankohtainen ammattilehti, joka sisältää monipuolista ja hyödyllistä ajantasaista tietoa. Lukijoiden arvostus Tilisanomiin on entisestäänkin kasvanut: yleisarvosana noussut ja suositteluvalmius lisääntynyt. Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimus Oy:n kesäkuussa 2010 Tilisanomille tekemästä lukemistutkimuksesta.

Lukijoiden Tilisanomille antama yleisarvosana on nyt 4,26 (asteikko 5-1) kun se vuoden 2008 tutkimuksessa oli 4,22. Lähes jokainen (99 %) piti Tilisanomia hyödyllisenä työnsä kannalta ja 98 prosenttia on valmis suosittelemaan lehteä kollegoilleen ja tuttavilleen. Vastanneista hieman yli neljännes (28 %) koki Tilisanomien kehittyneen viimeksi kuluneen vuoden aikana parempaan suuntaan.

Tilisanomilla on pitkäaikaisia ja uskollisia lukijoita

Neljännes on tilannut lehden yli 10 vuotta ja hieman alle kolmanneskin 5-10 vuotta. Uusia lukijoita on joka kymmenes. Lehti luetaan hyvin tarkkaan, mikä viestii erittäin sitoutuneesta lukijakunnasta.

Lehden kiinnostavimmat aihealueet ovat kirjanpitoasiat ja vero-oikeus. Näiden jälkeen tulevat tilinpäätöksen erityiskysymykset ja taloudellisen tilan analyysit, tilintarkastusasiat ja eri yhtiömuotoihin liittyvät artikkelit.

Kiinnostus henkilöstö- ja hallintoasioihin, yritysrahoitukseen sekä kansantaloutta ja liike-elämää koskevia asioita kohtaan on lisääntynyt selvästi.

Suositut vakiopalstat

Lehden vakiopalstojen lukemisaste on erittäin korkea. Säännöllisesti luetuimmat vakiopalstat ovat Pauli Vahteran kolumni ja kahdeksanosaisena julkaistu Palkkahallinnon koulu. Pääkirjoituksen lukee säännöllisesti 33 prosenttia vastanneista. Liitetiedot-palstalta, jossa käsitellään alan ajankohtaisia asioita ja oikeuden päätöksiä, nousevat säännöllisesti luetuimmiksi KILAn, KHO:n, KVL:n ja KKO:n ratkaisut.

Tilinpäättäjän tietopaketin käyttöaste on aikaisempien vuosien tapaan korkea.

Tilisanomien verkkolehden lukeminen ja sivuille rekisteröityminen on lisääntynyt selvästi ja sitä pidetään aiempaa hyödyllisempänä. Verkkolehden sähköinen artikkeliarkisto tunnetaan hyvin ja joka kymmenes arkiston tuntevista käyttää sitä viikoittain ja reilu kolmannes kuukausittain.

Lehti tilataan työpaikalle

Tilisanomia lukevat tilaavat lähes kaikkia tutkimuksessa lueteltuja samantyyppisiä lehtiä selvästi vähemmän kuin vuoden 2008 tutkimuksessa. Tilisanomat on ainoa, jolla on hieman kasvua. Tilisanomia tilataan entistä useammin itse ja suoraan työpaikalle. Haastatelluista 51 prosenttia on tilannut Tilisanomat itse (v. 2008 43 %) ja vajaa puolet (45 %) lukee työnantajan tilaamaa lehteä.

Tilisanomien lukijat työskentelevät monipuolisesti eri toimialoilla; selvästi muita toimialoja useimmin tilitoimistossa tai teollisuuden palveluksessa. Seuraavaksi suurimmat lukijaryhmät ovat liike-elämän palveluissa sekä julkisella sektorilla ja kaupan alalla toimivat. Lukijoiden työtehtävät liittyvät yleisimmin ulkoiseen laskentaan/kirjanpitoon ja tilinpäätöstehtäviin (94 %) sekä verotukseen (88 %). Seuraavina painotusalueina tulevat yrityslainsäädäntö, sisäinen laskenta ja palkkahallinto.

Lukemistutkimukseen vastanneista lukijasta on 79 prosenttia on naisia ja 21 prosenttia miehiä. Lukijoista 75 prosenttia edustaa ylintä johtoa, johtoa, asiantuntijoita ja yrittäjiä.

Vastaajista työskentelee Suur-Helsingin alueella 26 prosenttia ja muussa yli 30 000 asukkaan kaupungissa 36 prosenttia.

Tilitoimistoammattilaisten työ vetää tekijänsä tiiviisti mukaansa. Tämä käy ilmi Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Suomen Taloushallintoliitto ry:n tuoreesta työhyvinvointitutkimuksesta.

– Viranomaisvaatimuksiin vastataan hyvällä ammattitaidolla ja toimivan työyhteisön voimin, kuvaa tutkimustuloksia työhyvinvoinnin asiantuntija Sirpa Arffman Eterasta.

– Toisaalta työn kausiluonteisuus tuo suuria haasteita. Keskeisimmäksi kehityskohteeksi nousi työn määrän ja kiireen jakautuminen tasaisemmin koko vuodelle.

Etera ja Taloushallintoliitto toteuttivat yhdessä tilitoimistoalalle suunnatun työhyvinvointitutkimuksen keväällä 2010. Tutkimus on ensimmäinen tilitoimistoalan ja taloushallinnon ammattilaisten työhyvinvointia kartoittava tutkimus. Tutkimuksen tulokset julkistettiin Taloushallintoliiton kesäpäivillä 7.–8.6. Hämeenlinnassa.

Työhyvinvointikysely lähetettiin sähköpostitse noin 4 600 tilitoimistoalan työntekijälle ja yrittäjälle. Vastauksia saatiin yli 2 000. Vastaajista suurin osa oli naisia, kuten alalla yleensäkin. Keski-iältään vastaajat olivat hieman vanhempia kuin toimihenkilöt yleensä. Koulutustaso oli hyvä ja osaamisen koettiin vastaavan hyvin työtehtäviä.

Tilitoimistojen työntekijät olivat työhönsä tyytyväisiä

Vastaajat olivat työhönsä tyytyväisiä ja kokivat pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhönsä ainakin jonkin verran. Viranomaisaikataulujen ja työn määrän koettiin rajoittavan mahdollisuuksia säädellä omaa työtä.

– Tällä alalla työn imu tuntuu olevan varsin voimakasta, työ tavallaan vie mukanaan, mikä on toisaalta hyväkin asia, Arffman sanoo.

Tilapäistyövoiman ja sijaisten käyttöä ja saatavuuden parantamista ehdotettiin yleisimmin ratkaisuksi kiireen tuomiin ongelmiin. Myös koulutusta, työvälineiden ja -ympäristön kohentamista ja yhteisiä tilaisuuksia kaivattiin. Noin puolet vastaajista arvioi esimiestyön toimivaksi. Työterveyshuollon, liikunnan ja oman toiminnan merkitys työhyvinvoinnille nähtiin suurena.

Tietotekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä

Tilitoimistotyössä tietotekniikkaa pidettiin merkittävänä apuvälineenä, mutta vajaa puolet vastaajista koki sen aiheuttavan myös kuormitusta esimerkiksi sovellusten hidastelun muodossa. Henkistä kuormitusta aiheuttivat kiire, suunnittelemattomat muutokset ja työn pirstaleisuus.

– Uupumuksen kokemukset ja stressi vaikuttivat selvästi jaksamiseen. Sen sijaan kiusaamiskokemuksia oli työyhteisöissä verraten vähän, selvittää tutkija Helena Rytkönen Eterasta.

–Tyytyväisyys työhön, riittävä lepo ja voimavarat sekä toisaalta työn kuormitustekijät vaikuttavat jaksamiseen eli työkykyyn ja hyvinvointiin.

Taksiliikennelakia muutettiin siten, että taksiliikennettä voi eräin poikkeuksin harjoittaa vain henkilöautolla.

Laissa olleen aukon vuoksi taksiliikennettä ehdittiin pääkaupunkiseudulla harjoittaa henkilöautojen lisäksi myös kuorma- ja pakettiautoilla. Nämä yritykset toimivat taksiasemilta käsin luoden asiakkaille mielikuvan, että kyse oli tavallisesta taksitoiminnasta.

Käyttöön oli myös otettu selvästi taksivalaisimia muistuttavia kilpiä ja taksamittareita. Taksiasemilla tilanne olikin sittemmin jo ehtinyt kärjistyä taksiliikennettä harjoittavien ja ­uusien tulokkaiden kesken – lakimuutoksen perusteluissa kerrotaan.

Matkatoimistopalvelun arvonlisäveron perusteen laskentatapa muuttui heinäkuun alussa.

Veron perusteena on nyt voittomarginaali ilman veron osuutta. Muutos on tekninen eikä vaikuta veron tuottoon. Aiempi veron perusteen laskentatekniikka olisi vaatinut lakimuutosta aina kun arvonlisäverokannat muuttuvat.

Urheilijalle maksettavan palkan perusteella on ensi vuonna maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Urheilutyönantajia on koskenut erityislaki (375/1995), jonka perusteella urheilijalle maksettavasta palkasta ei ole viime vuosina maksettu sosiaaliturvamaksua. Lakimuutos ei tuo muutosta urheilijalle maksettaviin palkkioihin, jotka eivät perustu työsuhteeseen. Niistä ei edelleenkään makseta sosiaaliturvamaksua.

Yritykset ja palkansaajat voivat saada tukea yhteistoimintalain soveltamisesta kustannuksitta uudelta yhteistoiminta-asiamieheltä, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Yhteistoimintalain piirissä arvioidaan olevan noin 8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työntekijää.

Yhteistoiminta-asiamies antaa ensisijaisesti ohjeita ja neuvoja lakien soveltamisesta yksittäistapauksissa. Asiamiehellä on oikeus antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai sen uusimisen estämiseksi. Tällä on myös oikeus saattaa asia esitutkintaan, jos kysymyksessä on teko, johon liittyy rangaistusuhka. Asiamiehellä on eräissä tilanteissa oikeus vaatia työnantajalle uhkasakon asettamista. Lisäksi asiamiehen tehtäviin kuuluu henkilöstörahastorekisterin ylläpito.

Lait yhteistoiminta-asiamiehestä annettiin tänä keväänä ja asiamies aloitti toimintansa heinäkuun alussa.

Pikaluottoyrityksille ja ­rahoitusyhtiöille on tulossa rekisteröintivelvollisuus. Rekisteri- ja valvontaviranomaisena tulee toimimaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto, mikäli lakiesitys hyväksytään muuttumattomana. Käytännössä kyse olisi ­lähes toimilupamenettelystä, sillä rekisteriin

ilmoittautuvan tulee lakiesityksen mukaan olla luotettava toimija ja tällä tulee olla riittävä luottotoiminnan tuntemus. Toimintaa jo harjoittavien olisi tehtävä rekisteri-ilmoitus kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Ilmestynyt

Konsernin verosuunnittelu
Kirjoittajat: Matti Kukkonen ja Risto Walden
Teos soveltuu erinomaisesti ammattikäyttöön muun muassa tilitoimistoille, controllereille, talouspäälliköille ja verojuristeille.
Kustantaja: WSOYpro

Tulossa
Ennakkoperintälaki käytännössä
Kirjoittaja: Tomi Peltomäki
Kustantaja: WSOYpro

Yhdistykset ja säätiöt
– kirjanpidon, tilinpäätöksen ja verotuksen erityiskysymyksiä
Kirjoittajat: Katariina Pöyhönen,
Heidi Vierros ja Mika Kallio
Kustantaja: KHT-Media Oy

Komission asettama ryhmä ”Expert Group on e-Invoicing” esittää muun muassa arvonlisäveron laskutussäännösten harmonisoimista ja selkeyttämistä eurooppalaisen sähköisen laskutuksen edistämiseksi. Ryhmän mukaan järjestelmien yhteensopivuutta tulisi lisäksi parantaa ja laskusisältö standardoida, jotta lähettäjä ja vastaanottaja voisivat helposti tavoittaa toisensa.

Asiantuntijaryhmän johdossa oli Tieto Oyj:n johtaja Bo Harald.

Komissio järjesti ryhmän ehdotuksista helmikuun loppupuolella päättyneen julkisen kuulemisen, jonka jäljiltä komissio ryhtyy muodostamaan näkemystään eurooppalaisen sähköisen laskutusympäristön edistämistoimiksi.

Parlamentti teki maaliskuussa päätöksen unionin tilipäätösdirektiivien muuttamiseksi niin sanottujen mikroyhteisöjen osalta. Direktiivimuutos purkaa harmonisoidun tilinpäätössääntelyn, mutta edellyttää kuitenkin jäsenvaltioiden säätävän mikroyhteisöille velvoitteen pitää vähintäänkin rekisteriä, josta käyvät ilmi yhtiön liiketoimet ja rahoitustilanne.

Parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta olisi jättänyt asian pöydälle, koska komissio on joka tapauksessa kaavaillut direktiivien yleistä tarkistamista tänä vuonna. Esitykseen sorvattiin valiokunnan lausunnon jäljiltä kirjanpidon vähimmäisedellytykset, koska mikroyhteisöt eivät valiokunnan mukaan voi vapautua verokirjanpidosta eivätkä tilinpäätöksistä kerättäviltä tilastotiedoilta.

Jäsenvaltioiden ministereistä koostuva Euroopan unionin neuvosto ottaa vielä kantaa direktiivimuutokseen ennen sen voimaantuloa.

Mikroyhteisöinä pidetään yrityksiä, jos kaksi seuraavista raja-arvoista ei ylity tilinpäätöspäivänä: tase 0,5 miljoonaa euroa, nettoliikevaihto 1 miljoonaa euroa ja/tai työntekijöitä tilikauden aikana keskimäärin 10 henkeä.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutokset julkisista hankinnoista annettuun lakiin. Lailla saatetaan voimaan niin sanotun oikeusturvadirektiivin määräykset, joiden tarkoitus on parantaa tarjoajien mahdollisuuksia puuttua hankintalain vastaisiin menettelyihin.

Hankintalain soveltamisen alarajana oleva kansallinen kynnysarvo nousee tavara- ja palveluhankintojen sekä käyttöoikeussopimusten osalta 15 000 eurosta

30 000 euroon, sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen sekä eräiden koulutuspalveluhankintojen kynnysarvo 50 000 eurosta 100 000 euroon ja rakennus- ja käyttöoikeusurakoiden kynnysarvo 100 000 eurosta 150 000 euroon. Hankinnan arvo lasketaan sen arvonlisäverottomasta hinnasta.

Lain lisäksi myös julkisten hankintojen vuonna 1994 käyttöön otetut yleiset sopimusehdot uudistuvatValtiovarainministeriön alainen työryhmä on uudistanut ja päivittänyt yleiset sopimusehdot ja ryhmän työn tuloksena palvelu- ja tavarahankinnoille on nyt erilliset ehdot: JYSE 2009 TAVARAT ja JYSE 2009 PALVELUT.

Hallitus antoi huhtikuussa eduskunnalle esityksen rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta (HE 41/2010). Se on yksi niistä toimista, joihin nykyinen hallitus on sitoutunut harmaan talouden torjuntaohjelmassa 2010–2011.

Rakentamispalvelujen käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen olisi myyjän sijasta ostaja.

Vastaava veromalli on käytössä Ruot-sissa ja siellä on kevään kuluessa tehty arviointia mallin vaikuttavuudesta.

Lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 2011 huhtikuun alusta.

KHT-yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi nimitettiin OTK Sanna Alakare, joka siirtyi järjestön johtoon työ- ja elinkeinoministeriöstä hallitussihteerin paikalta.

KHT-yhdistystä parikymmentä vuotta luotsannut, varatuomari Jouko Ilola jäi eläkkeelle huhtikuussa, mutta jatkaa KHT-yhdistyksen omistaman KHT-Media Oy:n toimitusjohtajana.

Eduskunnan käsiteltävänä on muutosesitys heinäkuun alussa voimaantulevaan uuteen asunto-osakeyhtiölakiin.

Lakimuutoksen myötä hissin jälkiasennuksen kustannuksista voidaan vapauttaa kokonaan muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitetut osakehuoneistot, jotka eivät hyödy hissistä edes osakkeiden arvonnousun muodossa - esimerkiksi katutasossa oleva liikehuoneisto tai autotalli.

Esityksen tarkoituksena on selventää taloyhtiöiden päätöksentekoa hissien jälkiasennuksista.

Huhtikuun alussa tuli voimaan uusi valmisteverotuslaki (182/2010). Keskeinen muutos on, että EU:n jäsenvaltioiden välillä tapahtuva alkoholin ja alkoholituotteiden, tupakan ja nestemäisten energiatuotteiden verotonta siirtämistä koskeva menettely muuttuu sähköiseksi.

Sähköiseen järjestelmään, EMCS (Excise Movement and Control System), siirrytään vaiheittain. Suomi ja neljä muuta jäsenvaltiota käyttävät sähköistä järjestelmää kuluvan vuoden loppuun vain tuotteiden vastaanottamisessa ja ensi vuoden alusta myös lähettämisessä.

Huhtikuun alussa tulivat voimaan lakimuutokset, jotka mahdollistavat maksuhäiriömerkintöjen poistamisen luottotietorekistereistä, kun yksityisoikeudellinen saatava on lopullisesti vanhentunut. Käytännössä uudistus koskee tuomioita, joiden antamisesta on kulunut 15 vuotta.

Uuden lainsäädännön lähtökohtana on, että maksuhäiriötieto poistetaan velallisen pyynnöstä.

Uudistus ei koske suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten veroja, jotka vanhentuvat viidessä vuodessa, eikä muita lyhyemmässä ajassa vanhentuvia saatavia, kuten sakkoja ja elatusapumaksuja. Niiden maksuhäiriömerkinnät jäävät voimaan laissa säädetyksi ajaksi, vaikka saatava olisi vanhentunut.

Työaikalakia muutettiin huhtikuun alusta voimaan tulleella lailla (184/2010). Se edellyttää työantajan säilyttävän autonkuljettajien ajopäiväkirjoja yhden vuoden ajan.

Aiemmin laissa ei ollut säännöstä työnantajan velvollisuudesta säilyttää moottoriajoneuvon kuljettajan ajopäiväkirjoja. Ajopäiväkirjan sijaan voidaan käyttää ajopiirturia.

Järjestämättömien luottojen maksamattomia ja tilinpäätökseen merkitsemättömiä korkoja ei lueta luottolaitosten veronalaiseksi tuloksi vuosina 2009–2010.

Elinkeinoverolain muutos (170/2010) koskee niitä luottoja, joihin on sovellettu Rahoitustarkastuksen standardia ennen vuotta 2009 meneillään olleella siirtymäkaudella.

Luvassa www.tilisanomat.fi: Professori Heikki Niskakankaan haastattelu Martti Hetemäen verotyöryhmän raportista raportin julkaisun jälkeen.

Numeron 2 Palkkahallinnon koulussa oli sivulla 67 lauseesta ”Rekisteriin merkityille maksettuja työ- ja käyttökorvauksia ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella, mutta kausiveroilmoituksella ilmoitetaan kaikki työ- ja käyttökorvaukset.” jäänyt sivulause pois. Tekstin tulee olla: ”Rekisteriin merkityille maksettuja työ- ja käyttökorvauksia ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella, mutta kausiveroilmoituksella ilmoitetaan kaikki työ- ja käyttökorvaukset, joista ennakonpidätys on toimitettu.”

Pahoittelemme virhettä.

Taloushallintoliiton suurimpien jäsenyritysten mukaan julkisuudessa käyty vilkas osinkoverokeskustelu ei vielä ole vaikuttanut yritysten osingonjakokäyttäytymiseen.

Osinkoa on jaettu aiempaan tapaan eikä yhtiöitä ole ryhdytty tyhjentämään nostamattomista voittovaroista verotuksen kiristymisen pelossa.

Käyty keskustelu on kylläkin jo herättänyt kiinnostusta voittovarojen kotiuttamiseen ennen veromuutosta ja verorasituksen kasvua. Myös kokonaisverorasituksen optimointiin tulevassa järjestelmässä on ollut kiinnostusta.

Taloushallintoliiton parikymmentä suurinta jäsenyritystä esittivät arvionsa osinkoverokeskustelun vaikutuksista vuosittaisessa tapaamisessaan huhtikuussa. Näillä jäsenyrityksillä on hoidettavanaan lähes 20.000 suomalaisen osakeyhtiömuotoisen yrityksen ulkoistettu taloushallinto.

EU-komissio järjesti 8. helmikuuta 2010 Brysselissä tapahtuman, jossa käsiteltiin kansainvälisiä kehityslinjoja niin tilinpäätössääntelyn kuin tilintarkastuksenkin alueella. Seminaariin osallistui yli 400 henkilöä, joista huomattava osa oli Euroopan ulkopuolelta. IFRS:n onnistumisen ehtona pidettiin sitä, että IASB:n hallintojärjestelmää lavennetaan. Mukaan tarvitaan entistä useampien maiden ja myös Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien edustajia. IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen valmistelussa on noudatettava IASB:n määrittelemää ”due processia” läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

Kanada, Brasilia ja Kiina kohti IFRS:ää

IFRS-normisto mielletään usein vain Eurooppaa koskevaksi tilinpäätöskäytännöksi, jota yritetään saada hyväksytyksi myös Yhdysvaltojen markkinoilla. Pitkälti yli sadassa yksittäisessä valtiossa IFRS hyväksytään tai sen soveltamista vaaditaan; toki soveltamislaajuudessa on eroja siten, että joissakin valtioissa vapaaehtoista soveltamista ei sallita millekään yritysjoukolle.

Kanadan listayhtiöt siirtyvät soveltamaan IFRS-normistoa raportoinnissaan 1.1.2011. Monet voimassaolevat säännökset perustuvat Yhdysvaltojen US GAAP:iin, ja nämä eroavat puolestaan monessa kohdin IFRS:n säännöksistä. IFRS:ään siirtyminen merkitsee myös entistä yksityiskohtaisempien tilinpäätöstietojen antamista kuin nykyiset säännökset edellyttävät. Kanadan edustaja korosti avoimuutta IFRS-siirtymässä – kaikkien osapuolten on saatava vaikuttaa siirtymäprosessissa.

Brasilia ja Kiina ovat myös ottamassa IFRS:n käyttöön. Brasiliassa siirtyminen on tapahtunut vähittäin: 1990-luvulta lähtien on pörssiyhtiöille annettu IFRS-pohjaisia raportointisääntöjä. Kiinan ja EU:n välillä tehtiin vastavuoroista hyväksymistä koskeva sopimus vuonna 2008. Vuoden 2009 alusta lähtien ei Euroopan markkinoilla listautuvien kiinalaisten yhtiöiden ole tarvinnut muokata tilinpäätöstietojaan; kiinalaisten tilinpäätöstietojen katsotaan olevan riittävän yhdenmukaisia EU:ssa voimassaolevien säännösten kanssa.

ISA-standardit myös EU-alueelle

Suomessa on parin viime vuoden aika käyty välillä kiivastakin keskustelua kansainvälisten tilintarkastusstandardien (International Auditing Standards, ISA) merkityksestä tilintarkastuksissa. ISA-standardien hyväksymistä EU:ssa sovellettaviksi valmistellaan parhaillaan. Standardeja ollaan kääntämässä kaikille 21 EU-kielelle, mikä on edellytys niiden viralliselle hyväksymiselle EU-alueella. EU-hyväksymisen aikataulusta ei esitetty arvioita.

Vastavuoroinen hyväksyminen ongelmana

Kansainvälinen politiikka näyttää tunkeutuvan myös laskentatoimen piiriin. EU:n järjestämän seminaarin loppuhuipennukseksi Kiinan edustaja hyökkäsi Yhdysvaltojen edustajaa vastaan todeten, että Kiinan mielestä on kestämätöntä, että Yhdysvaltojen viranomaiset eivät hyväksy kiinalaisen käytännön mukaisia ISA-standardeihin perustuvia tilintarkastuksia. Kiinalaiset viranomaiset odottavat vastavuoroisuutta, kun tilinpäätökset ja tilintarkastukset perustuvat kansainväliseen käytäntöön. Kiinalaiset toivovat, että keskustelut Yhdysvaltojen ja Kiinan viranomaisten välillä voivat jatkua siten, että todellinen vastavuoroisuus voisi toteutua.

Päivi Räty

Tammikuun lopulla työnsä luovuttanut niin sanottu VETO-työryhmä siirtäisi autoverotuksen Verohallinnon tehtäväksi. Tällä hetkellä Tulli kantaa autoveron ennen rekisteröintiä ja uusi Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) huolehtii pääosasta rekisteröinnin jälkeisestä autoverotuksesta.

Verotustehtävien siirtoesitykset ovat saaneet Tullivirkamiehet takajaloilleen. Esitys ei kelpaa myöskään TraFille, vaan se haluaisi hoitaa yhden luukun periaatteella ajoneuvojen hyväksymis-, rekisteröinti- ja verotuspalvelut. TraFin eri verotustehtäviä on tarkoitus siirtää Rovaniemelle, joten esitys on tältä osin myös aluepoliittisesti värittynyt.

Työryhmä selvitti viranomaistoimintoja myös muiden verojen, kuten valmisteverojen osalta. Työryhmä keskittäisi nekin pääasiassa Verohallinnolle perusteina muun muassa yhtenäisen lainsäädännön ja verotus- ja tietojärjestelmien kehittämisen ja rakentamisen mahdollisuus.

Verotyöryhmä on julkaissut valtiovarainministeriön verkkosivuilla (www.vm.fi) neljä vaihtoehtoista yritys- ja osinkoverotuksen uudistusmallia.

Muistioissa esiteltyjen yritys- ja osinkoverotuksen mallivaihtoehtojen yhteisenä piirteenä on verotuksen painopisteen siirtäminen yhtiötasolta omistajatasolle. Muistioiden laskuharjoitukset on tehty 22 prosentin yhteisöverokannalla ja 30 prosentin pääomatuloverokannalla.

Yksi malleista on niin sanottu klassinen osinkoverojärjestelmä, jossa voitto verotetaan yritykseltä ja siitä jaettu osinko ilman osakastason huojennusta. Malli kiristäisi osinkoverotusta selvästi nykyisestä. Muissa malleissa voiton kaksinkertaista verotusta kevennetään, mutta osakastason verotuksen yleinen suunta olisi kuitenkin kiristyvä.

Kevään lopulla työryhmältä on tiettävästi odotettavissa väliraportti yhteisö- ja osinkoverojärjestelmän uudistamislinjoiksi. Johtotähdeksi työryhmälle on annettu, että linjaukset ovat tuottavuus ja työllisyyskehitystä turvaavia.

Työryhmä ehdottaa, että Verohallitukselle säädettäisiin väliaikaisesti toimivalta tarjota Katso-organisaatiotunnistuspalvelua myös laajemminkin valtionhallinnossa ja muualla julkisella sektorilla. Nykyiset verohallintolain pykälät eivät ole siihen ­riittäviä.

Työryhmän tulevaisuudenkuva on, että Katso-palvelu liitettäisiin osaksi yritys- ja yhteistietojärjestelmä (YTJ) -kokonaisuutta, jota Verohallitus ja Patentti- ja rekisterihallitus yhdessä hallinnoivat. Samalla tulisi selvittää mahdollisuus täydentää Katso-palvelua automatisoidulla Kaupparekisteritietojen tarkistuksella.

Hallituksen viime keväisen kannanoton mukaan valtionhallinnon tuottamat tunnistamispalvelut eivät kuitenkaan saa vääristää kilpailua tunnistuspalvelumarkkinoilla.

Verohallinnon lisäksi Katso-tunnistuspalvelua hyödyntävät tällä hetkellä Kansaneläkelaitos, Tulli, Finnvera, TYVI­-operaattorit ja Suomi.fi-palvelu sekä ­Eläke-turvakeskus ja Kuntien eläkevakuutus.

Tuloverolakiin oli tarkoitus ottaa säännös yrittäjän matkakustannusten vähennysoikeudesta verotuksessa. Eduskuntakäsittelyn aikana ehdotettu säännös kuitenkin poistettiin ja tilalle hyväksyttiin lausuma, jonka mukaan yrittäjien matkakustannusten vähentämiseen liittyvät ongelmat selvitetään kokonaisvaltaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä.

Ehdotettu säännös olisi ollut tarpeen, sillä korkein hallinto-oikeus eväsi ratkaisullaan 2008:69 asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeuden, kun osakas ei nostanut yrityksestään palkkaa vaan osinkoa. Matkakustannukset eivät ratkaisun mukaan olleet vähennyskelpoisia myöskään yrittäjän muista ­ansiotuloista.

Osakeyhtiön osakkaan tulee ottaa tuo korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vielä huomioon veroilmoitusta vuodelta 2009 antaessaan.

Yhteisömyynneistä annettavien arvonlisäveron yhteenvetoilmoitusten viivästymisistä tai puutteista ei poikkeuksellisesti määrätä laiminlyöntimaksua tammi–kesäkuulta. Sen sijaan tahallisia myöhästymisiä tai puutteita Verohallinto ei ­­katso ­läpi sormien.­ Aikataulujen kiristyminen, ilmoitusvelvollisten laajentuminen EU-palvelukauppaa harjoittaviin ja sähköiseen ilmoitusmenettelyyn siirtyminen ovat niitä tekijöitä, joiden vuoksi ilmoitusvelvolliselle annetaan nyt aikaa sopeutua uuteen menettelyyn ilman sanktioita.

Ensimmäinen kuukausittainen yhteenvetoilmoitus annettiin tammikuun yhteisömyynneistä 20.2.2010. Yhteenvetoilmoitukset annettiin tätä aiemmin aina vuosineljännekseltä.

Laskenta-alan KLT-asiantuntijatutkinnon suoritti viime vuonna 85 henkilöä. Vuoden 2009 KLT-tenttiin osallistui 181 tentin pääsykriteerit täyttänyttä ammattilaista.

Lokakuussa 2009 järjestetyn tentin läpäisseille jaettiin KLT-kirjat Talous­hallintoliiton Tili- ja veropäivien yhteydessä Finlandia-talossa 18.1.2010.

Maassamme on nyt 2 626 KLT-asiantuntijatutkinnon suorittanutta henkilöä, joista tilitoimistoissa työskentelee 2 046 ja muissa taloushallinnon tehtävissä 580 henkilöä.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt 27.11.2009 revisioneuvoksen arvon yrittäjä, KHT-tilintarkastaja, KLT-kirjanpitäjä Esko Haukkalalle.

Seinäjokelainen Esko Haukkala on tehnyt mittavan uran johtavissa elinkeinoelämän luottamustehtävissä kuin myös omistamansa Tilitoimisto Haukkala Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana.

Haukkala on toiminut Suomen Talous­hallintoliiton (ent. Kirjanpitotoimistojen liitto ry) ja sen yhteydessä toimivan Tili-­instituuttisäätiön hallituksissa puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja jäsenenä vuosina 1977–1988 sekä Tilisanomia julkaisevan Taloushallintoliiton Julkaisut Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 1983–1985. Taloushallintoliiton jäsentoimistojen tilitoimistotarkastajana hän jatkaa edelleen.

KHT-yhdistyksen laaduntarkastajana Haukkala on toiminut vuosina 2000–2008.

Esko Haukkala toimii edelleen Suomen Yrittäjien vero- ja rahoitusvaliokunnan (1984–), EK:n yrittäjävaltuuskunnan (2004–), EK:n vero- ja rahoitustyöryhmän (2008–) ja Länsi Suomen Vero­viraston oikaisulautakunnan (1999–) jäsenä sekä EK:n Tilitoimistojen Työnantaja­yhdistyksen puheenjohtajana (1986–).

Kauppatieteiden maisteri Jarkko ­Peltomäki väitteli 11.12.2009 Vaasan yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa laskentatoimen ja rahoitukseen alaan kuuluvasta johdannaisstrategioiden käytöstä.

Väitöskirjan suomenkielinen nimi on Hyötyvätkö hedgerahastosijoittajat rahaston optioiden ja monimutkaisten johdannaisstrategioiden käytöstä?

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan johdannaisten, erityisesti optioiden ja osakeindeksifutuurien, ja monimutkaisten johdannaisstrategioiden käytön vaikutusta hedgerahastojen sekä niihin sijoittavien rahastojen suorituskykyyn ja riskipiirteisiin.

Peltomäen johtopäätös on, että monimutkaisten johdannaisstrategioiden käytöstä saatava hyöty on kyseenalainen. Hedgerahastojen johdannaisstrategiat eivät yleisesti ole yhteydessä riskienhallintaan vaan pikemminkin piilevään riskiin. Peltomäki ehdottaakin strategioiden ja johdannaisten käytön säätelyn lisäämistä viranomaisten taholta, myös muiden kuin hedgerahastojen kohdalla.

Julkaisun voi tilata Vaasan yliopiston julkaisumyynnistä: julkaisumyynti@uwasa.fi ja tiedekirjallisuuden verkkokirjakauppa Granumista: www.Granum.uta.fi.

Kauppatieteiden maisteri Matias Laine väitteli 18.12.2009 Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa yrityksen taloustieteen ja laskentatoimen alaan kuuluvasta yritysten kestävän kehityksen raportoinnista.

Tulkintoja yritysten kestävän kehityksen raportoinnista -tutkielma tarkastelee kriittisesti yritysten käyttämää retoriikkaa ja osoittaa, että yritysmaailma hyödyntää kestävään kehitykseen liittyviä puhetapoja edistääkseen omia tarkoitusperiään ja parantaakseen toimintansa yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Väitöskirjassa kyseenalaistetaan kestävän kehityksen raportoinnin merkitys ja arvioidaan nykymuotoisen raportoinnin lähinnä vahvistavan vallitsevaa yhteiskunnallista järjestystä ja liike-elämän vaikutusvaltaa.

Väitöskirjan johtopäätöksenä arvioidaan, että yritysten vapaaehtoisessa kestävän kehityksen raportoinnissa on sittenkin enemmän kyse reagoinnista ulkoisiin paineisiin kuin merkittävästä muutoksesta yritysten tilivelvollisuudessa tai läpinäkyvyydessä.

Julkaisua myy Tiedekirjakauppa TAJU, Tampere. Sen voi myös tilata: taju@uta.fi tai verkkokirjakauppa Granum, www.granum.uta.fi.

Rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönottaminen on ­yksi kaikkiaan peräti 18 hankkeesta, jotka on ­kirjattu valtioneuvoston joulun alla hyväksymään harmaan talouden toimintaohjelmaan vuosille 2010–2011. Päätös on jatkoa valtioneuvoston neljälle aikaisemmalle periaatepäätökselle.

Ohjelmaan sisältyy myös kirjanpitoa ja laskutusta koskevien säännösten uudistamistarpeiden selvittäminen epäterveen kilpailun torjumiseksi. Ruotsissa tämän vuoden alussa vaadittavat niin sanotut sertifioidut kassakoneetkin on mainittu ohjelmassa ja niistä saatuja vaikutuksia on tarkoitus seurata ohjelman aikana.

Puheenjohtajaksi nimettiin oikeustieteen tohtori Jukka Mähönen ja varapuheenjohtajaksi lainsäädäntöneuvos Jyrki ­Jauhiainen, oikeusministeriö. Lautakunnan jäseniksi nimettiin professori Raimo ­Immonen, Turun kauppakorkeakoulu, professori Jarmo Leppiniemi, Helsingin kauppakorkeakoulu, toimitusjohtaja Karri Nieminen, Suomen Yrittäjät ry, Head of Corporate Accounting Riikka Lamberg, Elinkeinoelämän keskusliitto, KHT-tilintarkastaja Raija-Leena Hankonen, KHT-Yhdistys - Föreningen CGR ry, HTM-tilintarkastaja Mirja Saarnia, HTM-Tilintarkastajat ry.

Puheenjohtajaksi nimettiin hallintojohtaja, OTT, KTM Timo Kaisanlahti, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja varapuheenjohtajaksi professori Anders Tallberg, Svenska Handelshögskolan. Lautakunnan jäseniksi nimettiin vakuutusylitarkastaja Tom Strandström, sosiaali- ja terveysministeriö, lainsäädäntöneuvos Tarja Jääskeläinen, valtiovarainministeriö, neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen, valtiovarainministeriö, tilinpäätösasiantuntija Virpi Virkkunen, Finanssivalvonta, HTM-tilintarkastaja Erkki K. Mäkinen, Vammalan Tilitoi­misto Oy, laadunvarmistuksen päällikkö Anja Ilkko-Virtanen, Keskuskauppa­kamari, KHT-tilintarkastaja Henrik Sormunen, PricewaterhouseCoopers Oy, asiantuntija Hannu Ylänen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Vice President Essi Grönlund, Outokumpu Oyj, KLT, eko­nomi Leena Rekola-Nieminen, Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy.

Kirjanpitolain soveltamisesta ohjeita ja lausuntoja sekä poikkeuslupia antava kirjanpitolautakunta ja tilintarkastuksen yleisestä ohjeistuksesta, kehittämisestä ja valvonnasta vastaava valtion tilintarkastuslautakunta on asetettu valtioneuvoston päätöksellä seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

IASB (International Accounting Standards Board) julkisti viime heinäkuussa pk-yrityksille suunnatun IFRS-standardin. Euroopan komissio tarkastelee tilinpäätösdirektiivien uudistamistarpeita ja on nyt kiinnostunut kuulemaan jäsenmaiden kansalaisten käsityksiä standardista. Kuulemismenettelyyn voi osallistua 12.3.2010 saakka. Komissio kertoo kuulemismenettelystä osoitteessa ec.europa.eu/internal_market/consultations/2009/ifrs_for_sme_en.htm.

Yksityisen osakeyhtiön osakkeen niin sanottu vertailuarvo tulee julkiseksi verotustiedoksi lakimuutoksen myötä. Laki­muutosta sovelletaan taannehtivasti kaikkiin vertailuarvoihin. Julkisiksi tulevat myös osuuskunnan osuuksille eräissä tapauksissa lasketut verotusarvot. Vertailu­arvoja ja osuuksien verotusarvoja käytetään yritysten nettovarallisuuden ja siten yritystulon pääomatulo-osuuden laskentaan. Vertailuarvot ja verotusarvot tultaneen julkaisemaan verohallinnon verkkosivuilla.

Ensimmäinen kuukausittainen yhteenvetoilmoitus annetaan tammikuun 2010 yhteisömyynneistä viimeistään 20.2.2010. Ilmoitukset jätetään sähköisesti verkko­lomakkeella tai tiedostosiirtona. Verohallinto sallii paperi-ilmoittamisen vain erillisestä pyynnöstä. Menettely laajeni myös rajat ylittävien palvelujen myynnin ilmoittamiseen.

Yhteenvetoilmoitus on osa EU-kaupan arvonlisäverovalvontaa. Myyjä ilmoittaa yhteisömyynnin omassa jäsenmaassaan ja ostaja ilmoittaa vastaavan yhteisöhankinnan yhteenvetoilmoituksessaan omassa jäsenmaassaan. Jäsenmaat vaihtavat keskenään tietoja myynneistä ja ostoista, joiden tulisi vastata toisiaan.

Osakeyhtiölakia on muutettu siten, että alakonsernin emoyritys voi jakaa omalle emoyhtiölle ja mahdollisille muille osakkeenomistajille varoja ilman konsernitilinpäätöksen laatimista. Muutos koskee vain niitä yhtiöitä, jotka on vapautettu konsernitilinpäätöksestä kirjanpitolain 6 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan. Lakia sovelletaan jo 31.12.2009 päättyneisiin tilikausiin.

Pienten konsernien vapauttaminen konsernitilinpäätöksen laatimisvelvoitteesta varojenjaon edellytyksenä ja tarkennukset maksukyvyn arvioinnin vastuukysymyksiin siirtyivät jatkovalmisteluun ja esitykset annettaneen aikaisintaan kevään kuluessa.

Veronkantolakia muutetaan yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) siirtymisen myötä. Lakimuutoksen toteuduttua vero katsotaan maksetuksi vasta sinä päivänä, jona maksu on kirjattu Verohallinnon pankkitilille, jollei maksun mukana välity tieto veloituspäivästä.

Kotimaiset pankit ovat lupautuneet välittämään verojen maksupäivätiedot Verohallinnolle yhtenäiseen euromaksualueeseen siirryttäessäkin. Sen sijaan ulkomailla Suomeen veroa maksavan tulee ottaa huomioon maksun välitykseen kuluva aika.

Yhtenäisellä euromaksualueella pankin tulee välittää maksut maksunsaajan pankin tilille viimeistään kolmantena työpäivänä ja vuoden 2012 alusta lähtien jo seuraavana työpäivänä maksutoimeksiannon vastaanottamisesta. Jos toimeksianto on tapahtunut paperilla, aika on yhtä päivää pidempi.

Kovin tarve on alan ammattilaisista, joiden osaaminen keskittyy taloushallintoon, kuten kirjanpitoon, hallintoon, palkkahallintoon ja verotukseen sekä niihin liittyviin neuvonta- ja konsultointitehtäviin.

Taloushallintoliiton alan auktorisoiduille tilitoimistoille tehdyn kyselyn mukaan tilitoimistot arvioivat rekrytointitarpeekseen kahden vuoden aikana yhteensä yli 600 henkilöä. Lisäksi auktorisoimattomien toimistojen rekrytointitarve on arviolta 400 henkilöä. Näin alan rekrytointitarve on kahden vuoden aikana yhteensä yli 1000 henkilöä.

Alueellisesti suurin tarve on pääkaupunkiseudulla ja pohjoisessa Suomessa, joissa henkilökunnan lisäämisen tarve on lähes neljännes nykyisestä henkilömäärästä. Ääripäissään pääkaupunkiseudun rekrytointitarpeesta 77 % johtuu alan kasvuodotuksista, kun taas muun Uudenmaan alueella kasvuodotukset ovat vähäiset ja lähes 90 prosenttia rekrytointitarpeesta johtuu eläkkeelle siirtymisestä.

Osaavan työvoiman saanti alalle tulee olemaan suuri haaste, johon koko koulutusjärjestelmän pitää pystyä vastamaan. Asiantunteva talousosaaminen on erityisesti pk-yrityksille ja näiden kilpailukyvylle elintärkeää. Vaikea taloustilanne korostaa talousosaamisen merkitystä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Tilitoimistofaktaa:

• Alan henkilöstömäärä on lähes 11 000
• Alalla on 4 000 yritystä, joista alan auktorisoinnin saaneita Taloushallintoliiton jäsentoimistoja on 760 toimistoa
• Auktorisoidut toimistot edustavat alan työntekijämäärästä yli 60 %:a

Taloushallintoliitto (TAL) on taloushallinnon ulkoistus- ja asiantuntijapalveluja tarjoavien alan auktorisoinnin saaneiden osaavimpien tilitoimistojen ja muiden taloushallinnon asiantuntijayritysten valtakunnallinen liitto. Liittoon kuuluvilla jäsenillä on lähes 130 000 asiakasta pk-yrityksistä listayhtiöihin. Liiton jäsenet tarjoavat kirjanpidon, verotuksen, palkkahallinnon, talouden ja laskennan, rahoituksen ja yrityskauppakonsultoinnin, talousjohtamisen, talouden koulutuksen sekä tietotekniikan palveluja erityisesti pk-yrityksille.

Käteis- ja korttimaksujen vastaanottaminen edellyttää ruotsalaisyrityksiltä ensi vuoden alusta erityistä sertifioitua kassakonetta. Eräät elinkeinot, kuten taksit, torikauppiaat ja kotimyyntiyrittäjät ovat järjestelmän ulkopuolella.

Yrittäjän tulee antaa verohallinnolle ilmoitus, että sillä on lain edellyttämä kassajärjestelmä. Laki myös edellyttää, että asiakas saa maksusta aina kuitin. Järjestelmän tavoitteena on varmistaa, että kaikki käteismaksut rekisteröidään ja että kassajärjestelmään vietyjä tapahtumia ei voida manipuloida jälkikäteen.

Työvaltaisten palvelujen arvonlisäverokokeilu ehti olla EU:ssa käynnissä lähes kymmenen vuotta, kunnes menettely vakinaistettiin kuluvan vuoden toukokuussa annetulla direktiivillä (2009/47/EY). Jäsenvaltion on nyt mahdollista säätää pysyvällä lailla työvaltaisten palvelujen arvonlisävero maan yleistä verokantaa alemmaksi.

Suomi on ollut kokeilussa mukana vuoden 2007 alusta lähtien. Meillä kokeilu rajattiin pieniin korjauspalveluihin ja parturi- ja kampaamopalveluihin. Niissä alempia verokantoja sovelletaan myös ensi vuoden jälkeenkin. Lisäksi Suomi käyttää mahdollisuuden alentaa ravintolaruoan arvonlisäveroa, joka direktiivimuutoksella sallittiin.

Direktiivi antaisi mahdollisuuden alentaa myös yksityisasuntojen uudistus-, korjaus- ja siivouspalvelujen sekä kodinhoitopalvelujen arvonlisäveroa. Näitä direktiivin sallimia mahdollisuuksia ei Suomessa ole vielä käytetty.

Eduskunnalle on annettu lakiesitys, jolla on tarkoitus panna täytäntöön maksupalveluista annetun EU:n direktiivin velvoitteet.

Säännöksillä vauhditetaan Suomen ja EU- ja ETA-maiden pankkien välillä tapahtuvaa maksujen välittymistä. Maksujen pitää olla saajalla kolmessa pankkipäivässä ja vuoden 2012 alusta yhden pankkipäivän kuluessa maksupäivästä.

Pankin on myös maksettava saapuneet maksut välittömästi saajan tilille, eli lain voimaantulon jälkeen pankki ei voi enää pidättää sen tilille tullutta maksua esimerkiksi seuraavaan päivään.

Asiakas voi joutua vastuuseen maksukortin oikeudettomasta käytöstä, jos hän on käyttäytynyt huolimattomasti kortin suhteen. Lievän huolimattomuuden tilanteissa vastuu rajattaisiin 150 euroon. Ylärajaa ei sovellettaisi, jos asiakkaan käyttäytyminen on ollut törkeän huolimatonta – esimerkiksi kun maksukortin haltija on säilyttänyt maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua samassa lompakossa.

Laki toisi mukanaan oikeuden maksupalautukseen suoraveloitusten ja korttimaksujen yhteyteen. Säännös suojaa laissa säädettyjen ehtojen täyttyessä maksajaa, jolta on peritty odottamattoman suuri maksu. Palautusta olisi vaadittava 8 viikon kuluessa veloituspäivästä.

Korttiyhtiöt eivät voisi lain voimaantulon jälkeen kieltää kauppiaita veloittamasta asiakkaalta erillistä maksua maksukortin käytöstä.

Maksupalvelulain on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2010.

Hallitus esittää tonnistoverotuksen uudistamista. Nykyisestä alusten nettovetoisuuteen perustuvan veron määrän laskemisesta siirryttäisiin lakiuudistuksen myötä tonnistoverotettavan tulon laskemiseen. Tavoitteena on lisätä alusten rekisteröintiä Suomen alusrekisteriin.

Merenkulkulaitosten tilastojen mukaan suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröityjen alusten merkittävimmät rekisteröintimaat ovat vuonna 2009 olleet Ruotsi, Alankomaat, Saksa ja EU:n ulkopuolista maista Bahama.

Uuden tonnistoverolain voimaantulo edellyttää, että komissio hyväksyy ehdotetun valtiontuen muutoksen. Tavoitteena on, että lakia sovellettaisiin kalenterivuoden 2010 aikana alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa.

Hallitus on antanut lakiesityksen, jonka toteutuessa käräjäoikeuksissa ja muissa yleisissä tuomioistuimissa voitaisiin käyttää puhelinta yleisenä tiedoksiannon välineenä. Puhelintiedoksiantona olisi annettavissa esimerkiksi kutsu todistajalle sakon uhkineen.

Puhelin olisi käytettävissä myös haastetiedoksiannoissa riidattomissa velkomusasioissa, joissa on kyse lähinnä ulosottoperusteen hankkimisesta ulosottoa varten. Muiden haastehakemusten tiedoksiantoon puhelinta ei käytettäisi.

Puhelintiedoksiantomenettelyn lisäksi lakiesityksellä on tarkoitus laajentaa myös muiden sähköisten välineiden käyttöä tiedoksiannoissa. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2010.

Pakettiautoista kannettava vuotuinen vero perustuu vastaisuudessa auton hiilidioksidipäästöihin, jos ajoneuvoverolain muutosesitys hyväksytään. Tällä hetkellä vero on kiinteä, eikä sillä ole yhteyttä päästöihin.

Autokannasta valtaosa eli 86 prosenttia on henkilöautoja. Pakettiautojen osuus on noin kymmenen prosenttia. Henkilöautojen osalta vero on jo muutettu päästöperusteiseksi, mutta laki ei ole vielä voimassa, koska tarvittavat tietojärjestelmämuutokset eivät ole vielä valmiina.

Tavoitteena on, että henkilö- ja pakettiautojen veroperusteiden muutokset tulisivat voimaan samanaikaisesti maaliskuussa 2010.

Kirjanpitolautakunnan sihteeri, oikeustieteen kadidaatti Markku Jänkälä menehtyi 29. kesäkuuta 2009 äkilliseen sairauskohtaukseen. Jänkälä oli syntynyt helmikuussa 1962.

Varojen jakaminen ja verotus osake­yhtiössä
Kirjoittajat: Kare Kotiranta, Merja Raunio, Leena Romppainen, Outi Ukkola
Kustantaja: KHT-Media

Liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelu ja ICT-varautuminen
Kirjoittajat: Mika Laaksonen ja Mika Iivari
Kustantaja: Tietosanoma

Strategiset investoinnit – johtaminen, prosessit ja talouden ohjaus
Kirjoittajat: Esa Puolamäki ja Pentti Ruusunen
Kustantaja: Tietosanoma

Elinkeinoverolaki käytännössä
Kirjoittajat: Matti Kukkonen ja Risto Walden
Kustantaja: WSOY

Elinkeinoverotus 2009
Tekijä: KPMG
Kustantaja: Edita Publishing Oy

Hyvä tilinpäätöskäytäntö
Kirjoittajat: Jarmo Leppiniemi ja Raili Leppiniemi
Kustantaja: WSOY

Tulossa

Rahoitusinstrumentit
Kirjoittajat: Marja Tikka, Seppo Heiniö, Reima Linnanvirta, Ulla Nykky, Päivi Virtanen.
Kustantaja: WSOY

Muoto ja sisältö vero-oikeudessa – erityistarkastelussa rahoitus- ja sijoitusinstrumentit (Form and substance in tax law – With special emphasis on financial instruments)
KTM, OTK Reijo Knuutinen, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 18.9.2009
Knuutisen väitöskirjassa muodon ja sisällön suhdetta tarkastellaan tavanomaista laajemmin; lainsäädäntötason, lain soveltamistason sekä veron kiertämisen näkökulmasta.
Tutkimuksessa hyödynnetään kauttaaltaan oikeusvertailevaa lähestymistapaa. Kirja käsittelee tarkasteltavia ilmiöitä Suomen ohella Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Saksan ja Ruotsin vero-oikeudessa. Myös EY-oikeudellinen näkökulma sisältyy tutkimukseen.
Julkaisua myy Suomalainen Lakimiesyhdistys.

Post-Completion Auditing of Capital
Investments and Organizational Learning
KTL Jari Huiku, Helsingin kauppakorkeakoulu 28.8.2009
Väitöskirja käsittelee loppuunsaatettujen investointien tarkkailun (PCA) ja organisatorisen oppimisen välistä suhdetta. Tutkimus vahvistaa aiempien tutkimuksien käsitystä siitä, että organisatorisen oppimisen edistäminen on yrityksissä suurin syy PCA:n käyttämiseen, ja että PCA:n merkittävimmät hyödyt liittyvät siihen.
Väitöskirja on myynnissä KY-kirjakaupassa Helsingissä.

The taxation of interest payments between associated enterprises (Sisäiset korot lähiyhtiöiden kansainvälisessä verotuksessa)
OTL, VT, LL.M. (Amsterdam) Kristiina­ Äimä, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 21.8.2009
Väitöskirja käsittelee kansainvälisten konsernien verosuunnittelumahdollisuuksia sisäisissä siirroissa.
Teoksessa perehdytään koron vähennysoikeuteen elinkeinoverotuksessa ja käsitellään rajanvetoa koron ja luovutusvoiton, liiketulon, muun tulon sekä rojaltin tulotyyppien välillä. Lähiyhtiön käsitettä tarkastellaan moniulotteisesti vero-oikeuden, kirjanpidon ja yhtiöoikeuden näkökulmasta.
Sisäiset korot lähiyhtiöiden kansainvälisessä verotuksessa -kirjaa myy WSOYpro.

Lainhuuto-, kiinnitys- ja muut kiinteistöjen kirjaamisasiat käsitellään ensi vuoden alusta lähtien kokonaan maanmittauslaitoksessa. Käräjäoikeuksien resurssit kohdennetaan riita- ja rikos­asioiden ratkaisemiseen. Muutosta koskevat lait vahvistettiin heinäkuun lopulla (HE 30/2009).

Vuoden 2009 loppuun asti lainhuutoa tai muuta kirjaamista haetaan kiinteistön sijaintikunnan käräjäoikeudesta. Ensi vuoden alusta lähtien kiinteistöasioiden kirjaamisia haetaan ja kirjaamisasia ratkaistaan siinä maanmittaustoimistossa, jonka toimialueella kiinteistö sijaitsee. Tällä hetkellä maassamme on 13 alueellista maanmittaustoimistoa.

Maanmittauslaitos tiedottaa kirjaamisasioiden siirrosta verkkosivuilla osoitteessa www.kirjaamisasiat.fi.

Hallitus on antanut lakiesityksen (HE 97/2009 vp), jotta yksityishenkilöiltä auto­verolle virheellisesti kannettu arvonlisäveron suuruinen vero (niin sanottu elvi) palautettaisiin ja verotuspäätökset ­oikaistaisiin viranomaisaloitteisesti.

Lain toteuduttua tullilaitoksen tekemät veron palautuspäätökset siirrettäisiin Verohallinnolle, joka antaisi ne verovelvolliselle tiedoksi ja maksaisi palautettavan veron korkoineen verovelvollisten Verohallinnolle ilmoittamille pankkitileille.

Jos kyseessä on yritys (toiminimi tai muu yritys), autoverolle kannetun arvonlisäveron palautusta pitää hakea oma-aloitteisesti tekemällä palautushakemus tullille. Verovelvollisen on annettava samalla selvitys siitä, että ajoneuvo on tullut arvonlisäveron kannalta vähennyskelvottomaan käyttöön (esimerkiksi työsuhdeautoksi).

Huhtikuussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen autoverolle ei enää kanneta arvonlisäveron suuruista veroa. Veron periminen on ollut EU-oikeuden vastaista.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on tekeillä selvitys hallinnollisista kustannuksista, jotka aiheutuvat työnantajan lakisääteisistä tiedonantovelvoitteista. Selvitystyön kohteena on koko työlainsäädäntö ja lainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriön alalta. Selvityksen ulkopuolelle jäivät verotukseen liittyvät tiedonantovelvoitteet. Työn tuloksia on odotettavissa loppusyksystä.

Selvitystyö pohjautuu valtioneuvoston maaliskuussa tekemään periaatepäätökseen, jossa hyväksyttiin kansallinen toimintaohjelma yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Laajassa mittakaavassa kansalliset toimet kytkeytyvät EU:n tavoitteisiin yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi neljänneksellä vuoteen 2012 mennessä.

Budjettiesityksen mukaan työantajien Kela-maksu poistuu ensi vuoden alussa. Kela-maksu ja työnantajan sairaus­vakuutusmaksu ovat yhdessä muodostaneet työantajan sosiaaliturvamaksun. Ensi vuoden alussa sosiaaliturvamaksu muodostuisi pelkästään sairausvakuutusmaksusta ja samalla maksun porrastus päättyy.

Työnantajan sosiaaliturvamaksua maksetaan kuluvan vuoden aikana vielä kolmessa maksuluokassa. Ensimmäisestä, alimmasta maksuluokasta Kela-maksu poistui käytännössä jo huhtikuun alussa, jolloin maksua alennettiin 0,801 prosenttiyksikköä. Lähes 94 prosenttia yksityisistä työantajista kuuluu tähän ensimmäiseen maksuluokkaan.

Arvonlisäveroprosentit ovat olleet vuoden 2010 budjettineuvottelujen kuuma puheenaihe. Elokuun päätteeksi hallitus sopi esityksestä, jonka mukaan arvonlisäveroja kiristetään yleisesti prosenttiyksiköllä ensi vuoden heinäkuussa. Vain ravintolaruoan arvonlisävero laskee.

Toteutuessaan yleinen arvonlisäverokanta nostetaan 22 prosentista 23 prosenttiin, elintarvikkeiden ja rehujen arvonlisäverokanta 12 prosentista 13 prosenttiin sekä muun muassa kirjojen, lääkkeiden, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen, joukkoliikenteen 8 prosentista 9 prosenttiin. Ravintolaruoan arvonlisäveroa alennetaan 22 prosentista 13 prosenttiin, jolloin ravintola­ruoan ja kaupasta ostettavien elintarvikkeiden vero on samalla tasolla.

Lokakuun alussa elintarvikkeiden ja rehujen arvonlisävero aleni 17 prosentista 12 prosenttiin. Ravintolaruoassa vero on 22 prosenttia, kunnes ensi vuoden muutokset tulevat voimaan.

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja laativa järjestö IASB (The International Accounting Standards Board) sai heinäkuussa päätökseen kuusivuotisen projektinsa julkistaessaan pk-yrityksille suunnatun tilinpäätösstandardin. Standardin valmistelun pohjana oli suuryrityksille tarkoitettu IFRS-standardi.

Luonnosvaiheessa Euroopan unionin komissio arvioi standardin liian monimutkaiseksi, eikä se komission mukaan soveltunut EU:n pk-yritysten tilinpäätössääntelyksi.

Lopullisesta standardista on poistettu lähes kaikki luonnosversiossa olleet viittaukset IFRS-standardiin (yksi 23 viittauksesta jäi lopulliseen standardiin). Lisäksi luovuttiin muun muassa tase-erien uudelleenarvostussäännöksistä. Myös moni­mutkaisista vaihtoehtoisista menettelytavoista luovuttiin ja lisättiin ohjeistusta jäljelle jääneisiin.

Viime aikoina Euroopan unionin komission tähtäimessä on ollut tilinpäätössääntelyn keventäminen. Komissio on jopa esittänyt, että tilinpäätösdirektiivin velvoitteista voitaisiin luopua pienim­pien yritysten (niin sanottujen mikroyhteisöjen) osalta ja jättää tilinpäätössääntely täysin

jäsenvaltioiden vapaasti harkittavaksi. Nähtäväksi jää, miten yli 200-sivuinen standardi sopii yhteen komission nykypolitiikan kanssa ja minkälaisen vastaanoton se tulee komission suunnalta saamaan.

Kesä–heinäkuussa ilmestyneet uutuuskirjat:

Kirjanpito-oikeus
Kirjoittajat: Timo Kaisanlahti, Mika Björklund, Markku Jänkälä
Julkaisija: Edita Publishing Oy

Laskentatoimi
Kirjoittajat: Raija Jormakka, Kaija­ Koivusalo, Jaana Lappalainen­, Juuso­ Manner, Mervi Niskanen­ Julkaisija:­ Edita Publishing Oy

European Accounting Association (EAA) on laskentatoimen tutkijoiden järjestö, johon kuuluu ennen kaikkea laskentatoimen opettajia ja tutkijoita ympäri maailmaa. EAA:n 32. vuotuinen kongressi järjestettiin Tampereella 12.–15.5.2009. Kongressiin osallistui lähes 1 200 laskentatoimen ammattilaista yli 50 maasta. Kongressin ohjelmassa oli yhdeksän symposiumia laskentatoimen eri osa-alueilta. Pienryhmissä käsiteltiin yli 300 tutkimuspaperia, ja tutkimusfoorumeissa esiteltiin lähes 300 tutkimusta.

Symposiumeissa käsiteltiin teoreettispainotteisten laskentatoimen kysymysten ohella myös käytännön kannalta ajankohtaisia teemoja. Esillä olivat muun muassa henkilöstö- ja ympäristöraportoinnin ajankohtaiset kysymykset, tilintarkastuksen haasteet finanssikriisissä ja pk-yritysten tilinpäätösraportoinnin tulevaisuus.

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan symposiumin oli järjestänyt Ison-Britannian tilintarkastajajärjestö ICAEW (Institute of Chartered Accountants in England and Wales). Symposiumiin osallistui ACCA:n (Association of Chartered Certified Accountants) pk-asioiden johtaja Robin Jarvis, Bambergin yliopiston professori Brigitte Eierle, Kiilto Family Oy:n talousjohtaja Arto Raivio ja EK:n taloudellisen raportoinnin asiantuntija Päivi Räty.

Keskustelussa sivuttiin pian julkisuuteen tulevan pk-IFRS:n roolia ja todettiin, että sillä tullee olemaan merkitystä ennen kaikkea kansain­välisesti suuntautuneiden yritysten raportoinnissa. Esimerkiksi Kiilto Family Oy:llä on toimintoja Baltian maissa ja Venäjällä, ja pk-IFRS saattaisi tarjota hyvin toimivan yhteisen kielen käytettäväksi konsernin raportoinnissa.

Symposiumissa esitettiin arvaus, että pk-IFRS tultaneen ottamaan vähitellen käyttöön monissa maissa vaihtoehtoisena normistona vapaaehtoisuuden pohjalta. Mitä läheisemmät kytkennät ovat verotuksen ja kirjanpidon välillä, sitä hankalampaa pk-IFRS:n käyttöönotto tulee olemaan. Professori Eierle totesi puheenvuorossaan, että pk-yritysten raportointia koskevaa tutkimusta on varsin vähän ja että pk-kenttä tarjoaisi akateemisestikin mielenkiintoisia tutkimusaiheita monille alan opiskelijoille ja tutkijoille.

Vuoden päästä EAA:n kongressi järjestetään Istanbulissa. Tarkempaa tietoa löytyy internetistä osoitteesta www.eaa2010.org.

Päivi Räty
taloudellisen raportoinnin asiantuntija

Ulla Partanen tj
Operaria Oy

Talvella 2008 Espoossa alkaneessa oppi­sopimuskoulutuksessa valmennettiin tili­toimistoille ryhmä uusia kirjanpitäjiä. Opiskelun ajan he tekivät kirjanpitäjän töitä tilitoimistoissa ja suorittivat merkonomin tutkinnon. Koulutuksessa painotettiin tilitoimistojen erityisvaatimuksia. Ryhmästä valmistui tänä keväänä 13 kirjanpitäjää.

Oppisopimus on tämän päivän oppimistapa. Se perustuu opiskelijan ja työnantajan välillä olevaan, usein määräaikaiseen työsopimukseen ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Ajallisesti koulutuksen enin osa kuluu työpaikalla. Lähipäivät räätälöitiin projektissa tilitoimistojen omiin tarpeisiin. Kokemukset olivat pääosin hyviä.

Tärkeintä on kiinnittää huomiota opettamisen työmäärään tilitoimistossa sekä luonnollisesti opiskelijan soveltuvuuteen alalle ja tilitoimistoon.

Työsuhdematkalipun verosäännöksiin esitetään muutoksia järjestelmän kiinnostavuuden lisäämiseksi yritysten ja niiden työntekijöiden keskuudessa. Nykyisen järjestelmän ongelmana on pidetty muun muassa sitä, että lipun verovapaan osan määrittämiseksi työnantajan on käytännössä tullut selvittää kunkin työntekijän asunnon ja työpaikan välisistä matkoista aiheutuneiden kustannusten määrä. Työntekijöitä puolestaan lippu ei ole aina houkutellut, koska sen verovapaa osa on vähentänyt matkakulujen vähennysoikeutta ja samalla lippujärjestelmästä saatavaa kokonaisverohyötyä.

Palkkahallinnon työmäärän pienentämiseksi työryhmä esittää, että lipun verovapaa raja määritellään euromääräisesti – ehdotuksessa 200 euroa vuodessa. Lisäksi työryhmä esittää, että lippu olisi verovapaa 600 euron ylittävältä osalta. Verovapaan edun määrä voisi olla kuitenkin enintään 3 000 euroa vuodessa. Lisäksi työryhmä ehdottaa henkilökohtaisen arvolipun säätämistä työsuhdematkalipuksi ja täsmennyksiä mahdollisuudesta käyttää matkaseteleitä maksuvälineinä.

Työryhmä ei ollut ehdotuksista yksimielinen. Neljän jäsenen eriävän mieli­piteen mukaan lipun kokonaan vero­vapaan osa pitäisi olla 600 euroa vuodessa ja sen ylittävältä osalta 50 prosenttia 3 000 euroon saakka. Työryhmä kiinnittäisi vero­vapaan etuuden rajan työmatkakulu­vähennyksen omavastuurajaan.

Kehittämismenojen aktivoinnissa noudatetaan työ- ja elinkeinoministeriön antamaa uutta asetusta (1066/2008) tilikausilla, jotka ovat alkaneet 31.12.2008 tai sen jälkeen. Asetusta saa vapaaehtoisesti noudattaa niiltä tilikausilta, jotka olivat menossa asetuksen tullessa voimaan 31.12.2008.

Tutkimus- ja kehittämismenojen jaksottamista koskevaa kirjanpitolain 5 luvun 8 §:ää muutettiin 30.12.2004 annetulla lailla siten, että tutkimusmenojen aktivointimahdollisuus poistettiin.

Asetuksen mukaan kehittämismenoihin ei lueta kehittämistoiminnan kohteiden etsinnästä, arvioinnista ja valinnasta syntyneitä menoja, tähän prosessiin liittyvän tiedon hankkimisesta aiheutuneita menoja eikä muita vastaavia menoja. Tällaiset menot on asetuksessa katsottu tutkimusmenoiksi, jotka on kirjataan tilikauden kuluksi.

Peruskorko on loppuvuonna 1,75 prosenttia, kun se tammi–kesäkuun välisenä aikana on ollut 5 prosenttia. Korkolain mukainen viitekorko oli alkuvuonna 2,50 prosenttia, ja se aleni loppuvuodeksi yhteen prosenttiin. Viitekoron laskun myötä yleinen viivästyskorko on loppuvuonna 8 prosenttia (viitekorko lisättynä 7 prosentin lisäkorolla).

Verotuksessa peruskorko vaikuttaa työsuhdelainasta, eräissä tapauksissa myös niin sanotuista osakaslainoista perittävään korkoon ja lisäksi, kun lasketaan yksityisottojen perusteella verotuksessa vähennyskelvotonta toiminimen ja henkilöyhtiön negatiivisen oman pääoman korkoa. Kesäkuussa vahvistettavan viitekoron perusteella puolestaan määräytyvät yleisesti seuraavan vuoden aikana verotuksessa noudatettavat viivästyskorot.

Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron ja Suomen Pankki korkolain mukaisen viitekoron puolivuosittain vahvistamista seuraavan kuuden kuukauden ajalle.

Oikeusministeriö esittää kumottavaksi osakeyhtiölain 8:9 § 2 momentissa olevan säännöksen konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta.

Säännöksen mukaan pienen konsernin ja suuremman alakonsernin emoyhtiön on aina laadittava konsernitilinpäätös, jos se jakaa varoja osakkeenomistajille tai on julkinen osakeyhtiö. Laki edellyttää konserni­tilinpäätöksen laatimista silloinkin, kun kirjanpitolaki ei sitä edellytä. Ehdotuksen toteuduttua konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus niin pienissä konserneissa kuin alakonserneissakin määräytyisi kirjanpitolain pohjalta.

Lisäksi ministeriö esittää lakiin otettavaksi nimenomaiset säännökset, että lähtökohtaisesti hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat maksukyvyn arvioinnista varo­jenjaon yhteydessä ja arviointi on dokumentoitava ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Ministeriön arvion mukaan konsernitilinpäätössäännöksen kumoaminen ei vaikuttaisi velkojien asemaan, mutta maksukykytestiä koskevien vastuusuhteiden selventämisellä olisi siihen positiivisia vaikutuksia. Hallituksen esitys osakeyhtiölain muuttamiseksi on odotettavissa loppusyksystä.

Sähköisen taloushallinnon asiantuntijat luonnehtivat ammattilehtien artikkeleissa taloushallinnon ammattikunnan edustajia kahden kerroksen väeksi, väitetään Tampereen yliopistossa tarkastetussa tutkimuksessa. KTT Pirkko Jaatisen väitöstutkimuksen mukaan perinteiset kirjanpitäjät on kuvattu turhaa rutiinityötä tekeviksi ja sähköisen taloushallinnon osaajia konsulteiksi. Tilintarkastajat puolestaan jaettiin niihin, joiden atk-taidot ovat riittämättömiä ja niihin, jotka atk-taitoisina kuuluvat parempaan väkeen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten sähköisen taloushallinnon uudet keksinnöt ovat vaikuttaneet kirjanpitäjien ja tilintarkastajien työhön, millä ilmaisuilla näiden ammattilaisten työstä puhutaan ja mitä merkityksiä käytettyihin ilmaisuihin sisältyy.

Väitöksessä kiinnitetään huomiota myös siihen, että ammattilehdissä sähköisen taloushallinnon ratkaisuja perustellaan kustannussäästöillä ilman, että näiden uusien ratkaisujen aiheuttamia kustannuksia tai ylipäätään niiden kannattavuutta olisi perusteltu laskenta-aineistolla.

Tutkimusaineistona Pirkko Jaatinen käytti kaikkiaan noin 200 Tilisanomat ja Tilintarkastus -lehdistä poimittua artikkelia vuosilta 1971–2008.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kesäkuun alussa veroprofessori Edward Anderssonin selvittämään, millaisia tilintarkastuspalveluja ja millaista tilintarkastusosaamista maassamme tarvitaan tulevaisuudessa ja miten nykyistä tilintarkastajajärjestelmää tulisi uudistaa.

Ministeriön mukaan Suomen tilintarkastajajärjestelmä on poikkeava kansainvälisessä vertailussa. Suurimmassa osassa EU-maista on vain yksi tilintarkastuskategoria, kun meillä niitä on kolme (KHT-, HTM- ja JHTT-tilintarkastajat). Myös tilintarkastajien valvontajärjestelmä on Suomessa hajautunut.

Järjestelmän kansainvälinen vertailukelpoisuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat selvitystyön kaksi tärkeää osa-aluetta.

Selvityksessä tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä pienten kirjanpitovelvollisten hallinnollisen taakan vähentämiseen että yhteiskunnallisiin intresseihin, kuten taloudellisen raportoinnin luettavuuteen ja rahoitusmarkkinoiden ja sijoittajien suojaan.

Selvitystyölle on varattu aikaa vuoden 2009 loppuun saakka.

Valtioneuvosto hyväksyi 12.3.2009 peri­aatepäätöksen kansalliseksi toimintaohjelmaksi vuosille 2009–2012 yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Ohjelman mukaan hallintotaakkaa on tarkoitus keventää muun muassa verotuksen, tilastoinnin, työantajan tiedonantovelvoitteiden ja taloushallinnon raportointia koskevan lainsäädännön aloilla. Lisäksi on tarkoitus kehittää yritysten sähköistä asiointia.

Ohjelmaan liittyen työ- ja elinkeinoministeriö teettää kuluvan vuoden aikana selvitykset sekä taloushallinnon raportoinnista että työnantajan lakisääteisistä tiedonantovelvoitteista aiheutuvien hallinnollisten kustannusten mittaamiseksi ja arvioimiseksi. Tilastokeskus on puolestaan käynnistänyt työn tilastokyselyistä yrityksille aiheutuvan hallintotaakan tutkimiseksi ja tilastovelvoitteiden keventämiseksi.

Sähköisen asioinnin kehittämiseksi ohjelmassa nostetaan esille eri hallinnonalojen kehittämishankkeiden tehokkaampi koordinointi. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi mainitaan viranomaisten välinen tietojenvaihto sekä sähköisten tietoarkistojen luominen ja niiden yhteiskäyttö.

Periaatepäätös ja ohjelman mukaiset toimet liittyvät laajassa mittakaavassa EU:n hankkeeseen vähentää sisämarkkinoilla toimivien yritysten hallintotaakasta aiheutuvia kustannuksia neljäsosalla vuoteen 2012 mennessä.

Harmaan talouden osuutta maamme bruttokansantuotteesta on tarkoitus jälleen selvitellä tutkimuksin. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on tilaamassa ulkopuolista ja riippumatonta tutkimusta ­aiheesta. Itse tutkimuksen pitäisi valmistua ensi vuoden maaliskuuhun mennessä.

Tutkimuksen kansainvälisessä osuudessa pyritään selvittämään kansainvälistä sijoitustoimintaa ja veroparatiisien käyttöä veronkierrossa sekä ulkomaankauppaan liittyvää harmaata taloutta.

Veroparatiisit ovat olleet valokeilassa muun muassa kevään G20-maiden ryhmän Lontoon huippukokouksessa, jossa vaadittiin veroparatiiseja lopettamaan tietojen salailu.

EU:n ns. laskudirektiivin velvoitteet saatettiin Suomessa voimaan vuoden 2004 alussa arvonlisäverolain muutoksella. Komissio on kuluvana keväänä antanut direktiivin muutosehdotuksen, jolla näitä laskutussääntöjä on tarkoitus nyt uudistaa.

Komission mukaan jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön sähköistä laskutusta koskevat säännöt eri tavoin. Tämä on johtanut sekalaisiin sähköistä laskutusta koskeviin sääntöihin, joita yritysten on ollut vaikea noudattaa ennen kaikkea lähetettäessä sähköisiä laskuja yli rajojen. Annettuja laskutussääntöjä on tarkoitus yhtenäistää ja saattaa sähköinen lasku samalle viivalle paperisen laskun kanssa.

Laskusääntöjä on tarkoitus myös yksinkertaistaa ja vähentää näin yrityksille aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia. Myös petosten torjunta on ehdotusten taustalla. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi saattaa uudet laskusäännöt voimaan viimeistään vuoden 2013 alussa.

Komissio julkaisi 26.2.2009 ehdotuksen, jonka mukaan jäsenvaltiot voisivat vapauttaa ns. mikroyhteisöt tilipäätösdirektiivin velvoitteista. Tämä tarkoittaisi harmonisoidusta tilinpäätössääntelystä luopumista ja sääntelyn jättämistä jäsenvaltioiden täysin vapaasti päätettäväksi pienimpien ns. rajavastuuyhtiöiden, kuten Suomen osakeyhtiömuotoisten yritysten osalta. Ehdotuksen tavoitteena on yritysten hallinnollisesta taakasta aiheutuvien kustannusten vähentäminen.

Neljännen yhtiöoikeusdirektiivin eli ns. tilinpäätösdirektiivin tavoitteena on ollut luoda yhdenmukaiset ulkoisen tilin­päätösraportoinnin säännöt EU:n kaikille sellaisille yhtiöille, joihin sovelletaan rajoitettua vastuuta. Suomessa direktiivin velvoitteet on saatettu voimaan kirjanpitolain ja osakeyhtiölain säännöksin. Suurin osa velvoitteista säädettiin koskemaan kaikkia kirjanpitovelvollisia yrityksen koosta ja yritysmuodosta riippumatta; kuitenkin eräin pienille kirjanpitovelvollisille annetuin poikkeuksin.

Komission ehdotuksen mukaan mikroyhteisöinä pidettäisiin yrityksiä, joiden taseen mukaan kaksi seuraavista raja-arvoista ei ylity tilinpäätöspäivänä: taseen loppusumma 500 000 euroa, nettoliikevaihto 1 milj. euroa ja/tai työntekijöitä tili­kauden aikana keskimäärin 10 henkeä. Jos yhtiö tilinpäätöspäivänä ylittää kaksi kolmesta raja-arvosta kahtena peräkkäisenä tilikautena, sitä ei enää pidettäisi mikroyhteisönä.

Eduskunnan käsiteltäväksi on annettu esitys (HE 24/2009 vp) asunto-osakeyhtiölainsäädännön uudistamiseksi. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Nykyinen laki valmisteltiin 1960–1980 -luvulla, jolloin yli 60 prosenttia nykyisestä asuntokannasta rakennettiin. Hyvä rakennustapa ja vaatimukset asumisen suhteen ovat muuttuneet ja saaneet aikaan tarpeen uudelle lainsäädännölle.

Uuden lain on tarkoitus kannustaa kunnossapitoon. Päätöksentekoa halutaan selventää ja edistää tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä.

Lakiin on tarkoitus ottaa säännökset toiminnantarkastajasta. Yhtiössä, jossa ei ole tilintarkastajaa, olisi valittava toiminnantarkastaja, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Toiminnantarkastajaa ei ilmoitettaisi kaupparekisteriin. Yhtiöjärjestystä ei tarvitsisi muuttaa lain voimaantulon jälkeen, vaikka tilintarkastajan sijasta valittaisiinkin toiminnantarkastaja, jos muut edellytykset täyttyvät.

Toiminnantarkastajalle ei asetettaisi yksityiskohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Hänellä pitäisi olla riittävä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Tarkastettavana on yhtiön talous ja hallinto. Hallituksen esityksessä on lueteltu esimerkkeinä erinäinen joukko asioita, jotka kuuluvat tarkastuksen alaan. Lakiin on tarkoitus ottaa lisäksi säännökset toiminnantarkastuskertomuksesta, tietojensaantioikeudesta ja salassapitovelvollisuudesta sekä vahingonkorvausvastuusta.

Yhtiöön on valittava HTM- tai KHT-tilintarkastaja tai -yhteisö, jos yhtiössä on vähintään 30 huoneistoa. Ennen 1.7.2007 perustetuissa yhtiöissä, joissa on 30–99 huoneistoa, maallikkotilintarkastajia voidaan käyttää vielä niinä tilikausina, jotka alkavat ennen vuotta 2010. Ammattitilintarkastaja on näin valittava keskimäärin yhtä vuotta aiemmin kuin nykyisten siirtymäsäännösten perusteella.

Yleishyödyllisten yhteisöjen verokohtelu on ollut epäselvää, eikä Verohallituksen vuosina 2005 ja 2007 antamat verotusohjeetkaan ole poistaneet tulkintaongelmia.

Valtiovarainministeriö asetti 13.3.2009 työryhmän, jonka tarkoitus on tehdä ehdotuksia yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen ongelmakohtien korjaamiseksi. Työlle on varattu aikaa kesäkuun loppuun asti.

Eduskunnalle on annettu esitys (HE 47/2009 vp) työperäisten osinkojen vero­kohtelun muuttamiseksi. Esityksen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2008 antama ratkaisu niin sanotussa lääkäriyhtiötapauksessa, jonka jälkeen julkisuudessa on käyty kiivasta keskustelua nykyisestä osinkoverojärjestelmästämme.

Uusia säännöksiä sovellettaisiin työpanoksen perusteella jaettuun osinkoon, joka on nostettavissa 1.1.2010 tai sen jälkeen. Lakia ei ole tarkoitus soveltaa yhdenmiehenyhtiöihin eikä osinkoon, joka jaetaan osakkeiden lukumäärän perusteella.

Työperäinen osinko on tarkoitus verottaa ennakkoperintälain mukaisena työkorvauksena tai eräissä tapauksissa palkkana sillä henkilöllä, jonka työpanoksesta on kyse. Siitä olisi toimitettava ennakonpidätys ja palkaksi katsottavasta osingosta maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Osinko verotettaisiin verovelvollisella heti osingonjakovuonna, vaikka osingonsaajana olisi verovelvollisen omistama holdingyhtiö. Työperäinen osinko olisi vähennyskelpoinen osinkoa jakaneen yhtiön verotuksessa.

Professori Seppo Penttilä tarkasteli uudistusta hallituksen esitysluonnoksen perusteella Tilisanomien viime numerossa julkaistussa artikkelissa.

Kirjanpitolainsäädäntö 2009 – kirjanpitolaki ja -asetus perusteluineen sekä muut säädökset
Kirjoittajat: Markku Jänkälä ja Timo Kaisanlahti
Kustantaja: WSOYpro

Palkkahallinnon säädökset 2009
Kirjoittajat: Mirjami Laitinen, Antti Kondelin ja Tomi Peltomäki
Kustantaja: WSOYpro

Suomen lainsäädäntö täyttää pääosin direktiivin vähimmäisvaatimukset, mutta joiltakin osin lainsäädäntömme on direktiiviä yleisluonteisempaa.

Osakeyhtiölain direktiivipohjaiset muutostarpeet koskevat pörssiyhtiöitä. Lakiin otetaan muun muassa säännökset osakkeenomistajan oikeudesta saada asia yhtiökokouksen asialistalle, osakkeenomistajan oikeudesta käyttää yhtiökokouk­sessa useampaa asiamiestä ja äänestää eri tavoin osalla osakkeistaan.

Lisäksi lakia muutetaan kansallisista tarpeista. Osakeyhtiön sähköisen perusilmoituksen käyttöä on tarkoitus helpottaa siten, että selvityksen osakkeiden maksusta voisi antaa rekisteriviranomaiselle perustamisilmoituksen jälkeen. Yhtiötä ei edelleenkään voisi rekisteröidä ennen selvityksen antamista. Myös osakeantisäännöksiä on tarkoitus muuttaa. Lakimuutoksen jälkeen osakeantipäätös tulee rekisteröidä vain annettaessa uusia osakkeita. Maksutonta osakeantia koskevassa päätöksessä riittää mainita annettavien osakkeiden lukumäärän sijasta osakkeiden enimmäismäärä. Päätöksen sisältö vastaisi tältä osin maksullista osakeantia koskevaa päätöstä.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 3.8.2009, jolloin direktiivin implementointiin varattu aikakin päättyy.

Työryhmän mukaan Suomeen tulee rakentaa sellaiset verkkolaskutuksen markkinat, joissa käyttäjä voi valita itselleen sopivimman palveluntarjoajan ja palvelun. Palveluun tulisi myös voida liittyä yhdellä sopimuksella. Tällä hetkellä verkko­laskupalveluita Suomessa tarjoavat lähinnä verkkolaskuoperaattorit ja pankit.

Sähköisen laskutuksen työryhmä on osa arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan toimintaohjelmaa. Ministeri­johtoinen neuvottelukunta asetettiin valtio­neuvoston päätöksellä kesäkuussa 2007. Neuvottelukunnan internetsivut ovat osoitteessa www.arjentietoyhteiskunta.fi.

Tällä hetkellä yksityinen työnantaja maksaa Kela-maksun ja sairausvakuutusmaksun työnantajan sosiaaliturvamaksuna kolmessa maksuluokassa. Maksuluokka on porrastettu yrityksen koon ja pääomavaltaisuuden mukaan. Tänä vuonna työnantajan Kela-maksun suuruus on maksuluokittain 0,801, 3,001 tai 3,901 prosenttia palkkasummasta.

Kela-maksun poisto kytkettiin työmarkkinoiden kokonaispakettiin, jonka yksi elementeistä on työnantajien ja työntekijöiden työeläkemaksun nostaminen nykyisestä 0,2 prosenttiyksiköllä vuosittain vuodesta 2011 vuoteen 2014.

Hallitus aikoo kompensoida Kela-maksun poiston korottamalla elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja. Tällä toteutetaan nykyhallituksen veropolitiikkaa verotuksen painopisteen siirtämiseksi työn verotuksesta ympäristöä rasittavan kulutuksen verotukseen.

Yritysten investointihalukkuuden lisäämiseksi hallitus aikoo kaksinkertaistaa yritysten poisto-oikeuden vuosille 2009–2010. Esitys vähentää verotuloja yhteensä liki 150 miljoonalla eurolla, mutta tilanne kompensoituu pääosin myöhempinä vuosina.

Hallitus esittää, että verovelvollisen vaatimuksesta yksityisyrittäjän ja maatalouden harjoittajan yritystulo sekä maatalouden harjoittajan verotusyhtymästä saama tulo-osuus katsottaisiin kokonaan ansiotuloksi. Tällä hetkellä tulo jaetaan nettovarallisuuden perusteella pääomatuloksi ja ansiotuloksi, vaikkakin alimmissa tuloluokissa tulon verottaminen ansio­tulona on verovelvolliselle edullisin vaihtoehto. Muutosta on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa.

Peltojen siirtymistä aktiivisen maa­talouden piiriin on tarkoitus edistää peltojen luovutusvoittojen määräaikaisella verovapaudella. Vuosina 2010 ja 2011 yksityishenkilön ja kuolinpesän tekemät luovutukset olisivat verovapaita, jos pellon ostajana on aktiivista maataloutta harjoittava maatalousyrittäjä. Lakimuutosta varten Suomen on selvitettävä, ettei vero­vapaus ole ristiriidassa EY:n valtiontukisäännösten kanssa.

Uusi luokitus perustuu EU:n toimialaluokitukseen. Luokituksen 1–4 numerotasot ovat yhtenäiset, mutta 5-numero­taso on kansallinen. Uusi luokitus otettiin käyttöön vuoden alussa samanaikaisesti kaikissa EU-maissa. Uuteen luokitukseen siirtymisessä on tilastokohtaiset siirtymäajat. Aiempi luokitus on 1990-luvun alkupuolelta, ja sitä päivitettiin hieman vuonna 2002 (TOL 2002).

Verohallinto on jo ottanut uuden luokituksen käyttöön. Muille paitsi yhteisöille lähetetyissä, esitäytetyissä veroilmoituslomakkeissa on jo käytetty uutta luokitusta. Verovelvollisten odotetaan tarkistavan ja korjaavan, että toimiala on

uuden luokituksen mukainen vuodelta 2008 annettavassa veroilmoituksessa.

Yhteisöjen verotuksessa uutta toimialaluokitusta käytetään vasta vuodelta 2009 annettavissa veroilmoituksissa. Ensimmäisen kerran uusi toimiala näkyy esitäytetyissä veroilmoituksissa, jotka postitetaan huhtikuun aikana. Tiedot on tarkistettava ja korjattava uuden luokituksen mukaiseksi. Yhteisöjen vuoden 2008 esitäytetyissä veroilmoituksissa toim­ialatieto on vielä aiemman luokituksen mukainen, mutta verohallinto huolehtii koneellisesti toimialaluokan muunnosta.

Uusi toimialaluokitus löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta www.tilastokeskus.fi > Tietoa tilastoista > Luokitukset > Talousluokitukset > Toimialaluokitus 2008. Sivustolla on myös käsikirja, jossa esitetään uuden ja vanhan luokituksen väliset muutosavaimet.

Taloushallintoliitto on mukana taloushallinnon prosessien reaaliaikaistamiseen tähtäävässä hankkeessa. Tekes rahoittaa hanketta, jossa Tieto ja Aditro päävastuullisina kehittävät yritysten taloushallinnon käyttöön uusia teknisiä ratkaisuja ja toimintamalleja. Kehitystyön tavoitteena on lisätä taloushallintoprosessien tehokkuutta ja automatisointia sekä suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Fully Integrated Accounting (FIA) -niminen hanke on osa Real-Time Economy (RTE) -ohjelmaa *).

FIA-hanke keskittyy erityisesti sähköisten taloushallinnon prosessien kehittämiseen ottaen huomioon arkistoinnin, tilintarkastuksen ja verotuksen asettamat vaatimukset. Yksi hankkeen tavoitteista on mallintaa uudenlainen tilikoodisto, jossa lähtökohtana on visio tulevaisuuden integroidusta taloushallinnosta, Taloushallintoliitto on asiantuntijana mukana FIA-hankkeen osaprojektissa, jossa tilikoodistoa mallinnetaan.

Muut kaksi FIA-hankkeen osaprojektia ovat: Automatisoidun talousinformaation mahdollistamien prosessien parannusten kartoittaminen ja Arvoketjun sähköistämisen konseptointi ja kehittäminen EU-tasolla. Hawcon tilit Oy:n omistaja Vuokko Mäkinen toimii prosessien parannusten kartoittamisen osaprojektissa pk-yritysten edustajana.

Hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta vastaa Helsingin kauppakorkeakoulu. FIA-hanke aloitettiin tammikuussa 2009 ja se päättyy kesäkuussa 2010. FIA-hankkeessa tehtävä työ tarjoaa tilitoimistoille uusia ratkaisuja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Taloushallinnon automatisointi tehostaa tuotantoprosesseja, edistää uusien lisäarvopalvelujen tuottamista ja vapauttaa asiantuntijoita rutiinitöistä asiantuntijatehtäviin. Lisäksi yhtenäinen tilikoodisto tulee mahdollistamaan nykyistä sujuvampien viranomaisyhteyksien kehittämisen.

– Yritysten tarpeet liiketoimintaprosessien tehostamiselle ja reaaliaikaistamiselle ovat kasvaneet ja verkkolaskutuksen yleistymisen myötä tähän on nyt selvästi paremmat mahdollisuudet. Tieto on Bo Haraldin johdolla vaikuttanut aktiivisesti verkkolaskutuskonseptin kehittämiseen EU-tasolla. FIA-hanke on luonnollinen jatke tälle työlle, kertoo RTE-ohjelman vastuullinen johtaja Jyrki Poteri Tiedosta.

*) Real-Time Economy on Tiedon ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhdessä käynnistämä Tekes-rahoitteinen ohjelma, jossa ovat mukana Aditro, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Suomen Pankki, Tieke, valtiovarainministeriö sekä useita pankkeja ja järjestelmätoimittajia. Ohjelma tähtää taloushallinnon koko arvoketjun (tilaus-lasku-kirjanpito-sidosryhmäraportointi) sanomaliikenteen sähköistämiseen ja standardointiin EU-alueella ja sitä kautta myös suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseen globaaleilla markkinoilla.

http://realtimeeconomy.net

Tilisanomat 2/2009 -numerossa julkaistaan Jarmo Leppiniemen artikkeli “Lamalista”. Artikkelista voi lukea kaiken sen olennaisen tiedon, joka ulkoisen laskennan näkökulmasta tulee muistaa huonon suhdanteen ja laman iskiessä. Tilisanomien tilaajilla on kuitenkin oiva tilaisuus lukea artikkeli jo 12.2 alkaen Tilisanomien internetsivuilta osoitteesta www.tilisanomat.fi.

Samasta osoitteesta löytyy myös vuoden 2009 tärkeät luvut kaikille taloushallinnon ammattilaisille.

Tilisanomien internetsivuja hyödynnetään jatkossa entistä tehokkaammin ajankohtaisten artikkelien ja uutisten julkaisemisessa jo ennen painetun lehden ilmestymistä. Lisäksi netissä julkaistaan jatkossa tekstejä, jotka eivät sisälly painettuun Tilisanomiin.

Tilisanomien internetsivut kannattaakin lisätä viikoittaiseen lukulistaan.

Ulkomaisten osingonsaajien lähdeverotus on ollut Suomessa usein ankarampaa kuin kotimaisten osakkeenomistajien saamien osinkojen tuloverotus. Lähdeverotus on ollut tältä osin vastoin EY-oikeutta, ja oikeustilan korjaamiseksi lähdeverolakia muutettiin vuoden alussa voimaan tulleella lailla (L 814/2008).

Ulkomaiselle yhteisölle maksetut osingot säädettiin tietyin edellytyksin verottomiksi, jos vastaavien kotimaisten yhteisöjen välillä maksetut osingot ovat verottomia. Osingosta olisi kuitenkin perittävä 19,5 prosentin lähdevero, jos kyse on sijoitusomaisuusosakkeille saadusta osingosta tai noteeraamattoman yhtiön julkisesti noteeratulta yhtiöltä saamasta osingosta, ja jos saaja ei omista välittömästi vähintään kymmentä prosenttia osinkoa jakavan yhtiön osakepääomasta.

Jo aiemmin lähdeverosta vapaita ovat olleet niin sanotut emo-tytäryhtiödirektiivin mukaiset osingot. Direktiivin vaatimuksesta lähdeverolaissa osingon verottomuudelle säädetty omistusosuuden vähimmäismäärä laskettiin 15 prosentista 10 prosenttiin osinkoa jakavan yhtiön pääomasta.

Yksityishenkilö voi lähdeverotuksen sijaan valita, että osingot verotetaan tuloverolain periaatteiden mukaisesti. Tällä turvataan, että ulkomainen osingonsaaja maksaa osingosta veroa enintään yhtä paljon kuin kotimainen osingonsaaja.

Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran osinkoon, joka maksetaan 1.1.2009 tai sen jälkeen.

Metsäverotuksen uudet säännökset puun myyntitulon väliaikaisesta verovapaudesta ja uusimuotoisesta metsävähennyksestä tulivat voimaan vuoden alussa (L 1085/2008). Puun myyntituloille säädettiin osittainen (50 tai 25 prosenttia) verovapaus, kun kaupat on tehty 1.4.2008 –31.12.2010. Lisäksi ensiharvennushakkuista saadut tulot säädettiin verottomiksi jos kaupat on tehty viime vuoden kevään ja kesän aikana, ja jos myyntitulo saadaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Metsävähennys korotettiin 60 prosenttiin, ja samalla siirryttiin metsäkohtaisesta laskennasta verovelvolliskohtaiseen laskentatapaan. Vähennyksen enimmäismäärää laskettaessa verovelvollisen omistamia, metsävähennykseen oikeuttavia metsiä kohdellaan kuin yhtenä metsänä. Metsävähennystä koskevia uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa.

Eduskunta hyväksyi lakiesityksen muutettuna siten, etteivät verovapaaseen puun myyntituloon kohdistuvat aikaisempina vuosina maksetut menot palaudu verotettavaan tuloon. Metsäkohteen hakkuukelpoiseksi saattamisesta eli ennakkoraivauksesta aiheutuneiden menojen vähennyskielto poistettiin laista. Lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan metsävähennyksen enimmäismäärän määrittämisessä ei oteta huomioon ennen 1.1.2008 luovutettujen metsäkiinteistöjen perusteella tehtyjä metsävähennyksiä.

Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät ja toimivaltuudet siirrettiin vuoden alussa uudelle valvontaviranomaiselle, Finanssivalvonnalle (Fiva). Uuden viraston valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä kuten Rahoitustarkastus aiemmin. Valvonnan kustannukset katetaan pääosin valvonnan kohteilta perittävillä valvonta- ja toimenpidemaksuilla. Laki finanssivalvonnasta ja muut tarvittavat säädökset tulivat voimaan 1.1.2009.

Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään eri vaihtoehtoja verotuksen uudelleenorganisointia varten. Työryhmän tehtävä on tarkastella uudistamistarpeita laaja-alaisesti vero- ja tullihallinnon verotustoimintojen yhteistarkasteluna. Huomioon tulee ottaa myös Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) verotustoiminnot ja se, että virasto on tarkoitus yhdistää vuonna 2010 perustettavaan uuteen liikenneturvallisuusvirastoon.

Hankkeen taustalla on hallituksen viime keväänä tekemä kehyspäätös valtionhallinnon tehostamistoimista vuosille 2012–2015. Toteutuessaan valtion henkilöstömäärä supistuisi eri hallinnonaloilla kaikkiaan 4 800 henkilötyövuotta aiemmalle ohjelmakaudelle tavoitellun henkilöstömäärän aleneman lisäksi. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden 2009 lopussa.

Hallitus ehdottaa (HE 192/2008 vp) autoverolakia muutettavaksi siten, että auto­verolle luovutaan kantamasta arvonlisäveron suuruista veroa. Samalla arvonlisäverolaista kumottaisiin tarpeettomina säännökset kyseisen veron vähennysoikeudesta. Ajoneuvojen verotus ei kuitenkaan kevenisi, koska autoveroa korotettaisiin vastaavalla määrällä (22 prosenttia). Muutokset koskisivat kaikkia autoveron alaisia ajoneuvoja.

Autoverosta kannettu arvonlisävero on ollut vähennyskelpoinen, jos ajoneuvo on hankittu vähennyskelpoista liiketoimintaa varten. Lakimuutoksella aiemmin vähennyskelpoinen vero muuttuu vähennyskelvottomaksi autoveroksi. Käytännössä muutos rasittaa niitä yrityksiä, jotka hankkivat auton vähennyskelpoista liiketoimintaa varten.

Hallitus ehdottaa autoverolakiin myös muita muutoksia. Yksi ehdotuksista on, että pakettiautojen autovero perustuisi vastaisuudessa yleiseen kuluttajahintaan henkilöautojen ja moottoripyörien autoveron tavoin. Ajoneuvojen luokittelu henkilö- tai pakettiautoluokkaan menettäisi tällöin merkityksensä. Vero on tarkoitus porrastaa hiilidioksidipäästöjen perusteella samalla tavalla kuin henkilöautojen auto­veron.

Hallitus antoi juuri ennen joulutaukoa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen (HE 221/2008 vp) verotililain säätämiseksi. Esityksen käsittely alkanee, kun eduskunta aloittaa kevätistuntokauden jälleen helmikuun alussa.

Verotilijärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuodesta 2010 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmän piiriin kuuluisivat kaikki oma-aloitteiset verot varainsiirtoveroa lukuun ottamatta. Myöhemmin lain soveltamisalaan siirtyvät myös muut Verohallinnon kantamat verot ja perintämenettely. Verohallinnon mukaan järjestelmän tavoitteena on edistää asiakaskohtaista toimintatapaa, jolloin verovelvollisella olisi mahdollisuus maksaa ja ilmoittaa verot samanlaisella menettelyllä ja yhdellä kertaa.

Verotilijärjestelmä yhtenäistäisi verojen ilmoitus- ja maksupäivät siten, että ilmoitus- ja maksupäivä olisi kunkin kuukauden 12. päivä. Postitse annettavan ilmoituksen pitäisi olla perillä kuukauden 7. päivä. Verot maksettaisiin yrityskohtaisella pysyvällä viitenumerolla. Ilmoitus- ja maksutietoja voisi seurata Verohallinnon verkkopalvelun avulla.

Tilitoimistojen ja muiden yritysten on rekisteröidyttävä Etelä-Suomen lääninhallituksen pitämään rekisteriin, jos ne tarjoavat uudessa rahanpesulaissa tarkoitettuja omaisuudenhoito- tai yrityspalveluita.

Uusi rahanpesulaki (L 503/2008) tuli voimaan 1.8.2008 ja lain voimaantulohetkellä toimintaa harjoittaneen tulee jättää rekisteröintihakemus viimeistään vuoden 2009 tammikuun loppuun mennessä. Lain voimaantulon jälkeen toimintaa harjoittamaan ryhtyvän on tehtävä rekisteröintihakemus ennen toiminnan aloittamista.

Toiminnan harjoittamisen ja rekisteröinnin edellytyksenä on, että hakijaa tai hakijana olevan yhteisön johtohenkilöitä voidaan pitää laissa tarkoitettuina luotettavina henkilöinä.

Rekisteröintivelvollisuus omaisuudenhoito- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta syntyy lääninhallituksen ohjeiden mukaan muun muassa tilanteissa, joissa yritys harjoittaa niin sanottua pöytälaatikkoyhtiökauppaa tai tarjoaa yrityksille kotipaikan, yritys- tai postiosoitteen taikka hallinnollisen osoitteen. Rekisteröitymisvelvollisuus ei koske asianajajia, tilintarkastajia tai näiden apulaisia.

Taloushallinnon ammattilaisten vuoden päätapahtuma Tili- ja veropäivät kokosi 19.–20. tammikuuta yhteen alan parhaat osaajat.

Finlandia-talossa Helsingissä järjestettävien päivien ohjelma rakentui tilitoimistoalan ajankohtaisimmista teemoista. Pääaiheina olivat taloussuhdanteiden heittelyt ja taloudellisten ongelmien havaitseminen sekä uusi verotilijärjestelmä ja sen vaikutukset alan ammattilaisten arkeen.

Kaksipäiväisessä tapahtumassa käsiteltiin myös tilinpäätösten päivitettävyystarpeita, eri rahoitusvaihtoehtoja, yritysmuodon valintaa paitsi verotuksen myös kokonaisuuden kannalta, yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta sekä yritysjärjestelyjä ja arvonlisäverotusta.

Reportaasi Tili- ja veropäiviltä Tilisanomien seuraavassa numerossa.

Verotilijärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuodesta 2010 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmän piiriin kuuluisivat kaikki oma-aloitteiset verot varainsiirtoveroa lukuun ottamatta. Myöhemmin lain soveltamisalaan siirtyvät myös muut Verohallinnon kantamat verot ja perintämenettely. Verohallinnon mukaan järjestelmän tavoitteena on edistää asiakaskohtaista toimintatapaa, jolloin verovelvollisella olisi mahdollisuus maksaa ja ilmoittaa verot samanlaisella menettelyllä ja yhdellä kertaa.

Verotilijärjestelmä yhtenäistäisi verojen ilmoitus- ja maksupäivät siten, että ilmoitus- ja maksupäivä olisi kunkin kuukauden 12. päivä. Postitse annettavan ilmoituksen pitäisi olla perillä kuukauden 7. päivä. Verot maksettaisiin yrityskohtaisella pysyvällä viitenumerolla. Ilmoitus- ja maksutietoja voisi seurata Verohallinnon verkkopalvelun avulla.

Eduskunta on 31.10.2008 vahvistanut lain, jolla perustetaan uusi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Virastoon yhdistetään nykyisten Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) tehtävät lisättyinä sosiaalihuollon ohjaukseen ja valvontaan liittyvillä tehtävillä. Uusi virasto aloittaa toimintansa 1.1.2009.

STTV on vastannut maassamme muun muassa alkoholin valmistuksen, tukkumyynnin, verottoman käytön ja väkiviinan maahantuonnin valvonnasta ja lupahallinnosta. TEO on vastannut terveydenhuollon toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Se on myöntänyt oikeuden harjoittaa ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ammatinharjoittamisluvan ja oikeuden käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön nimikesuojattua ammattinimikettä.

EU-asetuksilla on luotu kaksi uutta oikeudenkäyntimenettelyä rajat ylittävien velkojen perintää varten – eurooppalainen maksamismääräysmenettely ja vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely.

Eurooppalainen maksamismääräysmenettely on tarkoitettu menettelyksi, jonka avulla velkojat voivat oikeusteitse nopeasti ja yksinkertaisesti periä erääntyneitä kaikensuuruisia maksuja toisesta EU-valtiosta. Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavalla menettelyllä puolestaan helpotetaan pieniä, korkeintaan 2 000 euron arvoisia vaatimuksia koskevia oikeudenkäyntejä. Molemmissa menettelyissä vaatimukset voi tehdä vakiolomakkeella.

Hallituksen eduskunnalle antamassa lakiesityksessä (HE 157/2008 vp) ehdotetaan säädettäväksi kaksi uutta lakia, joiden säännökset täydentäisivät EU-asetusten määräyksiä. Uusissa menettelyissä vireille pantujen asioiden käsittely keskitettäisiin Helsingin käräjäoikeuteen.

Maksamismääräysmenettelyasetusta sovelletaan 12.12.2008 lukien ja vähäisiä vaatimuksia koskevaa asetusta 1.1.2009 lukien. Asetuksia täydentävien lakien on tarkoitus tulla voimaan 12.12.2008.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 159/2008 vp) arvonlisäverolain 45 ja 85 a §:n muuttamisesta. Lakimuutos tarkoittaisi, että tekijänoikeuden haltijoita edustavien järjestöjen olisi vastaisuudessa suoritettava arvonlisäveroa saamistaan tekijänkorvauksista. Vastaavasti ne saisivat arvonlisäverolain yleisten sääntöjen mukaan vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron, kun hankinnat tapahtuvat sen verollista oikeuksien hallinnointia varten eli tekijänoikeuksien luovutuksiin ja korvausten veloittamiseen, valvontaan sekä korvausten tilityksiin tekijänoikeudenhaltijoille ja tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin liittyen.

Tekijänkorvausten verollisuutta ei ehdoteta laajennettavaksi laajemmin. Ehdotus ei siten vaikuta muiden tekijänoikeuteen perustuvien korvausten saajien, kuten säveltäjien, kirjailijoiden ja esittävien taiteilijoiden sekä kustantajien, äänilevy-yhtiöiden ja elokuvatuottajien arvonlisäverokohteluun.

Tekijänoikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin ehdotetaan sovellettavaksi alennettua kahdeksan prosentin verokantaa. Alennetun verokannan soveltaminen pienentäisi verorasitusta niissä tilanteissa, joissa korvausten maksajalla ei ole vähennysoikeutta ja jolle arvonlisävero muodostuu kustannukseksi. Tämä koskisi seurakuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen maksamia korvauksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän on tarkoitus pohtia ja antaa kehittämisehdotuksia erityisesti kaupparekisterin sisältämien osoitetietojen ja henkilötunnusten käsittelystä, rekisteröinnistä ja julkisuudesta. Työryhmä on asetettu 10.9.2008 ja sen työ päättyy tammikuun loppuun 2009.

Hallitus ehdottaa (HE 160/2008 vp) jatkettavaksi kehitysalueelle tehtävien investointien edistämistä edelleen niin, että kehitysalueilla toimivat pienet ja keskisuuret yritykset saisivat tehdä korotetut poistot myös verovuosina 2009–2011 tekemistään investoinneista. Käyttöomaisuuden hankintamenosta tehtävän poiston enimmäismäärä kolmena ensimmäisenä verovuonna olisi säännönmukainen poisto korotettuna 50 prosentilla. Huojennuksen soveltamisala pysyisi pääosin ennallaan.

Kuluttajansuojalakiin lokakuun alusta voimaantulleilla muutoksilla pantiin täytäntöön sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan EU-direktiivin velvoitteet. Lakiin otettiin aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset muun muassa siitä, milloin menettelyn asiakassuhteessa ja markkinoinnissa katsotaan olevan sopimatonta.

Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin tarkoituksena on turvata yhtenäinen kuluttajansuojan taso kaikissa EU:n jäsenmaissa, helpottaa useamman jäsenvaltion alueelle ulottuvien markkinointikampanjoiden tekemistä ja siten vähentää yritysten kustannuksia. Direktiivin asettamat velvoitteet ovat pääpiirteissään olleet osa kuluttajasuojalainsäädäntöämme, mutta eivät yhtä yksityiskohtaisina kuin direktiivissä.

Hallitus ehdottaa eduskunnalle (HE 165/2008 vp), että julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia, työttömyysturvalakia ja vuorotteluvapaalakia muutetaan siten, että työvoimatoimikunnat muutettaisiin työllisyyden edistämistoimikunniksi.

Samalla siirrettäisiin työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen yksittäisen työnhakijan oikeudesta saada työttömyysetuutta ja vuorottelukorvausta työ- ja elinkeinotoimistoille. Lakiehdotuksella on tarkoitus vahvistaa toimikuntien merkitystä strategisena toimijana. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1.1.2009.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syyskuun lopussa työryhmän selvittämään ja tekemään ehdotuksia yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseksi. Asettamispäätöksen taustalla on nykyinen hallitusohjelma, johon yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen on kirjattu.

Työryhmän tehtävänä on pohtia muun muassa yrittäjien eläkelain soveltamisalaa, yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa, toiminimiyritysten muista poikkeavaa kohtelua verotuksessa, yrittäjän sairausajan turvaa sekä yrittäjäperheen lastenhoitoon liittyviä ongelmia.

Työryhmän tulee antaa mietintönsä vuoden 2009 toukokuun loppuun mennessä.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen elinkeinoverolain muuttamiseksi (HE 176/2008 vp). Osa ehdotetuista muutoksista liittyy kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja verotuksen yhteensovittamistarpeisiin. Näitä ovat muun muassa ehdotus säätää tiettyjen rahoitusvälineiden tuloslaskelmaan merkityt realisoitumattomat arvonmuutokset veronalaiseksi tuloksi ja vähennyskelpoiseksi menoksi. Lakiin on tulossa myös muita muutoksia.

Vakuutus- ja eläkelaitosten osalta on tarkoitus luopua luottotappiovarausjärjestelmästä. Vakuutus- ja eläkelaitokset saisivat vähentää vakuutusmaksusaamisten odotettavissa olevat luottotappiot, jotka on kirjattava kirjanpidossa kuluksi arvonalentumistappiona.

Sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön verkkoon liittymisestä perimien maksujen verokohtelua on tarkoitus muuttaa siten, että siirtokelpoiset, mutta palautuskelvottomat liittymismaksut olisivat saajalle veronalaista tuloa?.

Velkojen ja saamisten kirjanpitoon merkittyjen realisoitumattomien indeksi- ja valuuttakurssivoittojen verokohtelua on tarkoitus muuttaa siten, että ne olisivat tietyin edellytyksin veronalaista tuloa. Tiettyjen valuuttakurssimuutoksilta suojaavien instrumenttien tilinpäätökseen merkityt realisoitumattomat arvonmuutokset säädettäisiin myös veronalaiseksi tuloksi ja vähennyskelpoiseksi menoksi.

Yritysjärjestelyjä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa sallimalla myös yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden käyttäminen vastikeosakkeina. Osakeyhtiön omien osakkeiden luovutusvoitot on tarkoitus säätää verovapaiksi ja tappiot vähennyskelvottomiksi. Samalla on tarkoitus muuttaa tuloverolain 45 §:ää siten, että osakeyhtiön omien osakkeiden luovutusta ei pidettäisi verotuksessa luovutuksena.

Lakeja ehdotetaan sovellettaviksi ensimmäisen kerran verovuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa.

Oikeusministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kesäkuussa mietintönsä jättäneen työryhmän ehdotukset yhdistyslain muuttamiseksi. Mietinnön keskeiset muutosehdotukset liittyvät niin sanottuun etäosallistumiseen, tilintarkastukseen ja toimeenpanevaan johtajaan, josta ehdotetaan otettavaksi säännökset yhdistyslakiin.

Etäosallistuminen on määritelty niin sanotuksi On- ja Off-line osallistumiseksi. On-line osallistumisella tarkoitetaan fyysisen kokouksen aikana tapahtuvaa osallistumista tietoliikenneyhteydellä tai muulla teknisellä apuvälineellä. Off-line osallistuminen on puolestaan fyysisen kokouksen ulkopuolella tapahtuvaa osallistumista, kuten äänten antamista ennakkoon tai jälkikäteen perinteisen postin tai teknisen apuvälineen avulla.

Ministeriö haluaa, että lausunnoissa otetaan kantaa muun muassa siihen, onko päätöksenteko etäosallistumisesta syytä jättää kokonaan yhdistyksen ja sen toimielinten harkintaan vai pitäisikö harkintavaltaa rajoittaa lakiin otettavilla pakottavilla tai tahdonvaltaisilla säännöksillä.

Työryhmä ehdottaa, että muiden kuin KHT- ja HTM-tarkastajien suorittaman tilintarkastuksen eli maallikkotilintarkastuksen tilalle luotaisiin yhdistyslaissa uusi tarkastuksen muoto, toiminnantarkastus. Vastaavaa tarkastusmuotoa on ehdotettu myös valmisteltavana olevaan uuteen asunto-osakeyhtiölakiin. Työryhmän mietintöön sisältyneen eriävän mieli­piteen mukaan on ongelmallista, että toiminnantarkastaja tulisi olemaan vahingonkorvausvastuussa tehtävästä, jonka sisältö ja laajuus on määritelty laissa vain hyvin yleisluonteisella tavalla.

Työryhmän mietinnössä yhdistyslakiin ehdotetaan säännöksiä toimeenpanevasta johtajasta. Kyse olisi säännöissä määrättävästä ja täysin vapaaehtoisesta toimielimestä. Työryhmän käsitykset ovat jakautuneet sen suhteen, selkiyttäisikö tällainen laissa säädetty hallintomalli yhdistyksen hallituksen vastuuta päivittäisistä yhdistyksen hallintoon liittyvien tehtävien hoitamisesta vai ei.

Internetissä osoitteessa www.otakantaa.fi on mahdollisuus käydä keskustelua yhdistyslain uudistamisehdotuksista ja antaa ehdotuksista lausunto vastaamalla ministeriön laatimaan kyselyyn. Vastausten antamiseen on varattu aikaa 12.1.2009 saakka.

Eduskunnalle on annettu esitys (HE 177/2008 vp) vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseksi. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä vapauttamalla vuokraustoimintaa harjoittavat osake­yhtiöt tietyin edellytyksin yhteisöjen tulo­verosta.

Verovapauden edellytyksenä olisi, että yhtiö jakaa lähes koko voittonsa osinkona. Käytännössä voitonjakovelvoite asetetaan esityksen mukaan noin 60 prosenttiin yhtiön voitosta, kun otetaan huomioon tarpeet varata tulorahoitusta yhtiön uus­investointeihin.

Jaettua osinkoa verotettaisiin täysimääräisesti saajan tulona. Verorasitus siirtyisi siten yhtiön tasolta kokonaan osakastasolle, ja voiton verotus vastaisi tällöin suoran kiinteistösijoituksen tuottaman tulon verotusta. Sijoittajan verotuksellisesta asemasta riippuisi se, kohdistuuko jaettuun voittoon edes yhdenkertainen vero.

Tuloverosta vapautettu yhtiö ei saisi harjoittaa muuta toimintaa kuin omistamiensa ja osakeomistuksen perusteella asunto-osakeyhtiössä ja muussa keskinäisessä kiinteistöyhtiössä hallitsemiensa tilojen vuokrausta sekä siihen liittyvää isännöintitoimintaa, tavanomaista kunnossapitoa, rakennuttamistoimintaa omaan lukuunsa ja mainittujen toimintojen edellyttämää varainhallintaa. Neutraalisuussyistä yhtiö ei saisi tarjota palveluja kolmansille.

Yhtiön varoista 80 prosenttia tulisi muodostua vuokra-asuntokiinteistöistä, asunto-osakeyhtiön osakkeista ja asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavista osak­keista muussa keskinäisessä kiinteistö­yhtiössä. Yhtiön taseen tai konsernitaseen mukainen vieraan pääoman määrä ei saisi ylittää 80 prosenttia taseen loppusummasta. Yhtiön bruttotuloista 80 prosenttia tulisi olla peräisin asuinhuoneistoista saaduista vuokratuloista. Bruttotuloihin ei luettaisi asuntovarallisuuden luovutushintoja.

Verovapaus on tarkoitus kohdentaa asuntojen vuokraustoimintaan, ei sen sijaan myyntiin tähtäävään rakennuttamis- tai saneeraustoimintaan. Yhtiön kiinteistökauppaa ja kiinteistönkehittämistä rajoitettaisiin tästä syystä omistusaikaan ja saneeraustilanteissa lisäksi rakentamiskustannuksiin liittyvillä rajoituksilla.

Tarkoituksena on, että lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 alkavalta verovuodelta. Ehdotettua järjestelmää ei voida kuitenkaan ottaa käyttöön ennen kuin komissio on todennut sen sisä­markkinasäännösten mukaiseksi.

Markku Ojala

Taloushallintoliitto (TAL) on laatinut raportin, jossa tuodaan esille tärkeimpiä yritysten hallinnollisen taakan aiheuttajia ja niihin liittyviä tärkeimpiä keventämisalueita ja -mahdollisuuksia. Raportin mukaan hallinnollisen taakan keventämiseen on runsaasti järkeviä vaihtoehtoja. Raporttiin on listattu useita kymmeniä keventämisehdotuksia tai -alueita, joiden toteuttamisella voitaisiin saada tarkoituksenmukaista ja tuntuvaa kevennystä yritysten hallinnolliseen taakkaan kokonaisvaikutukset huomioiden.

Näkökulma raportissa keskittyy käytännön kokemukseen yritysten hallinnollisen taakan hoidossa, jota tehtävää tilitoimistot hoitavat jo yli 90 %:ssa suomalaisista yrityksistä. Taloushallintoliitto tilitoimistoalan valtakunnallisena liittona edustaa alaa, jonka käsissä on yli 200 000 asiakkaan, pääosin pienyritysten, talous-, vero-, työnantaja- ja muiden hallinnollisten velvoitteiden hoito muiden talouspalveluiden hoidon ohella.

Hallinnollisen taakan keventämistoimia on monelta osin syytä arvioida tätä yritysten käyttämää vallitsevaa toimintaprosessia vasten. Tällä on merkitystä mm. arvonlisäveron ja muiden verojen maksu- ja ilmoitusjaksoihin ja ennen kaikkea niihin liittyvien prosessien käytännön toimivuuteen ja tehokkuuteen.

Raportti on laadittu kaikille hallinnollisen taakan ja sen keventämisen kanssa tekemisiin joutuville tahoille. Pidämme tärkeänä, että keventämistoimia ja niiden vaikutuksia arvioidaan kokonaisvaltaisesti käytännön toimintaympäristön ja talous- ja muiden hallinnon prosessien näkökulmasta huomioiden, että yhä suurempi osa pienyrityksistä - nyt yli 90 %- käyttää tilitoimistojen palveluja hallinnollisten velvoitteiden hoidossa.

Taakan keventämistyössä lähtökohta tulee olla nykyaikainen tapa hoitaa hallinnollista taakkaa niin yrityksissä kuin julkisen vallan toimesta sekä siihen viitekehykseen kytkeytyvä tarkastelunäkökulma. Siksi on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota muun muassa tietotekniikan mahdollisuuksien käytön tuntuvaan lisäämiseen ja sitä kautta aikaansaatavaan prosessien tehostamiseen.

Euroopan unionin paremman sääntelyn toimenpidelistalla hallinnollisen taakan keventäminen on yksi keskeisimmistä toimenpidealueista. Toimintaohjelman tavoitteena on vähentää EU-lainsäädännöstä ja sen täytäntöönpanosta yrityksille aiheutuvaa taakkaa 25 %:lla vuoteen 2012 mennessä. Elokuussa 2008 työ- ja elinkeinoministeriö asetti ohjausryhmän, jonka tehtävänä on valmistella yritysten hallinnollisen taakan toimintaohjelma sekä seurata ja koordinoida sen toteuttamista. Ohjausryhmän toimikausi on vuoden 2010 loppuun asti.

The Securities and Exchange Commission (SEC) has approved the switch by some large US companies to international accounting standards from 2009. In addition all US companies would be required to adopt the standards by 2016. The adoption of international standards should make the comparison between different companies easier and should also facilitate the raising of capital by companies in whichever market is the most attractive. In order to be eligible globally the companies would have to be among the largest in their sector and their competitors would also have to be using the new standards. Under the proposal 110 of the largest companies will adopt the new rules for financial statements issued after 15 December 2009.

Lähde: Esmerk/New York Times

Esityksen mukaan ansiotulojen verotusta on tarkoitus keventää 870 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Lisäksi on tarkoitus kompensoida ansiotason nousun verotusta kiristävää vaikutusta 160 miljoonalla eurolla sekä tehdä 4 prosentin inflaatiotarkistus valtion tuloveroasteikkoon. Kevennys toteutettaisiin alentamalla valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja 1–1,5 prosenttiyksiköllä sekä ottamalla käyttöön uusi työtulovähennys. Samalla luovuttaisiin nykyisestä valtionverotuksen ansiotulovähennyksestä.

Sekä valtionverotuksen että kunnallisverotuksen eläketulovähennystä on tarkoitus korottaa. Eläketuloa saavan puolison kunnallisverotuksen eläketulovähennys korotettaisiin yksinäiselle henkilölle myönnettävän eläketulovähennyksen suuruiseksi.

Työmatkan vuoksi yöpyvien komennusmiesten oikeutta verovapaisiin matkakustannusten korvauksiin ehdotetaan laajennettavaksi kesäkuun alussa annetun työryhmän esityksen mukaisesti. Verovapaus laajenisi tilanteessa, jossa työntekijä tilapäisesti työskentelee muualla kuin oman työnantajan toimipaikassa, työntekemispaikka sijaitsee yli sadan kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja verovelvollinen on työmatkan vuoksi yöpynyt tilapäisissä majoitustiloissa.

Hallitus esittää myös, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 3 000 euroon ja vähennyksen soveltamisala laajennetaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön.

Suomalaisen yhteisön rajoitetusti verovelvolliselle, ETA-alueella olevalle yhteisölle maksamasta osingosta ei olisi tiettyjen edellytysten täyttyessä suoritettava Suomessa lähdeveroa, jos kotimaisten yhteisöjen välillä maksettu osinko olisi veroton. Eräissä tilanteissa yhteisölle maksetusta osingosta perittäisiin kuitenkin 19,5 prosentin lähdevero. Lähdeveroa ei olisi suoritettava Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuvalle emo- ja tytäryhtiödirektiivissä tarkoitetulle yhtiölle maksettavasta osingosta, jos yhtiö omistaa vähintään kymmenen prosenttia osinkoa jakavan yhtiön pääomasta.

Liikuntasetelin rinnalle on tarkoitus säätää verovapaaksi henkilökuntaeduksi kulttuuriseteli. Nämä ja muu työnantajan työntekijälle tarjoama tavanomainen ja kohtuullinen työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta säädettäisiin 400 euroon asti verovapaaksi henkilökuntaeduksi.

Elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettava arvonlisäverokanta esitetään alennettavaksi 17 prosentista 12 prosenttiin 1.10.2009 alkaen.

Rikosasiassa vastaaja tarvitsisi jatkokäsittelyluvan, jos tuomittu rangaistus on sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta. Virallinen syyttäjä ja asianomistaja tarvitsisivat luvan, jos rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Työryhmä esittää myös toista merkittävää muutosta eli käräjäoikeuden jälkeen korkeimpaan oikeuteen suoraan tehtävää ennakkopäätösvalitusta. Menettely olisi mahdollinen tilanteissa, joissa sama oikeudellinen kysymys koskettaa laajaa joukkoa ja ennakkoratkaisun saaminen pitkittäisi oikeudellista epävarmuutta.

Tältä osin esitykseen sisältyy, että jo käräjäoikeus voisi siirtää käsittelyssään olevaan asiaan liittyvän laintulkintakysymyksen suoraan korkeimman oikeuden ratkaistavaksi ennakkopäätöskysymyksenä.

Korkeimman oikeuden myöntämän luvan lisäksi sekä ennakkopäätösvalitus että ennakkopäätöskysymyksen esittäminen edellyttäisivät osapuolten suostumuksen. Menettelyt olisivat mahdollisia sekä riita, rikos- että hakemusasioissa.

Verohallituksen aiemman tulkinnan mukaan yksityiskäytön osuudeksi on katsottu osakkaan tosiasiallista käyttöä vastaava osuus vapaa-ajan asunnon kokonaiskäyttöajasta. Vapaa-ajan asunto on voinut olla esimerkiksi kaksi viikkoa vuokrattuna ulkopuoliselle, kaksi viikkoa edustuskäytössä ja kaksi viikkoa yhtiön ainoan osakkaan käytössä. Kokonaiskäyttöaika on tällöin ollut kuusi viikkoa, josta osakkaan yksityiskäytön osuus on 1/3.

Uuden ohjeen mukaan jo vapaa-ajan asunnon käyttömahdollisuus synnyttää edun. Tämän vuoksi osakkaan yksityiskäytön osuus lasketaan kalenterivuoden kokonaisviikkomäärän perusteella. Ohjeen mukaan äskeisen esimerkin mukaisessa tilanteessa yhtiön ainoan osakkaan yksityiskäytön osuus olisikin 48/52-osaa. Ohjeessa on lähdetty siitä, että yhtiön ainoan osakkaan määräysvallassa on se, missä määrin hän käyttää yhtiön omistamaa vapaa-ajan asuntoa silloin, kun se ei ole esimerkiksi vuokrattuna tai edustuskäytössä.

Verohallituksen tulkinta on merkittävä periaatteellinen muutos. Se on esitetty yhden esimerkkitapauksen näkökulmasta. Tulkintakannanoton yleisempää merkitystä peitellyn osingon verotukseen ei ole esitetty. Uusia verotuskiistoja saattaa syntyä muun muassa niissä tilanteissa, joissa on kyse useamman osakkaan yhtiöistä tai yhtiöistä, joissa vapaa-ajan asunto on koko henkilökunnan käytössä osakkaat mukaan luettuna.

Sijoitusluonteisia varoja olisivat yritysten rahoitusomaisuus, kaikki julkisesti noteeratut arvopaperit, sijoitusrahasto-osuudet ja joukkovelkakirjat sekä muut vastaavat sijoitusvarat. Samoin sijoitusomaisuuteen luettaisiin muut kuin elinkeinotoimintaa välittömästi palvelevat kiinteistöt ja kiinteistöarvopaperit.

Lisäksi yrityksen varoihin ja velkoihin lisättäisiin sen välitöntä tai välillistä omistusosuutta vastaava osa sellaisten yritysten varoista ja veloista, joista yritys välittömästi tai välillisesti omistaa vähintään 20 prosenttia.

Sijoitusluonteiset varat arvostettaisiin käypään arvoon, mikäli niiden ja yrityksen lyhytaikaisten velkojen erotus olisi yli puolet siirtyvästä yritysvarallisuudesta. Perintö- tai lahjaveroa olisi suoritettava näiden varojen käyvästä arvosta lyhytaikaisten velkojen ylittävältä osalta. Muu yritysvarallisuus arvostettaisiin pääsääntöisesti 20 prosenttiin verotuksessa noudatettavan arvostamislain mukaisesta arvostaan.

Alun perin hallitus sitoutui ohjelmassaan, että yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjavero poistetaan kokonaan perheyrittäjyyden edistämiseksi. Verovapauden edellytykseksi kirjattiin hallitusohjelmaan, että sen tulee kohdentua yritysten ja maatalouden aitoon tuotannolliseen omaisuuteen. Vero oli tarkoitus poistaa myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta, mutta siitä luovuttiin. Sukupolvenvaihdoshuojennuksesta säätäminen on muodostunut kaiken kaikkiaan poliittiseksi haasteeksi ja valmistelutyö on ollut hyvin vaiheikas.

Täydennetty esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pikaisesti. Säädettävää lakia sovellettaisiin tapauksissa, joissa verovelvollisuus alkaa lain tultua voimaan. Verovelvollisen vaatimuksesta lakia sovellettaisiin myös tapauksissa, joissa verovelvollisuus on alkanut 16.5.2008 tai sen jälkeen ennen lain voimaantuloa.

Verohallituksen antamassa ohjeessa on lähdetty siitä, että verotuksessa perustajaurakoitsijan kate voi muodostua joko urakkasopimuksella tai kiinteistöyhtiön osakkeiden myynnin perusteella. Urakkasopimukseen perustuvassa tuloutuksessa urakoitsija voi tulouttaa urakkaa vaihtoehtoisesti joko valmistumisasteen perusteella tai rakennuksen luovutuksen mukaisella tuloutuksella.

Lakiesitysluonnoksessa puun osittain verottoman myyntitulon hankkimisesta johtuneista menoista huojennusta vastaava osuus olisi verotuksessa vähennyskelvotonta. Muut kuin puun osittain verovapaaseen myyntituloon kohdistuvat menot säilyisivät esitysluonnoksen mukaan edelleen täysimääräisesti vähennyskelpoisina.

Markku Ojala

Valtiovarainministeriö on vahvistanut, että peruskorko pysyy loppuvuoden 4,75 prosentissa. Peruskorko lasketaan kahdesti vuodessa vuoden ensimmäistä ja toista puolikasta varten. Verotuksessa peruskorko vaikuttaa työsuhdelainasta perittävän koron ja eräissä tapauksissa myös niin sanotun osakaslainoista perittävän koron tasoon. Lisäksi ministeriön vahvistamalla peruskorolla on merkitystä, kun lasketaan yksityisottojen perusteella verotuksessa vähennyskelvotonta toiminimen ja henkilöyhtiön niin sanotun negatiivisen oman pääoman korkoa.

Hallituksen on tarkoitus antaa syyskuussa budjettilakiesitysten yhteydessä esitys puun myyntitulon verotuksen keventämiseksi. Myyntitulojen osittaisen verovapauden on tarkoitus tulla voimaan takautuvasti 1.4.2008 alkaen. Verohuojennus on 50 prosenttia vuoden 2009 loppuun asti, ja vuonna 2010 huojennus on 25 prosenttia metsätalouden pääomatulona verotettavasta puun myyntitulosta.

Hallitus odottaa, että verohuojennuksen avulla voidaan turvata Suomen metsäteollisuuden puun saanti siinäkin tapauksessa, että Venäjän puutullien korotus tulee voimaan vuoden 2009 alussa.

Hallituksen mukaan veronhuojennuksesta on kesän aikana neuvoteltu komission kanssa ja tässä yhteydessä on todettu, ettei tällaisen kansallisen tukijärjestelmän käyttöön otolle ole esteitä.

Myyntitulojen verotukseen esitettävän huojennuksen lisäksi hallitus aikoo ottaa samaan esitykseen jo aiemmin ilmoittamansa esitykset ensiharvennushakkuiden verovapaudesta ja metsävähennyk-sestä. Ensiharvennuspuun myyntitulojen verovapautta on tarkoitus soveltaa ajalla 1.4.–31.8.2008 tehtyihin kauppoihin, joiden perusteella puun myyntitulon on saatu vuoden 2009 loppuun mennessä.

Näiden veronkevennysten arvioidaan vähentävän valtion verotuloja hieman yli 180 miljoonaa euroa vuonna 2009.

Elokuun alussa astui voimaan rahanpesulaki (503/2008) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä. Lain kokonaisuudistuksessa kumottiin aiempi rahanpesulakimme. Uudella lailla saatettiin voimaan EU:n niin sanotun kolmannen rahanpesudirektiivin (2005/60/EY) velvoitteet.

Uuteen lakiin sisältyy muun muassa aiempaa laajempi asiakkaan tuntemisvelvollisuus ja liikesuhteiden jatkuvan, riskiperusteisen seurannan vaatimus. Uuden lain myötä nyt myös veroneuvontaa ja omaisuudenhoito- ja yrityspalveluita tarjoavien yritysten tulee ilmoittaa epäilynsä keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukseen. Tavaroiden myyntiä tai välitystä harjoittavien yritysten tulee tehdä ilmoitus siltä osin, kun asiakkaan käteismaksu yksittäisenä tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina on vähintään 15 000 euroa. Viranomaistahoista vero, tulli-, rajavartio- ja ulosottoviranomainen sekä konkurssiasiamies tulivat myös lain ja ilmoitusvelvoitteen piiriin.

Maksu- ja valuutanvaihtotoimintaa harjoittavan ja omaisuudenhoito- ja yrityspalvelujen tuottajan on ennen toiminnan aloittamista tehtävä rekisteröintihakemus. Nykyisten toiminnanharjoittajien pitää tehdä hakemus vuoden 2009 tammikuun loppuun mennessä. Rekisteröinti- ja valvontaviranomaisena on Etelä-Suomen lääninhallitus. Rekisteröitymisvelvoite ei koske asianajajia, tilintarkastajia eikä näiden apulaisia.

Taloushallintoliitto vaati lakivalmistelun ja eduskuntakäsittelyn aikana, että rekisterivelvollisten piiri ja erityisesti omaisuudenhoito- ja yrityspalveluyritysten käsite määritellään säädettävässä laissa selkeämmin. Muutoksia ei kuitenkaan tehty, ja nyt on epäselvää, laukaiseeko tilitoimiston rekisteröintivelvoitteen yhtiöiden perustaminen ja niin sanottujen pöytälaatikkoyhtiöiden kauppa vai jo tilitoimistoasiakkaan avustaminen yrityksen perustamisrutiineissa. Asia näyttäisi olevan ongelmallinen myös Etelä-Suomen lääninhallitukselle. Nyt lääninhallituksen kanta on, että asiakkaan avustaminen yrityksen perustamisrutiineissa ei ole vielä laissa tarkoitettua toimintaa. Tämä kanta saattaa kuitenkin vielä muuttua, sillä lääninhallitus aikoo tiettävästi vielä käydä neuvonpitoa sisäasiainministeriön kanssa tästä rajanvetokysymyksestä.

Oikeusministeriössä (OM) on valmistunut Asunto-osakeyhtiölakityöryhmän työn pohjalta luonnos uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi. Tavoitteena on, että asuminen voitaisiin järjestää mahdollisimman taloudellisesti ja turvallisesti sekä riittävän ennakoivasti. Tämä tapahtuisi muun muassa selventämällä menettelytapoja ja eri osapuolten vastuita.

Uudella lailla on tarkoitus helpottaa yhtiön päätöksentekoa kunnossapidosta ja muutostöistä. Lakiin otettaisiin säännökset muun muassa hissin jälkiasennusten kustannusten jakamisesta ja siitä, miten osakkeenomistajan omalla kustannuksellaan tekemät kunnossapito- ja muutostyöt otetaan myöhemmässä rakennustyössä huomioon osakkeenomistajan maksuvelvollisuuden vähentämiseksi. Uuden lain mukaan yhtiökokous voisi tavallisella enemmistöpäätöksellä päättää yhtiövastikkeen perimättä jättämisestä
tilanteissa, joissa esimerkiksi vain asuinhuoneistoissa toteutettava uudistus ei tuota etua samassa rakennuksessa oleville liikehuoneistoille edes arvonnousun muodossa.

Osakkeenomistaja olisi velvollinen ilmoittamaan rakenteisiin vaikuttavasta kunnossapitotyöstään yhtiölle etukäteen samoin kuin muutostyöstä. Ilmoitusvelvollisuutta laajennettaisiin siten, että osakkeenomistajan olisi ilmoitettava sellaisista muutostöistä, jotka voivat vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan hallinnassa olevien tilojen käyttämiseen työn aikana.

Luonnokseen sisältyy ehdotus nykyistä maallikkotilintarkastuskäytäntöä vastaavasta toiminnantarkastuksesta. Toiminnantarkastaja voitaisiin valita yhtiössä, jossa ei ole KHT- tai HTM-tilintarkastajaa tai näiden tilintarkastajien rinnalle. Toiminnantarkastaja antaisi erillisen kertomuksen tarkastuksestaan.

Uuteen lakiin ehdotetaan kattavia säännöksiä yhtiön ja osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta. Osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu ei edellyttäisi törkeää huolimattomuutta kuten nykyisin. Vastuu syntyisi jo pelkällä huolimattomuudella aiheutetusta vahingosta. Käytännössä vastuu ei muutu osakkeenomistajan rakennustöiden osalta. Niissä vastuu perustuu nykyisin vahingonkorvauslakiin, jonka perusteella vastuu voi syntyä myös lievän huolimattomuuden perusteella.

Hallituksen esitys uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi on tarkoitus antaa syksyllä 2008. Uusi laki voisi OM:n mukaan tulla tällöin voimaan vuoden 2010 alussa.

Kesäkuun alusta tuli voimaan lakimuutos (344/2008), jolla kavennettiin elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annettuun lakiin sisältynyttä edustajavelvoitetta. Lakimuutoksen sysäsi liikkeelle Euroopan komission maaliskuussa 2007 Suomelle antama virallinen huomautus, jossa edustajavelvoitteen katsottiin syrjivän toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita yrityksiä. Muutoksen katsotaan osaltaan lisäävän ulkomaisten sivuliikkeiden määrää Suomessa.

Lakimuutoksen vaikutuksesta elinkeinonharjoittajan tulee asettaa edustaja Suomeen vain niissä tilanteissa, joissa yksityisellä elinkeinonharjoittajalla on asuinpaikka Euroopan talousalueen ulkopuolella, sekä sellaisissa tilanteissa, joissa suomalaisen yhteisön ja säätiön kaikilla toiminimenkirjoittajilla ja muilla edustajilla on asuinpaikka Euroopan talousalueen ulkopuolella. Euroopan talousalueelle sijoittautuneen yhteisön tai säätiön edustajan on oltava Euroopan talousalueella. Kaupparekisteriin merkitään elinkeinonharjoittajan Suomeen asetetun tai Euroopan talousalueella asuvan edustajan yhteystiedot.

Lakimuutoksesta seuraa, että haasteista ja muista asiakirjoista tiedotetaan ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle tai tämän edustajalle Euroopan talousalueella oikeusaputeitse EU:n asetuksen mukaisesti. Pääperiaatteena on tiedoksiantopyynnön lähettäminen suoraan paikallisviranomaisille. Suomen, Ruotsin ja Tanskan välillä sovelletaan asiaa koskevaa pohjoismaista sopimusta.

Komission virallisen huomautuksen vuoksi on jouduttu muuttamaan myös verotusmenettelylain 52 §:ään sisältynyttä edustajan verovastuusäännöstä. Lakimuutos (L 1142/2007) tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Lakimuutoksen myötä elinkeinolaissa tarkoitetulle edustajalle voi syntyä verovastuu vain niissä tilanteissa, joissa vero on määrätty Euroopan talousalueen ulkopuolella asuvalle henkilölle.

Eduskunnan käsiteltävänä on lakiesitys (HE 68/2008 vp), jonka toteutuessa työlainsäädäntöömme lisättäisiin eräitä vuokratyövoimaa koskevia erityissäännöksiä.

Lakiesityksessä työsopimuslakiimme esitetään säännöstä, jonka mukaan mahdollisesta koeajasta vähennettäisiin se aika, jonka työntekijä on ollut vuokrattuna työntekijänä käyttäjäyrityksessä. Alle kuukauden jatkuvissa vuokratyösuhteissa vuokratyöntekijällä olisi pyynnöstä oikeus saada vuokrayritykseltä kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.

Lisäksi ehdotetaan, että tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettuun lakiin lisättäisiin säännös, jossa käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä tai luottamusvaltuutetulla sekä työsuojeluvaltuutetulla on tiedonsaantioikeus, jos vuokratyöntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta on erimielisyyttä tai epäselvyyttä.

Lakiesityksen tarkoituksena on parantaa vuokratyöntekijän asemaa ja lakien on tarkoitus astua voimaan mahdollisimman pian niiden vahvistamisen jälkeen.

Eduskunta sai kesäkuun alussa käsiteltäväkseen lakiesityksen (HE 74/2008 vp) väliyhteisölain muuttamiseksi. Muutosesitys oli tarpeen, koska Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Ison-Britannian väliyhteisölainsäädäntöä koskevan ratkaisun (Cadbury Schweppes, C-196/04) perusteella on katsottu, että Suomen väliyhteisölain soveltamisala on liian laaja.

Lain soveltamisalaa on tarkoitus kaventaa siten, että sen ulkopuolelle jäävät pääasiallisesti sellaiset Euroopan talousalueelle tai verosopimusvaltioihin sijoittautuneet yhteisöt, jotka ovat tosiasiallisesti asettautuneet asuinvaltioonsa ja harjoittavat siellä taloudellista toimintaa. Tämä toteutuu silloin, kun yhteisön harjoittaman toiminnan luonne huomioon ottaen:
- yhteisöllä on käytettävänään asuinvaltiossaan toimintansa harjoittamiseksi tarpeelliset toimitilat ja kalusto;
- yhteisöllä on käytettävänään asuinvaltiossaan riittävä henkilökunta, joka on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan yhteisön liiketoimintaa ja
- yhteisön henkilökunta tekee itsenäisesti yhteisön päivittäistä toimintaa koskevat päätökset.

Lisäksi lakia esitetään muutettavaksi siten, että matalan verorasituksen valtioon sijoittautunut ulkomaisen yhteisön kiinteä toimipaikka rinnastettaisiin tietyin edellytyksin ulkomaiseen väliyhteisöön. Lakiesitykseen on lisätty myös kohta, jonka mukaan valtiovarainministeriön pitäisi antaa asetus niistä Euroopan talousalueen ulkopuolisista verosopimusvaltioista, joissa yhteisöverotuksen taso ei vastaa Suomen yhteisöverotusta. Lakiin on tarkoitus tulla myös eräitä muita muutoksia.

Muutokset astuvat voimaan vuoden 2009 alussa. Niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa, mutta 31.12.2007 olemassa olleiden kiinteiden toimipaikkojen osalta kuitenkin vasta vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa. Verohallitus on antanut ohjeen väliyhteisölain soveltamisesta verotuksessa ennen lakimuutoksen voimaantuloa (Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (EYT) ratkaisun vaikutus Suomen väliyhteisölain soveltamiseen, dnro 696/37/2007).

Väliyhteisölain tavoitteena on estää voittovarojen siirtyminen kotimaan verotuksen ulkopuolelle, matalan verorasituksen valtioihin perustettuihin niin sanottuihin väliyhteisöihin. Lain nojalla täällä Suomessa olevan osakkaan tulona voidaan verottaa matalan verorasituksen valtioon perustetun väliyhteisön tulo omistusosuutta tai edunsaaja-asemaa vastaavilta osin ja täysin riippumatta siitä, jakaako yhteisö tulostaan osinkoa vai ei.

Verohallinto välittää ensimmäistä kertaa vuonna 2008 päättyneiltä tilikausilta veroilmoituksen liitteenä olevat tilinpäätösasiakirjat kauppa-rekisteriin, Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). Uusi menettely koskee niitä yrityksiä, jotka antavat veroilmoituksensa 6B-lomakkeella ja jotka ovat kaupparekisterissä. Jos yrityksen ei tarvitse antaa veroilmoitusta, se on kuitenkin velvollinen lähettämään tilinpäätösasiakirjansa PRH:lle.

Uutta menettelyä ei sovelleta niihin tilinpäätöstietoihin, jotka yritys antaa verotuksen päättymisen jälkeen. Menettelyä ei sovelleta myöskään konsernitilinpäätökseen. Nämä tilinpäätöstiedot yritys on velvollinen lähettämään yhä edelleen suoraan PRH:lle.

Sähköisen ilmoittajan on nimettävä veroilmoituksen liitteenä lähettämänsä tilinpäätösasiakirjat Verohallituksen ohjeiden mukaisesti. Verohallitus välittää sähköisesti tulleista liitetiedostoista PRH:lle vain ohjeen mukaisesti nimetyt asiakirjat. Tilinpäätöstiedot ovat julkisia ainoastaan kaupparekisterissä, eivät Verohallinnossa.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi toukokuussa selvityksen (Kilpailukyky 13/2008), jossa kartoitettiin yrityksille suurinta hallinnollista taakkaa aiheuttavat lainsäädännön osa-alueet. Muissa maissa tehdyissä selvityksissä on havaittu, että hallinnollinen taakka ei ole tasaisesti jakautunut vaan voimakkaasti keskittynyt muutamiin lainsäädännön osa-alueisiin.

Selvityksen mukaan yritysten hallinnollinen taakka on Suomessa kansainvälisesti verrattuna melko alhainen, mutta verotuksessa ja työnantajana toimimisessa Suomi on selvästi muita heikompi. Tulokset vahvistivat aikaisemmissa selvityksissä tehtyjä päätelmiä.

Selvitykseen sisältyneiden asiantuntijakuulemisten ja yrityskyselyjen vastausten mukaan hallinnollinen taakka on ryhmiteltävissä kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä taakkaa synnyttävät tietopyyntöjen määrä, lainsäädännön vaikeaselkoisuus ja monimutkaisuus. Toisessa ryhmässä hallinnollinen taakka aiheutuu tietojen luovutuskäytäntöjen kankeudesta, esimerkiksi sähköisten tiedonantokanavien puutteesta. Vastausten mukaan verotus, työnantajana toimiminen sekä ympäristölupamenettelyt tuottavat eniten hallinnollista taakkaa.

Selvityksellä tuotettiin tietoa hallinnollisen taakan keventämistoimien jatkovalmistelua varten. Euroopan komission vertailu osoittaa selvityksen mukaan, että hallinnollisen taakan keventämistoimet ovat useissa Euroopan maissa paljon Suomea edellä. EU:n tasolla on tavoitteena, että EU-lainsäädännöstä ja sen täytäntöönpanosta yrityksille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita vähennetään 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä. Kansalliset keventämistavoitteet tulisi asettaa vuoden 2008 aikana ja selvityksen laatineiden tutkimusprofessori Aki Kangasharjun ja erikoistutkija Timo Rauhasen (VATT) mukaan nykyisellä vauhdilla tämä on Suomelle todellinen haaste.

Komennusmiesten matkakustannusten verovapautta pohtinut työryhmä antoi muistionsa kesäkuun alussa. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä oli jatkoa muistionsa joulukuussa 2006 jättäneelle komennusmiestyöryhmälle.

Työryhmä esittää tilapäisistä työmatkoista maksettujen päivärahojen säätämistä verottomiksi, jos työntekijä yöpyy työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa ja työntekemispaikka sijaitsee riittävän etäällä verovelvollisen asunnosta. Riittävä etäisyys olisi työryhmän näkemyksen mukaan 80–100 kilometriä. Näin päivärahaoikeus ei enää riippuisi varsinaisesta työpaikasta ja siten myös suoraan työkohteisiin palkatut ja tilapäismajoituksessa yöpyvät työntekijät olisivat oikeutettuja päivärahaan.

Työryhmän ehdotukset eivät tuo helpotusta niille, jotka kulkevat komennuskohteeseen päivittäin. Työryhmän mukaan verottomien päivärahojen ja muiden verottomien matkakustannusten korvausten perusteet olisikin selvitettävä kokonaisuutena uudelleen. Jatkotyötä edellyttävät tulkintaongelmat, jotka liittyvät varsinaisen työpaikan käsitteeseen. Ennen kuin jatkovalmisteluun päästään, Verohallituksen pitäisi työryhmän näkemyksen mukaan antaa ohje, joka yhdenmukaistaisi työmatkojen tulkintaa.

Yksi palkansaajia edustanut työryhmän jäsen ei yhtynyt työryhmän esityksiin, mutta muutoin työryhmä oli yksimielinen. Metalliliiton komennusmiehet olivat vajaan viikon mittaisessa lakossa mielenilmaisuna työryhmän esityksille. Mielenilmaus sai alkunsa Aker Yardsin telakalta Turusta ja laajeni eräille muillekin työpaikoille.

Keskuskauppakamari julkaisi huhtikuun puolivälissä selvityksensä tasaveromallista. Yhteiskunnallisen keskustelun pontimeksi tehdyn selvityksen ovat laatineet johtaja Hannele Ranta-Lassila ja varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila.

Selvityksen mukaan tasaveromalli on käytössä noin 20 valtiossa, mutta niissä sovellettavat mallit poikkeavat huomattavasti toisistaan. Mallien ainoa yhteinen piirre on, että yhtä suhteellista verokantaa sovelletaan luonnollisten henkilöiden ansiotuloverotuksessa. Selvityksessä on hyödynnetty Kansainvälisen valuuttarahaston vuonna 2006 julkaisemaa selvitystä tasaverosta ja vuoden 2007 selvitystä veropolitiikasta.

Tasaveromalli on nostettu Suomessa veropoliittiseen keskusteluun vuosituhannen vaihteen jälkeen eri otteissa. Yksi tasaveromallin puolestapuhuja oli edesmennyt finanssioikeuden professori Kari S. Tikka.

Ruotsissa on ollut vuodesta 1988 lähtien voimassa tilitarkastusvelvoite kaikille osakeyhtiölle. Selvitysmies Bo Svensson on esittänyt velvoitteen purkamista siten, että noin neljä prosenttia kaikista osakeyhtiöistä olisivat vastaisuudessa velvollisia teettämään tilintarkastuksen. Käytännössä tämä tarkoittaisi palaamista aiemmin ennen uudistusta vallinneeseen tilaan ja velvoitteen asettamista EU-direktiivin mukaiseen tilintarkastusvelvoitteen ylärajaan.

Selvityksessä ehdotetaan lisäksi mm. luovuttavaksi hallinnon tarkastuksesta ja kumottavaksi velvollisuus tarkastaa osakeyhtiön verovelvoitteiden täyttäminen. Tilitarkastajan toimikausi esitetään muutettavaksi neljästä vuodesta yhteen vuoteen.
Selvityksessä ehdotetaan, että uudet säännökset tulisivat voimaan siten, että niitä sovellettaisiin 30.6.2010 jälkeen alkaville tilikausille.

Markku Ojala, Asiantuntija, Taloushallintoliitto

Tasavallan presidentti antoi 28.3.2008 eduskunnalle lakiesityksen rahanpesulain kokonaisuudistukseksi. Säädettävällä lailla on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan yhteisöjen kolmas rahanpesudirektiivi (2005/60/EY), jonka jälkeen myös terrorismin rahoituksen estäminen kuuluisi lain soveltamisalaan.

Lakiesityksessä edellytetään asiakkaiden tunnistamiseen ja tuntemiseen sekä asiakassuhteiden jatkuvaan seurantaan panostettavan entistä enemmän. Esityksen mukaisesti säädetty laki toisi mukanaan rekisterivelvoitteen niin sanotuille omaisuudenhoito- ja yrityspalveluja tarjoaville yrityksille. Vero-, tulli-, rajavartio- ja ulosottoviranomaiselle sekä konkurssiasiamiehelle on tarkoitus säätää ilmoittamisvelvollisuus virkatehtävien yhteydessä havaituista epäilyttävistä liiketoimista ja terrorismin rahoituksen epäilyt. Tämä edellyttää muun muassa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamista.

Tasavallan presidentti vahvisti 18.4.2008 lait (HE 148/2007 vp), joiden perusteella verohallinnosta muodostettiin valtiovaraministeriön alaisuuteen yksi Verohallintoniminen viranomainen, jonka virka-alueena on koko maa. Valtioneuvoston asetuksella (279/2008) verohallinnon yksikköihin kuuluvat mm. verohallitus ja alueelliset verovirastot kuten tähänkin saakka.

Uudistuksen taustatekijänä on mm. valtion tuottavuusohjelma, jossa verohallinnolle on asetettu noin 1 100 henkilötyövuoden vähentämistavoite vuoden 2006 tasosta vuoteen 2011 mennessä. Tavoitteen toteutumiseksi verohallinto on tehnyt strategisen valinnan automaatioasteen lisäämiseksi ja verotustoimintojen järjestämiseksi keskitetysti ja asiakasryhmittäin.

Verohallinnon uudelleenorganisoin­nin yhteydessä myös veronsaajien oikeudenvalvonta koottiin yhteen yksikköön, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköön. Vahvistetuilla laeilla muutettiin myös verovalitusten menettelysäännöksiä siten, että hallinto-oikeudella on vahvempi prosessijohto valitusasioiden käsittelyssä. Tähän saakka esim. vastineiden, vastaselitysten ja veroviraston lausuntojen hankkimisen on hoitanut verovirasto. Vahvistetut lait tulivat voimaan 1.5.2008.

Rakennusteollisuus RT on avannut osoitteessa www.tilaajavastuu.fi-palvelun, josta tilaaja voi tarkistaa tilaajavastuun mukaiset tiedot rakentajista, jotka kuuluvat Rakentamisen laatu RALA ry:n ylläpitämään rekisteriin.

Palvelusta löytyvät ytj-ote, kaupparekisteritiedot ja liiketoimintakiellot. Palveluun on viety myös muun muassa verovelkatiedot, todistus eläkevakuutuksesta ja maksujen maksamisesta, noudatettavasta työehtosopimuksesta ja yrityksen sertifioinnit.

Helsingissä allekirjoitettiin 4.4.2008 pöytäkirja, jolla muutettiin Pohjoismaiden välille laadittua verosopimusta. Sopimus on yli kymmenen vuotta vanha, joten valtioiden verolainsäädännössä tapahtuneen kehityksen vuoksi verosopimuksen muuttaminen oli tarpeen.

Suomen kannalta merkittävin muutos aiempaan sopimukseen nähden on, että eläkkeiden verotuksessa siirrytään niin sanottuun hyvitysmenetelmään kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa. Muutos koskee 4.4.2008 jälkeen alkavia eläkkeitä sekä henkilöitä, joista on tullut Suomessa yleisesti verovelvollisia pöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen.

Pöytäkirjan voimaansaattaminen edellyttää vielä eduskunnan hyväksymistä.

Asetuksen tavoitteena on karsia tarpeettoman yksityiskohtaisia vaatimuksia ja luoda nykyistä joustavampia säännöksiä. Toisaalta tavoitteena on varmistua siitä, että tilintarkastajaksi hyväksymisen edellytykset vastaavat nykyistä vaatimustasoa ja takaavat tilintarkastajien ammattitaidon riittävyyden ja tilintarkastuksen korkean laadun.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus (262/2008) annettiin 1.7.2007 voimaan tulleen tilintarkastuslain nojalla ja sillä kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista opinnoista, vaadittavasta käytännön kokemuksesta sekä tutkinnon sisällöstä.

Asetus tuli voimaan 1.5.2008 ja sitä sovelletaan jo tänä vuonna järjestettäviin tutkintoihin. Asetukseen sisältyvät siirtymäsäännökset mahdollistavat vanhojen hyväksymisvaatimusten soveltamisen rinnakkain vielä vuonna 2012 järjestettävissä KHT- ja HTM-tutkinnoissa.

Autoveron muutoksenhakusäännöksiä muutettiin (267/2008) siten, että veron määräämistä tai palauttamista koskevaan päätökseen tulee hakea ensin muutosta päätöksen tehneeltä viranomaiselta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Valitus hallinto-oikeudelle voidaan tehdä vasta oikaisuvaatimuksen annetusta päätöksestä.

Lakimuutoksen myötä valitus autoveroasioissa tehdään siihen alueelliseen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä verovelvollisen tai muun muutoksenhakuun oikeutetun asianosaisen henkilön kotikunta tai yhteisön kotipaikka on ollut, kun päätös on tehty. Aiemmin valitusviranomaisena on ollut Helsingin hallinto-oikeus.

Ilmestynyt
Kiinteistöverotuksen käsikirja
Kirjoittajat: Jukkola, Järvenoja, Kaari,
Romppainen, Tannila ja Tikkanen
Julkaisija: Kiinteistöalan Kustannus Oy

Tulossa
Kohti digitaalista taloushallintoa – sähköiset talouden prosessit käytännössä
Kirjoittajat: Sanna Lahti ja Tero Salminen
Kustantaja: WSOYpro

Arvonlisäverotus käytännössä
Kirjoittajat: Leena Äärilä ja Ritva Nyrhinen
Kustantaja: WSOYpro
Ratkaisuja tilinpäättäjän ongelmiin
Kirjoittaja: Jarmo Leppiniemi
Kustantaja: WSOYpro

Konsernitilinpäätös
Kirjoittajat: Ari Ahti, Reino
Tikkanen, Heidi Vieros ja
Juhani Viljanen
Kustantaja: Tietosanoma

Yritystoiminnan uudelleenjärjestely
Kirjoittajat: Tomi Pitkänen,
Leena Äärilä, Merja Raunio
ja Nils Blummé
Julkaisija: KHT-Media

Uusi tilintarkastuslaki
Kirjoittajat: Anna-Maija Simola,
Hannu T. Koskinen, Riitta Sedig,
Sanna Alakare ja Mikko Reinikainen
Julkaisija: KHT-Media

Viime marraskuussa asetettu ja Esko Ahon johdolla toimiva työryhmä on antanut väliraporttinsa ja ehdotuksensa metsäteollisuuden ja metsäsektorin pitkätähtäimen toimintaedellytysten parantamiseksi ja kotimaisen puun saatavuuden lisäämiseksi lähitulevaisuudessa. Työryhmä ehdottaa puun saatavuuden lisäämiseksi määräaikaista verovapautta ensiharvennuksesta saataville puunmyyntituloille.

Työryhmän mukaan yksi metsäsektorin kannalta merkittävä uhkatekijä on Venäjän aikeet korottaa puun vientitulleja. Työryhmän näkemys on, että tullien korottaminen suunnitellulle tasolle lopettaisi puun tuonnin Venäjältä käytännössä kokonaan jo vuonna 2009. Tämä merkitsisi noin 15 miljoonan kuutiometrin suuruista lovea kotimaisen metsäteollisuuden käyttämälle puumäärälle. Puumäärän havainnollistamiseksi työryhmä toteaa, että se vastaisi noin kymmenen Kemijärven sellutehtaan vuotuista puun käyttöä.

Suomen metsien vuotuinen kasvu on noin 98,5 miljoonaa kuutiometriä. Puuvarat ovat kasvaneet vuotuista kokonaispoistumaa nopeammin 1970-luvulta lähtien ja Suomen metsissä puuta on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Puun vuotuisesta noin 68 miljoonan kuution kokonaispoistumasta metsäteollisuus käyttää noin 55 miljoonaa kuutiota. Lisäksi teollisuuden käyttöön tuodaan vuosittain puuta noin 18 milj. kuutiota, enimmäkseen Venäjältä. Työryhmän mukaan on hakkuumäärän kasvattaminen tuontia vastaavalle tasolle on haasteellinen tehtävä, kun otetaan huomioon kestävän hoidon periaatteet ja alueelliset kestävyysrajoitteet. Työryhmä ehdottaa verokannustimen lisäksi myös neuvonnan tehostamista, työvoiman riittävyyden varmistamista ja lisärahoitusta muun muassa tiestön ylläpitoon.

Työryhmän esittämä ehdotus verokannustimesta on Kansallisen metsäohjelman mukainen. Tässä vuoteen 2015 ulottuvassa ohjelmakirjassa on esitetty yhdeksi huolenaiheeksi metsätalouden laskenut kannattavuus vuosituhannen vaihteen jälkeen. Yksi vaikuttava osatekijä on metsätilojen pirstoutuminen. Tilakoon nostamisen kannusteeksi esitetään niin metsäohjelmassa kuin nyt hallituksen esitysluonnoksessa perintö- ja lahjaverolain muuttamiseksi, että suunniteltua sukupolvenvaihdoksen verohuojennusta laajennettaisiin myös yrittäjämäisesti harjoitettujen metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin.

Markku Ojala
Asiantuntija, Taloushallintoliitto

Suomen Taloushallintoliitto ry (TAL) selvitti viime vuoden loppupuolella jäsentilitoimistojen käsitykset siitä, mitkä ovat verotuksen ja siihen liittyvän viranomaismenettelyn merkittävimmät ongelmakohdat. Vastaajista lähes 40 prosenttia koki verotuksen merkittävimmäksi ongelmaksi niin sanotun tulolähdejaon.

Käytännössä tulolähdejaossa on kysymys sovellettavasta verolaista. Tuloverotuksessa tuloa verotetaan joko tuloverolain, elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain säännösten mukaan. Elävässä elämässä ei ole kuitenkaan aina selvää, minkä verolain soveltamisalaan ja siten ”tulolähteeseen” tulo ja sen hankkimiseksi aiheutunut meno kuuluu. Tulolähdekysymykset saattavat liittyä niin yrityksen rakennusten vuokraukseen kuin maatalouden kyljessä olevan esim. maatilamatkailun verotukseen. Asia voidaan nähdä verotuksen selkeyteen ja ennustettavuuteen liittyväksi ongelmakohdaksi. Tilitoimiston asiakkaan kannalta kyse on lopulta siitä, minkälaisen verorasituksen kohteeksi yritys joutuu.

Laintulkintaongelmien lisäksi kyselyssä nousi esiin eräitä ongelmakohtia viranomaismenettelyssä. Yksi näistä koetuista ongelmakohdista oli asiantuntevan puhelinpalvelun saatavuus. Myös asiakaskirjeiden kapulakielisyyteen oli vastauksissa puututtu. Verohallinto sai toisin myös positiivista palautetta. Vastaajat kokivat, että asiakaspalvelu on viime vuosina kehittynyt ystävällisempään suuntaan.

Vastaajat kokivat tyytymättömyyttä verotuksen seuraamusmaksuihin, joita pidettiin korkeina. Maamme nykyisen hallituksen ohjelmaan on viime keväänä jo kirjattukin, että vaalikaudella seurataan verotusmenettelyihin liittyvien seuraamusmaksujen kohtuullisuutta. Viime joulukuussa hallituksen julkaisemassa politiikkaohjelmassa ”Työ, yrittäminen ja työelämä” asia on mainittu politiikkaohjelman seurantakohteeksi.

Markku Ojala
Asiantuntija, Taloushallintoliitto

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 8/2008) tuloverolain väliaikaisesta muuttamiseksi siten, että yksityishenkilöt ja kuolinpesät voisivat myydä verovapaasti kiinteää omaisuutta kunnalle. Lakia sovellettaisiin ajalla 1.2.2008–31.1.2009 tapahtuneisiin luovutuksiin. Lain takautuvalla soveltamisella halutaan varmistaa, että maakaupat eivät tyrehdy lain voimaantuloa odoteltaessa.

Jo tällä hetkellä yksityishenkilöt ja kuolinpesät voivat myydä kiinteää omaisuutta normaalia alemmalla verorasituksella muun muassa kunnalle. Tuloverolain 49 §:n mukaan luovutushinnasta vähennetään näissä tilanteissa vähintään 80 prosenttia, joten vero on enintään 5,6 prosenttia luovutushinnasta. Nyt kunnalle tapahtuvat luovutukset on tarkoitus säätää verovapaaksi tuloksi yhden vuoden ajaksi.

Esitys on osa hallituksen asuntopoliittisen toimenpideohjelman toteutusta. Säädettävä laki parantaisi kuntien kilpailuasemaa kiinteistömarkkinoilla. Esityksen mukaan kunnat eivät kuitenkaan saa kohtuutonta etua muihin toimijoihin nähden, kun laki on voimassa ainoastaan yhden vuoden.

Markku Ojala
Asiantuntija, Taloushallintoliitto

Hallitus on tehnyt periaatelinjauksen perheyritysten sukupolvenvaihdosten verotuksen keventämiseksi. Tällä hetkellä sukupolvenvaihdosten verotuksessa maatilan ja muun yrityksen yritysvarallisuus arvostetaan käyvän arvon sijasta 40 prosenttiin arvostamislain mukaisesta arvosta. Periaatelinjauksen mukaan kevennys tehtäisiin tätä arvostustasoa laskemalla.

Hallituksen linjauksen mukaan huojennusta lisättäisiin alentamalla arvostamistaso 20 prosenttiin. Huojennuksen piiriä on tarkoitus samalla laajentaa yrittäjämäisesti harjoitettujen metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin.

Perheyrittäjyyden edistämiseksi hallitus aikoi alunperin poistaa kokonaan perintö- ja lahjavero yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta. Hallitusohjelmaan kirjatun rajauksen mukaan uudistus olisi kohdennettu vain aitoon yritys- ja maataloustoiminnan tuotannolliseen omaisuuteen. Lakivalmistelun yhteydessä havaittiin, että tämänkaltainen rajanveto tuotannollisen ja ei-tuotannollisen omaisuuden välillä olisi käytännössä hyvin vaikea tehdä siten, että eri toimialoilla toimivia ja taserakenteeltaan erilaisia yrityksiä ja niiden omistajia kohdeltaisiin sukupolvenvaihdostilanteissa tasapuolisesti. Vakavaraisten yritysten sukupolvenvaihdoksissa verotus olisi saattanut jopa kiristyä aiemmasta. Näistä syistä valmistelun lähtökohdaksi otettiin se, että sukupolvenvaihdosten verotusta kevennetään nykyistä huojennuskäytäntöä kehittämällä.

Hallituksen periaatelinjauksen mukaan huojennuksen kanssa valmistellaan samalla muutosta luovutusvoittoverotukseen siten, että maa- tai metsätilan tai yrityksen myynnin yhteydessä syntyvää luovutusvoittoa laskettaessa hankintamenona pidettäisiin aliarvostettua arvoa. Nykyisin hankintamenona pidetään omaisuuden käypää arvoa, vaikka perintö- tai lahjavero on suoritettu aliarvostetusta arvosta.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Markku Ojala
Asiantuntija, Taloushallintoliitto

Eduskunta on 21.11.2007 hyväksynyt vuoden 2008 tuloveroasteikkolain ja eräät muut tuloveroperusteita koskevat muutokset (HE 57/2007). Samalla eduskunta vahvisti lain tuloverolain, verotusmenettelystä annetun lain sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamiseksi. Tasavallan presidentti tulee vielä vahvistamaan eduskunnan hyväksymät lait.

Vuoden 2008 verokevennyksiin liittyen tuloverolaissa säädettyä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan. Eläketulon verotuksen keventämiseksi valtionverotuksen eläketulovähennys nousee. Lahjoitusvähennys laajennettiin koskemaan yliopistorahastoille annettuja lahjoituksia.

Tuloverolakiin otettiin säännökset ­uudesta työasuntovähennyksestä. Vähennys myönnetään tietyin edellytyksin verovelvolliselle, joka joutuu työn vuoksi pitämään kahta asuntoa. Tuloverolakiin otettiin säännös arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan omaisuuden luovutusjärjestyksestä.

Verotusmenettelystä annetussa laissa säädetty ulkomaisen elinkeinonharjoittajan edustajan sekä ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin johtajan verovastuusäännös muutettiin vastaamaan Euroopan yhteisön oikeuden vaatimuksia. Verotusmenettelystä annetussa laissa säädettyä rahalaitosten tiedonantovelvollisuutta laajennettiin liittyen niiden säilyttämien arvopapereiden myyntiin.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2008 alusta ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa.

Tasavallan presidentti on 23.11.2007 vahvistanut lain perintö- ja lahjaverolain muuttamiseksi (HE 58/2007). Lakimuutoksella verotettavan perintöosuuden alaraja korotetaan 3 400 eurosta 20 000 ­euroon. Asteikon rakennetta muutetaan lisäksi niin, että vero on 10 prosenttia perintöosuuden 20 000 euroa ylittävältä osalta, 13 prosenttia 40 000 euron ylittävältä osalta ja 16 prosenttia 60 000 euroa ylittävältä osalta.

Perintöverotuksessa tehtävä puolisovähennys ehdotetaan korotettavaksi 6 800 eurosta 60 000 euroon ja alaikäisyysvähennys 3 400 eurosta 40 000 euroon. Alaikäisyysvähennyksen soveltamisalaa rajoitetaan siten, että vähennykseen on oikeutettu vain sellainen perinnönjättäjän rintaperillinen, jolla lähinnä on oikeus periä perinnönjättäjä.

Lakiin otetaan erillinen lahjaveroasteikko. Pienimmän verotettavan lahjan määrää korotetaan 3 400 eurosta 4 000 euroon kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti.

Kolmas veroluokka poistetaan sekä perintöverotuksessa että lahjaverotuksessa siten, että kolmanteen veroluokkaan nyt kuuluvien etäisten sukulaisten ja vieraiden saamasta perinnöstä tai lahjasta menevän veron määrä on ensimmäisen veroluokan mukainen vero kaksinkertaisena. Lisäksi laajennetaan ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien henkilöiden piiriä perinnönjättäjän puolison lapsen rintaperillisten, suoraan ylenevää polvea olevien perillisten sekä ottolapsisuhteessa olevien osalta.

Laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2008.

Tasavallan presidentti on 2.11.2007 vahvistanut lait, joilla on muutettu eräitä arvopaperikauppaan liittyviä verolakien säännöksiä (HE 59/2007). Tuloverolain 33a §:ssä tarkoitetuiksi julkisesti noteeratuiksi yhtiöiksi määritellään nykyisin myös yhtiö, jonka osakkeet on sen suostumuksella otettu niin sanotuksi monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi ­Euroopan talousalueella.

Samalla varainsiirtoverolain verovapaussäännöksiä on laajennettu siten, että myös nämä monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevat osakkeet ovat verovapauden piirissä. Lisäksi muutettiin ­tappiontasaukseen liittyvää tuloverolain 122 §:n 2 momentin säännöksen sanamuotoa siten, että ”pörssiyhtiö” termin sijaan otettiin termi ”pörssilistalle otettu yhtiö”. Termi ”pörssiyhtiö” poistuu arvopaperimarkkinalain muutosten myötä.

Arvopapereiden kaupankäyntiin liittyvä varainsiirtoverovapaus määriteltiin uudelleen siten, että verovapauden edellytyksenä on kaupankäynti arvopaperivälittäjän välityksin. Ennen lakimuutosta luovutusten tuli varainsiirtoverovapauden kannalta tapahtua ns. julkisessa kaupankäynnissä.

Lisäksi lakipaketti toi muutoksia arvopapereiden takaisinostosopimuksiin ja lainaussopimuksiin liittyviin elinkeinoverolain säännöksiin, varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain ja verotusmenettelystä annetun lain säännöksiin.
Lait tulivat voimaan 9.11.2007.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on 27.11.2007 antanut mietintönsä hallituksen esityksestä (HE 76/2007) sairausvakuutuslain ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta.

Hallituksen esityksessä sairausvakuutuslaissa olevaa palkan määritelmää ehdotetaan muutettavaksi niin, että palkkana pidettäisiin ennakkoperintälaissa tarkoitetun veronalaisen palkan sijasta ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Työ- tai virkasuhteeseen perustumattomia kokouspalkkioita, luento- ja esitelmäpalkkioita sekä hallintoelimen jäsenyydestä saatuja palkkioita ei pidettäisi sairausvakuutuslaissa palkkana, jos niiden perusteella ei työeläkejärjestelmän säännösten mukaan tarvitse maksaa työntekijän työeläkemaksua.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös eräitä ehdotuksia työnantajan sosiaaliturvamaksuista annetun lain muuttamiseksi. Tarkoitus on ollut lisätä lakiin säännös, jonka mukaan omistajayrittäjän (YEL/MYEL-vakuutettu) omistamassaan yrityksessä nostama palkka tai palkkio ei ole sellaista palkkaa, jonka perusteella tulisi suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksu. Valiokuntakäsittelyn aikana on kuitenkin todettu, että uudistus merkitsisikin lähes 30 miljoonan euron vajetta budjetoituun työnantajan sairausvakuutusmaksun ja kansaneläkevakuutusmaksun tuottoon. Näin valiokunta ehdottaa, että lakia ei tältä osin muutettaisi. Näyttäisi siis siltä, että lakiuudistusta varten ei ole riittävästi selvitetty sen rahoitusta.

Valiokuntakäsittelyn jälkeen lakiesitys palaa eduskunnan täysistuntoon. Säädettävät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2008 alusta.

Eduskunta on 27.11.2007 hyväksynyt lain arvolisäverolain muuttamiseksi yhteisöoikeuden mukaiseksi (HE 110/2007). Muutoksella huomattavasti käypää arvoa alempaa vastiketta vastaan tapahtuvat tavaran tai palvelun luovutukset verotetaan myyntinä eikä omana käyttönä.

Lakimuutoksen taustalla on ­komission näkemys, jonka mukaan arvonlisäverolakimme on yhteisöoikeuden vastainen. Direktiivin pääsäännön mukaan veron perusteen tulisi olla tosiasiallinen vastike, jonka luovuttaja on saanut tai tulee saamaan. Pääsäännöstä poiketen direktiivi sallii veron perusteen korottamisen käypään markkina-arvoon tietyissä veronkiertotilanteissa. Veron perustetta voidaan korottaa vain, jos myyjän ja ostajan välillä on jäsenmaan määrittelemä etuyhteys.

Uusi laki ei merkitse muutosta ns. yksityiskäyttöön tai muutoin vähennykseen oikeuttamattomiin tarkoituksiin tapahtuneisiin tavaroiden tai palvelujen luovutuksiin. Niistä suoritetaan edelleenkin oman käytön vero. Veron perustetta ei voida korottaa myöskään niissä tilanteissa, joissa myytävän tavaran tai palvelun vastikkeeton luovutus on vapautettu oman käytön verosta.

Samalla muutettiin lain 22 §:ää. Itse suoritetun tai ostetun palvelun vastikkeettomista luovutuksista ei suoritettaisi oman käytön veroa, jos luovutus tapahtuu luovuttajan liiketoimintaan kuuluvaan tarkoitukseen. Myös tämä muutos perustuu komission tekemään huomautukseen arvonlisäverolakimme yhteisö­oikeuden vastaisuudesta. Esityksen perusteluissa on viitattu, että ratkaisun KHO 29.10.2003/2656 perusteella arvonlisäverolain 22 §:ää on jo tulkittu direktiivin mukaisesti ja nyt ehdotetulla tavalla.

Laki tulee vielä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2008 alusta.

Valtioneuvosto on luonut internetiin termipankin, johon on sijoitettu valtioneuvoston kielipalvelun sanastoprojekteissa tuotettuja sanastoja. Kunkin sanaston taustatiedot ovat saatavissa Tietoja-sivulta klikkaamalla halutun teoksen kohdalta. Jos esimerkiksi valitset ryhmän ”verosanasto” hakusanaksi ”alijäämähyvitys”, hakukone antaa sanalle selityksen ja saman muun muassa ruotsiksi ja englanniksi.

Osoite: http://mot.kielikone.fi/mot/valter/netmot.exe?UI=fivl&page=setup-frontpg

Verohallituksen pääjohtajaksi on nimitetty hallintotieteiden kandidaatti, ylijohtaja Mirjami Laitinen 1.12.2007 lukien. Nykyinen pääjohtaja Jukka Tammi jää eläkkeelle vuoden lopussa.

Laitinen on toiminut Verohallituk­sessa Verotuskeskuksen ylijohtajana ja pääjohtajan ensimmäisenä sijaisena vuodesta 1997 lähtien. Laitinen tuli verohallintoon vuonna 1972, ja hänellä on johtamiskokemusta vuodesta 1991 lähtien laajalti koko verohallinnon alalta. Hän on 1980-luvun lopulta asti vastannut myös asiakasohjauksen ja asiakaspalvelun kehittämisestä.

Laitinen on toiminut 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa johtoryhmän puheenjohtajana tai jäsenenä useissa merkittävissä viranomaisyhteistyönä toteutetuissa hankkeissa, jotka ovat liittyneet sähköiseen asiointiin ja verotuksen tietojärjestelmien sähköiseen kehittämiseen. Hänellä on monipuolista kokemusta sidosryhmäyhteistyöstä lukuisissa johto- ja työryhmissä kotimaassa ja kansainvälisillä foorumeilla.

Tili-instituuttisäätiön vuosittain järjestämään KLT-tutkintoon osallistui tänä vuonna 133 tentin pääsyvaatimukset täyttänyttä tilitoimistoalan ammattilaista. Tulokset julkaistaan tammikuussa 2008 ja tutkinnon hyväksytysti suorittaneet saavat KLT-kirjansa Tili- ja veropäivillä 21.–22.1.2008.

Vaativan KLT-tutkinnon on tähän mennessä suorittanut 2 486 taloushallinnon ammattilaista Suomessa. KLT:t ovat tilinpidon arvostettuja asiantuntijoita, joiden kaikessa toiminnassa aivan keskeisenä ja entistäkin tärkeämpänä lähtökohtana tulee olla eettiset lähtökohdat ja sen mukainen vastuullinen toiminta.

Tilitoimistoalalla auktorisoitu tilitoimisto, jossa vastuullisena henkilönä toimii KLT, antaa varmimmat takeet siitä, että asiakas saa luotettavaa ja osaavaa taloushallintopalvelua. KLT-tutkinnon järjestää Tili-instituuttisäätiö yhdessä Taloushallintoliiton kanssa.

Tentin sisällöstä vastaa KLT-lautakunnan tutkintovaliokunta, jonka puheenjohtajana toimii kauppatieteiden tohtori, professori Jarmo Leppiniemi.

Kansainvälisiä laskennan standardeja kehittävä International Accounting Standards Board, IASB julkaisi helmikuussa 2007 luonnoksen pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetusta tilinpäätösstandardista. IASB on perustellut standardia muun muassa sillä, että vertailukelpoisen tilinpäätösinformaation avulla pääomat kohdentuvat tehokkaasti ja laskevat pääoman hintaa. Järjestön mukaan standardin käyttöönotto hyödyttäisi näin sekä pk-yrityksiä että rahoittajia kuin myös muita tahoja.

Julkistaessaan standardiluonnoksen IASB varasi aikaa lokakuun alkuun saakka luonnoksen kommentointia varten. Järjestö päätti kuitenkin syyskuun aikana, että lausunnonantoaikaa jatketaan marraskuun loppuun saakka. Lausunnonantoaika on nyt päättynyt ja IASB jatkaa työtään kommenttien perusteella.

Vaikka IASB on tarkoittanut pk-IFRS:n kansainväliseksi tilinpäätösstandardiksi, niin muun muassa Euroopan yhteisöjen komissio on suhtautunut kriittisesti luonnoksen mukaisen standardin käyttöönottamiseen Euroopan talousalueella. Komission tavoitteena on vähentää pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista rasitusta. Komission näkemyksen mukaan pk-IFRS esitetyssä muodossaan ei riitä toimiksi tilinpäätösvelvoitteiden yksinkertaistamiseen. Siten sen avulla ei komission mukaan voida myöskään vähentää eurooppalaisten pk-yritysten hallintobyrokratiaa.

Kirjan lähtökohtana on kansallisten kulttuurierojen avaaminen taloushallinnon näkökulmasta. Vaikka laskentatoimen käytäntöjä pyritäänkin monin tavoin yhdenmukaistamaan mm. kansainvälisten raportointinormien sääntelemänä, käytännössä perinteiden ja hallintokulttuurien eroista johtuen samoja ohjeita voidaan soveltaa hyvin eri tavoin.

Kirja soveltuu kansainvälisten taloushallintotehtävien parissa toimiville sekä oppikirjaksi.

Kirjoittajat toimivat Jyväskylän yliopistossa laskentatoimen professoreina. KTT Marko Järvenpään ja KTT Jukka Pellisen erityistä asiantuntemusaluetta on johdon laskentatoimi ja taloushallinnon kehittäminen liikkeenjohdon tueksi. KTT Aila Virtasen asiantuntemusaluetta on yritysten ulkoinen laskentatoimi, erityisesti kirjanpito ja tilinpäätösinformaatio.

WSOY:n kustantama kirja ilmestyi elokuun lopulla 2007. Kirjan hinta on 63,60 €.

Perusyrittäjille suunnattu teos antaa ymmärrettäviä mittareita oman menestyksen ja yrityksen toiminnan parantamiseen.

Kirjan tekijät ovat Eero Lehti, Manne Pyykkö ja Timo Rope.

WSOY:n kustantama kirja ilmestyi elokuun lopulla 2007. Kirjan hinta on 48,60 €.

Teos esittelee strategialähtöistä laskentatointa kasvuyrityksen liikkeenjohdon tarpeiden näkökulmasta. Kirjan keskeisenä tavoitteena on parantaa yritysjohdon liiketoimintaosaamista tarjoamalla käytännön apuneuvoja yrityksen strategisen aseman määrittämiseen ja siihen liittyvään operatiivisen tehokkuuden kehittämiseen.

Teos on tarkoitettu yrityksen johtotehtävissä toimiville ja niihin kouluttautuville, controllereille ja muille talousammattilaisille sekä yleisesti liiketoi­­minnan ohjausjärjestelmien kehityksestä vastaaville asiantuntijoille. Sitä voidaan käyttää myös korkeakouluissa laskentatoimen opetuksessa, täydennyskoulutuksessa sekä liikkeenjohdon valmennuksessa.

Kirjan kirjoittaja KTT Esa Puolamäki toimii laskentatoimen professorina Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä.

Kesäkuussa ilmestyneen kirjan kustantaja on Art House -ryhmään kuuluva Tietosanoma Oy. 272-sivuisen teoksen hinta on 52,00 €.

Kirja antaa malleja organisaation tärkeiden kyvykkyyksien kehittämiseen. Siinä kuvataan huipputuottavan organisaation toimintatapoja ja elementtejä henkilöstövoimavarojen näkökulmasta.

Kirjan tekijällä Marko Kestillä on laaja kokemus kansainvälisestä teollisuudesta ja organisaatioiden henkilöstötuottavuuden kehittämisestä asiantuntijana ja kouluttajana.

Edita Publishing Oy:n kustantama kirja ilmestyy lokakuun puolivälissä 2007. 200-sivuisen kirjan hinta on 60 €.

Teos sisältää osakeyhtiölain systematiikkaan perustuvan esityksen varojen sijoittamisen ja varojenjakamisen yhtiöoikeudellisista säännöistä ja menettelytavoista sekä niiden verovaikutuksista.

Kirja perustuu aihepiirin yhtiöoikeudelliselle hahmottamistavalle.

Kirjoittajat ovat yhtiöoikeuden ja verotuksen vahvoja asiaosaajia. Jaakko Ossa toimii finanssioikeuden professorina Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja veroasiantuntijana Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä. VT, Tax Partner Merja Raunio työskentelee yritysverotuksen ja siirtohinnoittelun asiantuntijana Pricewaterhouse Coopers Oy:ssä kuten VT, KTM, yhtiöoikeuden asiantuntija Mikko Reinikainenkin.

Edita Publishing Oy:n kustantama kirja ilmestyy marraskuun loppupuolella 2007. 400-sivuisen kirjan hinta on 72,90 €.

Osakeyhtiön taloudellista informaatiota ja tilintarkastusta koskeva sääntely on ollut viime vuosina myllerryksessä. Osakeyhtiölaki ja tilintarkastuslaki on uusittu. Kirjanpitolautakunta on antanut uusia yleisohjeita.

Teoksessa perehdytään näihin muutoksiin. Teoksessa on huomioitu sekä listaamattomat että listatut yhtiöt. Kirjan kirjoittaja, Turun yliopiston siviilioikeuden professori Jukka Mähönen, OTT, KTM, LL.M., on perehtynyt laajalti yhtiöoikeuden, kirjanpidon ja tilintarkastuksen erityiskysymyksiin.

Edita Publishing Oy:n kustantaman kirjan on hinta on 71.50 €.

Helsingin seudulla valmistuu 17 maahanmuuttajaa työntekijöiksi tilitoimistoihin ja yritysten kirjanpitoon. Kaksisataa päivää kestävässä koulutuksessa opiskelijat perehdytetään Suomen lainsäädäntöön kirjanpidosta, verotuksesta ja yhtiömuodoista. Koulutuksen toteuttajina ovat Euro-Rahoitus Oy, Jorma Sorvari; IC Rantalainen Oy, Leena Rekola-Nieminen sekä Helsingin yliopiston Koulutus- ja Kehittämiskeskus Palmenia.

Koulutukseen sisältyy myös harjoittelujaksoja tilitoimistoissa ja yrityksissä. Opiskelijoiden vahvuutena tulee olemaan suomalaisen kirjanpidon osaamisen lisäksi oman lähtömaansa kirjanpidon ja lainsäädännön tuntemus.

Koulutuksen lähtökohtana oli taloushallinnon osaajien suuri määrä maahanmuuttajien keskuudessa. Toisaalta myös tilitoimistoilla on ollut pulaa työn­tekijöistä. Uudenmaan T&E Keskus, työvoima­osasto osti vuodelle 2007 kymmenen kuukauden pituisen maahanmuuttajakoulutuksen ja varasi option vuodelle 2008.

Oikeusministeriössä on ollut valmisteltavana lakiehdotus osakeyhtiölain muuttamiseksi. Ehdotuksen pääpaino on rajat ylittävien sulautumisten ja jakautumisten yhtiöoikeudellisessa sääntelyssä. Samassa yhteydessä on tarkoitus ehdottaa muutettavaksi osakeyhtiölain 20:23 §. Tavoitteeksi on asetettu, että lakimuutokset tulisivat voimaan vielä ennen vuodenvaihdetta.

Rajat ylittävät sulautumiset ja jakautumiset

Jäsenvaltioiden on viimeistään 15.12.2007 saatettava voimaan rajat ylittävistä sulautumisista annettu direktiivi (2005/56/EY). Rajat ylittävästä jakautumisesta Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut ns. Sevic-tuomion (C-411/03, Sevic Systems AG). Tuomion perusteella on arvioitu, että yhtiöillä voi olla oikeus toteuttaa rajat ylittävä jakautuminen suoraan perustamissopimuksesta ilmenevän sijoittautumisvapauden nojalla.

Tästä syystä rajat ylittävien sulautumisten ja jakautumisten yhtiöoikeudellista sääntelyä pohtinut työryhmä (OM 2006:23) ehdottikin, että rajat ylittävien sulautumisten lisäksi myös rajat ylittävistä jakautumisista otettaisiin säännökset osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin. ­Oikeusministeriö on käynnistänyt lakivalmistelun työryhmän ehdotuksen mukaisesti, eli tarkoitus on ehdottaa otettavaksi säännökset sekä rajat ylittävien sulautumisten että jakautumisten yhtiöoikeudellisesta sääntelystä

Osakeyhtiölain 20:23 §:n muutosehdotus

Oikeusministeriö on valmistellut ehdotusta, jolla muutettaisiin osakeyhtiölain 20:23 §:ssä säädettyä jäljellä olevan oman pääoman laskentatapaa. Lakivalmistelun taustalla ovat Taloushallintoliiton ja Suomen Yrittäjien oikeusministeriölle tekemät aloitteet. Tavoitteena on, että osakeyhtiölakia muutettaisiin siten, että pääomalaina ja omaisuuden kirjanpitoarvoja korkeammat käyvät arvot voitaisiin ottaa varoina huomioon yhtiön jäljellä olevan oman pääoman määrää laskettaessa.

Toteutuessaan lakimuutos lieventäisi velvoitetta tehdä kaupparekisteri-ilmoitus yhtiön osakepääoman menettämisestä, kun ehdotetut erät voitaisiin lisätä kirjapidolliseen oman pääoman määrään. Lisäksi säännöstä on tarkoitus muuttaa siten, että vain julkisilla osakeyhtiöillä olisi velvollisuus kutsua koolle yhtiökokous yhtiön menetettyä puolet osakepääomastaan.

Markku Ojala
Asiantuntija, Taloushallintoliitto

Oikeusministeriön tiedotteen mukaan Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen ­määräykset tulivat voimaan Suomessa 1.9.2007.

Tietoverkkorikosvälineen levittämistä koskeva sääntely laajenee kattamaan tietokonevirusten ja muiden vastaavien haittaohjelmien lisäksi myös tietomurto-ohjelmien, tietomurtolaitteiden ja salasanojen levittämisen. Tietoverkkorikosvälineen hallussapito vahingoittamistarkoituksessa säädetään rangaistavaksi.

Rangaistavaksi tulee myös mm. tietovahingonteon, tietoliikenteen häirinnän, tietojärjestelmien häirinnän ja törkeän tietomurron yritys. Oikeushenkilön rangaistusvastuu laajenee kattamaan aiempaa useamman tietoverkossa tehdyn rikoksen.

Yleissopimus edellyttää ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämistä huolehtimaan mm. oikeusavun antamisesta ja tarvittavasta teknisestä avusta. Suomessa yhteyspisteeksi on nimetty keskusrikospoliisi.

Sekä yleissopimuksen että puitepäätöksen tavoitteena on suojata yh­teiskuntaa tietotekniikkarikollisuudelta ja sen aiheuttamilta vahingoilta yhtenäistämällä ja laajentamalla rangaistussäännöksiä sekä tehostamalla rikostutkintaa ja kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä.

Budapestissä 2001 tehty tietoverkkorikossopimus on ensimmäinen tietotekniikkarikoksia koskeva yleissopimus.

Toukokuun alusta 2007 voimaan tulleita kiinteistörahastolain ja sijoitusrahastolain muutoksia täydennetään valtiovarainministeriön asetuksilla. Muutokset liittyvät hallituksen esitykseen kiinteistörahastolain ja sijoitusrahastolain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 102/2006 vp).

Asetuksissa on otettu huomioon muun säädösympäristön viime vuosina tapahtuneesta kehityksestä johtuvat muutostarpeet. Näistä keskeisimmät koskevat tiedonantovelvollisuutta koskevia vaatimuksia. Teknisistä syistä neljä asetusta kumotaan ja niiden tilalle annetaan uudet asetukset.

Ne tulivat voimaan syyskuun 2007 alusta. Muuttuvat asetukset ovat:
valtiovarainministeriön päätös kiinteistörahastolakia täydentävistä määräyksistä (135/1998), joka korvataan valtiovarainministeriön asetuksella kiinteistörahastolain nojalla annettavien tietojen vähimmäisvaatimuksista,
valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä (233/2004), joka korvataan uudella samannimisellä asetuksella,
valtiovarainministeriön asetus eräistä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 a §:ssä tarkoitetuista esitteistä, (538/2005), joka korvataan valtiovarainministeriön ­asetuksella eräistä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 a §:ssä
ja kiinteistörahastolain 22 §:ssä tarkoitetuista esitteistä.
valtiovarainministeriön asetus rahastoyhtiön tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä sijoitusrahaston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja puolivuotiskatsauksesta (151/2007), joka korvataan uudella samannimisellä asetuksella.

Uusi luottotietolaki astuu voimaan 1.11.2007. Siirtymäsäännöksen mukaan ennen uuden luottotietolain voimaantuloa käyttöön otetut luottotietorekisterit on saatettava lain mukaisiksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Lakia sovelletaan sekä yrityksiä että luonnollisia henkilöitä koskevien luottotietojen käsittelyyn.

Luottotietolaissa määritellään luottotietorekisterien tietosisältö ja tietojen säilyttämisajat; luottotietojen kerääminen ja tuottaminen sekä niiden luovuttaminen ja käyttö. Maksuhäiriöiden säilyttämisajat porrastetaan sen mukaan, onko merkinnän aiheuttanut saatava suoritettu ja tuleeko rekisteröidylle uusia maksuhäiriöitä. Rekisteröidyn pyynnöstä voidaan rekisteriin merkitä tieto siitä, että maksuhäiriö on syntynyt takausvastuun johdosta. Tarkoitukset, joihin henkilöluottotietoja saadaan käyttää, määritellään nykyistä täsmällisemmin.

Lain tarkoituksena on varmistaa luotettavien luottotietojen saatavuus, turvata luottotietojen käsittelyssä yksityisyyden suoja sekä luonnollisten henkilöiden ja yritysten oikeus tulla arvioiduiksi oikeiden ja asianmukaisten tietojen perusteella sekä edistää hyvää luottotietotapaa.

Yrityksestä saa tallettaa luottotietorekisteriin muun muassa maksuhäiriötiedot ja yrityksen maksutapaa koskevat tiedot. Rekisterinpitäjä saa merkitä yrityksen vastuuhenkilöistä myös sellaisia tietoja, jotka poikkeavat viranomaisten julkisista rekistereistä, jos viranomaisrekisterin tieto ei anna oikeaa kuvaa yrityksessä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävistä henkilöistä.

Rekisterinpitäjä saa yhdistää yrityksen vastuuhenkilöä koskevat henkilöluottotiedot yritysluottotietorekisteriin. Yrityksen vastuuhenkilöä koskevien luottotietojen käyttöä rajoitetaan nykytilanteeseen verrattuna. Vastuuhenkilön luottotietoja saa käyttää luottokelpoisuuden arvioinnissa silloin, kun on kyse toimintaansa aloittavasta yrityksestä tai yrityksestä, jossa määräämisvalta on siirtynyt tai enemmistö vastuuhenkilöistä vaihtunut. Vastuuhenkilön luottotietoja saa käyttää myös avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön tai pienen osakeyhtiön luottokelpoisuuden arvioinnissa.

Uudessa laissa myös yrityksillä on ­oikeus tarkastaa luottotietonsa rekistereistä ja saada virheellinen tieto korjatuksi. Nykyisin tämä oikeus on vain luonnollisella henkilöllä. Luottotietotoimintaa valvoo tietosuojavaltuutettu.

Ryhmäkannelaki tuli voimaan 1.10.2007. Lakia sovelletaan kuluttaja-asiamiehen toimivallan mukaisessa laajuudessa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen riita-asian käsittelyyn ryhmäkanteena. Ryhmäkannelakia ei kuitenkaan sovelleta arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai julkisen ostotarjouksen tekijän menettelyä koskevassa riita-asiassa.

Tavallista kuluttajaa eniten koskevat asiat, kuten eläkevakuutukset, säästöhenkivakuutukset, rahasto-osuudet sekä muiden vastaavien sijoitustuotteiden myynti ja markkinointi ovat mukana menettelyssä.

Ryhmäkanteella tarkoitetaan kannetta, jota kantaja ajaa kanteessa määritellyn ryhmän puolesta niin, että asiassa annettava tuomio tulee ryhmän jäseniä sitovaksi. Ryhmäkanteita käsitteleviä käräjäoikeuksia ovat Turun, Vaasan, Kuopion, Helsingin, Lahden ja Oulun käräjä­oikeudet.

Ryhmäkanteen panee vireille kuluttaja-asiamies, joka toimii asianosaisena puhevaltaa käyttäen.

Hallituksen esityksessä Eduskunnalle (HE 53/2007) ehdotetaan muutettavaksi Eläketurvakeskuksesta annettua lakia, työntekijän eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia, kunnallista eläkelakia ja valtion eläkelakia. Eläketurvakeskuksen tehtävänä olisi edistää ja yhteen sovittaa työeläketurvan toimeenpanoa ja kehittämistä työeläkejärjestelmän yhteiselimenä.

Ensisijainen vastuu julkisten alojen eläkejärjestelmien kehittämisestä säilyisi edelleen julkisten alojen eläkejärjestelmien piirissä. Eläketurvakeskuksen edustajistoon ja hallitukseen tulisi myös julkisten alojen eläkejärjestelmien sekä työnantajien ja työntekijöiden edustus.

Eläketurvakeskus kattaisi kustannuksensa eläkelaitoksilta niissä vakuutettujen henkilöiden työansioiden mukaisessa suhteessa perittävällä kustannusosuudella ja tuottamistaan palveluista perittävillä toimintokohtaisilla palvelumaksuilla sekä muilla tuotoilla.

Vastuu Eläketurvakeskuksen kustannusosuudesta jakautuisi yksityisten alojen työeläkejärjestelmän ja julkisten alojen eläkejärjestelmän eläkelaitoksille sen mukaan, kuinka suuri osa Eläketurvakeskuksen tuottamista palveluista kohdistuu näille eläkelaitoksille. Julkisten alojen eläkelaitosten täysimääräinen osallistuminen Eläketurvakeskuksen rahoitukseen toteutettaisiin kuitenkin vaiheittain.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2008 alusta.

Minkälaisissa tilanteissa luottotappiovarauksen tekeminen voi olla mahdollista ja miten sitä kirjanpidollisesti käsitellään?

Kirjanpitovelvollisen tulee kirjata tilinpäätöksessään taseen saamiset nimellisarvoon, kuitenkin korkeintaan todennäköiseen arvoonsa. Mikäli saamisen arvo on alentunut, tehdään luottotappiokirjaus.

Jos kyseessä on myynnistä aiheutuvasta saamisesta (= yleensä myyntisaaminen) johtuva tappio, kirjataan luottotappio liiketoiminnan muihin kuluihin. Aiempi tapa netottaa liikevaihtoa luototappion määrällä ei enää ole kirjanpitolain mukainen. Luottotappio on harkitsemattomasta luottomyynnistä tai riittämättömistä perintätoimista aiheutuva kulu eikä myynnin määrän oikaisu.

Jos luottotappio aiheutuu muista taseen vastaavien saamisista, on kyseessä tuloslaskelman rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään kirjattava saamisen arvonaleneminen.

Elinkeinoverolain muutoksen jälkeen verotuksessa ovat vähennyskelpoisia myynnistä aiheutuneet luottotappiot siten, kun ne hyvän kirjanpitotavan mukaan tulee tilinpäätöksessä kuluksi kirjata. Lopullisuutta ei siten vaadita, vaan kirjanpitolain periaatteet soveltuvat myös verotukseen. Muut kuin myynnistä aiheutuneet saamisten arvonalenemiset ovat elinkeinoverotuksessa vähennyskelpoisia vasta realisoituneina, vaikka ne kirjanpidossa tulee varovaisuuden periaatteen mukaan kirjata jo aiemmin.

Luottotappiovaraus

Luottotappiovaraus on KPL 5.15 mukainen vapaaehtoinen varaus, jonka vähennyskelpoisuudesta säädetään EVL 46 pykälässä. Varaus on rajattu vain tietyn kirjanpitovelvollisryhmän käyttöön.

Talletuspankki sekä luotto- ja eläkelaitos saa vähentää verovuonna tehdyn luottotappiovarauksen, jonka määrä on enintään 0,6 prosenttia laitoksella verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä; verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien luottotappiovarausten yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää viittä prosenttia.

Muiden, kuin edellä mainittujen kirjanpitovelvollisten ei enää ole mahdollista tehdä luottotappiovarausta vapaaehtoisena varauksena. Myöskään pakollinen varaus ei tule kyseeseen, koska pakollisena varauksena ei saa esittää taseen vastaaviin merkityn erän arvonalenemista.

Leena Rekola-Nieminen
Ekonomi, KLT

Muista vierailla Tilisanomien nettisivuilla www.tilisanomat.fi. Arkistosta löytyvät palstat, kolumnit ja artikkelit. Artikkelia voi etsiä kirjoittajan nimellä tai vuosiluvun mukaan. Hyödynnä opiskelussa tai työssä!

First North, Pohjoismaisen Pörssin kasvuyhtiöille tarkoitettu markkinapaikka, aloitti vuonna 2005 Tanskassa, vuotta myöhemmin Ruotsissa ja tänä vuonna palvelu lanseerattiin Helsingissä ja Islannissa. First Northissa kaupankäynnin kohteena on tänään 107 yhtiötä. Suomalaisia yrityksiä markkinapaikalla ei kuitenkaan vielä ole.

– Suurin syy hitaaseen liikkeelle lähtöön on se, että Suomen varainsiirtovero koskee kaupankäyntiä First Northin kaltaisilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kertoo Helsingin pörssin apulaisjohtaja Tommi Toivola.
Kaupankäyntiin odotetaan kuitenkin varainsiirtoverovapautta, kun rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi implementoidaan marraskuun alussa.

First Northissa on pienyrityksiä ja kasvu- tai kehitysvaiheessa olevia yrityksiä kaikilta toimialoilta. First North on räätälöity muun ohella yhtiöille, jotka ovat kiinnostuneita rahoitusmarkkinoiden mahdollisuuksista, mutta joilla ei ole edellytyksiä listautua pörssin päämarkkinoille. Toivola kertoo, että monien First Northiin listautuneiden yritysten tavoitteena on siirtyä myöhemmin markkinoiden päälistalle. First Northista on päämarkkinoille siirtynyt kuusi yritystä, joiden joukossa on urheilu- ja alusasuja valmistava tuotemerkki Björn Borg.

Erona pörssin päälistaan on se, että kriteerit First Northiin ovat helpommat, eli yhtiöiden sääntely on kevyempää, minkä vuoksi kynnys listautumiseen on matalampi. Yhtiöiltä ei esimerkiksi vaadita nejännesvuotisia osavuotiskatsauksia, eikä IFRS-tilinpäätöstä.

– Pörssin päämarkkinoille pyrkiminen lisää kustannuksia, koska tiedottamisvelvollisuudet ja tilinpäätösvaatimukset ovat raskaampia, Toivola huomauttaa.

Koska First Northissa sovelletaan myös päämarkkinoita löyhempiä pääsyvaatimuksia, merkitsee se sijoittajalle myös tavallista suurempaa riskiä.

Apulaisjohtaja Tommi Toivola painottaa, että First Northissa tärkeässä roolissa on Certified Advisor, joka on yleensä pankkiiriliike. Neuvonantaja toimii yhtiön apuna, joka varmistaa, että yhtiö täyttää pääsyvaatimukset ja valvoo, että yhtiö noudattaa First Northin sääntöjä.

Suomessa on vasta 13 000 verkkolaskujen vastaanottajaa, mikä on vain 4,4 prosenttia koko yrityskannasta. Pankit ovat tehneet 80 000 verkkolaskusopimusta mutta niiden aktiivisuudesta ei ole tietoa.

Finanssialan Keskusliitto hehkutti 9.5.2007 antamassaan lehdistötiedotteessa verkkolaskutuksen läpimurtoa: “Vuotta 2006 voidaan pitää yritysten välisten verkkolaskujen läpimurtovuotena. Pankit välittivät yli miljoona verkkolaskua vuonna 2006. Verkkolaskujen välitys- ja vastaanottosopimusten määrä kasvoi myös 30 prosenttia.”

Miten monta verkkolaskuttajaa Suomessa on? Miten monta verkkolaskujen vastaanottajaa Suomessa on?

– Tieken verkkolaskuosoitteistossa on 13 160 yritystä, vaikka jo pankkien sopimuksia on yli 80 000, joten kaikki yritykset eivät halua, että heidän tietonsa ovat osoitteistossa, Finanssialan Keskusliiton maksuliikenneasiantuntija Pirjo Ilola vastasi Lasmak Tietopalvelulle.

Jos yrityksen verkkolaskuosoite ei ole hakemistossa, siihen tuskin tulee merkittävässä määrin verkkolaskuja.

Lassi Mäkinen

Nykyinen hallitus on sanoutunut ohjelmassaan irti Yritysverotuksen kehittämistyöryhmän ehdottamasta (VM 4/2006) poistouudistuksesta. Muilta osin hallitus aikoo toteuttaa työryhmän ehdottamat uudistukset pääosin työryhmän mietinnön mukaisesti.

Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä oli valtiovarainministeriön asettama työryhmä, joka poistokysymysten lisäksi tarkasteli uuden osakeyhtiölain verotuksellisia vaikutuksia. Työryhmä antoi mietintönsä maaliskuussa 2006.

Työryhmä perusteli poistouudistuksen tarvetta muun muassa kansanvälisellä tilinpäätösstandardilla. Työryhmän mukaan IFRS (International Financial Reporting Standards) ei salli verotuksesta johtuvien tilinpäätössiirtojen, esimerkiksi poistoeron merkitsemistä tilinpäätökseen. Uudistuksen yhdeksi vaihtoehdoksi nähtiin luopumista kirjanpitosidonnaisuudesta, mutta tämä olisi työryhmän mukaan merkinnyt suurempaa tilikauden tulosta kuin verotettavaa tuloa. Tästä seuraisi, että yhtiö voisi jakaa voittoa verottamattomista varoista. Työryhmä näki, että nykyisen yhteisöverokannan ja rahamarkkinoilla vallitsevan tilanteen vuoksi etupainotteisilla poistoilla ei ole vastaavaa merkitystä investointikannustimena ja rahoituksen helpottajana kuin aiemmin.

Toteutuessaan poistouudistus olisi tarkoittanut sitä, että irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöspoistojärjestelmästä olisi siirrytty hyödyke- tai hyödykeryhmän taloudelliseen vaikutusaikaan perustuvaan poistojärjestelmään. Esimerkiksi teollisuuden suurten tuotantokoneiden ja laitteiden poistoksi työryhmä ehdotti viiden prosentin tasapoistoa, kun menojäännöspoisto vastaavassa tapauksessa on 25 prosenttia voimassa olevan elinkeinoverolain mukaan.

Keskeiset elinkeinoelämän etujärjestöt tyrmäsivät poistouudistuksen heti kärkeen. Ne näkivät, että poistouudistus heikentäisi investointeihin liittyvää verokannustinta ja siirtäisi yritysten investointeja Suomesta nykyistä vielä herkemmin muualle. Seurannaisvaikutukseksi nähtiin alihankintasuhteessa toimivien suomalaisten yritysten toimintaedellytysten heikkeneminen.

Poistojärjestelmän uudistus oli siis vastatuulessa heti alusta lähtien, eikä se toteutunutkaan viime vaalikauden aikana. Nykyinen hallitus on nyt siis luopunut ehdotuksen läpiviennistä.

Markku Ojala
Asiantuntija, Taloushallintoliitto

Valtioneuvosto päätti huhtikuussa uuden tilintarkastuslain ja siihen liittyvän lainsäädännön hyväksymisestä. Uudistuksilla saatetaan tilintarkastuslainsäädäntö eurooppalaiselle tasolle ja vahvistetaan näin tilinpäätösten luotettavuutta sekä edistetään tilintarkastuksen laatua. Tilintarkastuslain uudistamisesta aiheutuu muutoksia myös 25 muuhun lakiin, muun muassa kirjanpitolakiin ja osakeyhtiölakiin. Lait tulevat voimaan 1.7.2007.

Uudella lailla saatetaan voimaan EU:n tilintarkastusdirektiivi (2006/43/EY) sekä Euroopan komission antamat suositukset tilintarkastajan riippumattomuudesta ja laadunvarmistuksesta.

Tilintarkastuskertomusta uudistetaan kansainvälistä kehitystä vastaavasti. Tilintarkastuksessa on noudatettava EU:ssa hyväksyttyjä kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja. Tavoitteena on varmistua siitä, että tilintarkastuksen sisältö ja raportointi ovat mahdollisimman yhdenmukaisia kaikkialla Euroopassa.

Lisätietoja tilintarkastuslain voimaantuloon liittyvistä kysymyksistä löytyy kauppa- ja teollisuusministeriön internet-sivuilta www.ktm.fi > yritykset > tilintarkastus > tilintarkastuslain kokonaisuudistus tai suoraan www.ktm.fi/tilintarkastus

Uusi yt-laki ja laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä tulevat voimaan 1.7.2007. Yrityksiin, jotka työllistävät 20–29 työntekijää, sovelletaan lakia 1.1.2008 alkaen.

Yt-lakia sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Aiemmin lakia on sovellettu vähintään 30 työntekijän yrityksiin. Tästä syystä lain soveltamisen piiriin tulee arviolta lähes 2 800 yritystä lisää ja runsaat 66 000 työntekijää.

Laissa ja sen eri yhteistoimintamenettelyjä koskevissa säännöksissä korostetaan aikaisempaa huomattavasti enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä.

Yrittäjiltä julkaisu lain soveltamisesta

Suomen Yrittäjiltä ilmestyy keväällä julkaisu “Yhteistoimintalain soveltaminen yrityksissä”. Julkaisu on tarkoitettu helpottamaan lakiin paneutumista ja sen käytännön soveltamista. Oppaassa kerrotaan mm. mitkä ovat vuosittain toistuvia tiedottamisasioita ja mikä on menettely työvoiman vähentämistilanteissa.

Opas julkaistaan myös internetissä yrittäjäjärjestön kotisivuilla jäsenille tarkoitetussa synet.plus -palvelussa ja Taloushallintoliiton jäsenille internetsivuilla www.taloushallintoliitto.fi.

Katso-tunnistepalvelu toimii kahdella eri tavalla: käytössä on tilitoimistojen toiveiden pohjalta räätälöity kevennetty menettely sekä normaali menettely. Kevennetty tilitoimistovaltuutusmenettely otettiin käyttöön maaliskuussa 21.3. 2007, ja se on voimassa 30.6. 2010 saakka.

Kevennetyn menettelyn mukaan tilitoimisto hakee tilitoimistostatusta Savo-Karjalan verovirastosta Katso-tukipalvelupisteestä hakemuksella. Jos tilitoimisto täyttää vaaditut kriteerit, status myönnetään. Sen jälkeen tilitoimisto voi toimia asiakasyritystensä puolesta sähköisenä ilmoittajana verohallintoon päin. Tilitoimistojen ja asiakasyritysten välillä tulee olla toimeksiantosopimus.

Reetta Järvinen verohallinnosta kertoo, että kevennetyssä menettelyssä tilitoimistoedustajarooli on yksisuuntainen, ja menettely on ainoastaan ilmoittamista varten.

– Tilitoimisto voi lähettää asiakkaansa vuosi-, kuukausi-, alv- ja tuloveroilmoitukset mutta esimerkiksi alv-ennakkopalautushakemuksia ei tilitoimistoedustajaroolilla voi jättää. Kevennetyllä menettelyllä ei voi myöskään käyttää Palkka.fi -palvelua, toteaa Järvinen.

Valtuutuksen myöntämisessä käytetään apuna excel-taulukkoa, joka sisältää täyttöohjeen. Verohallinnossa suositellaan kuitenkin ns. normaalia valtuutusmenettelyä, sillä joka tapauksessa 30.6. 2010 on tilitoimiston palattava ns. normaalivaltuutusmenettelyyn. Tämä tarkoittaa, että tilitoimiston asiakasyritys perustaa itselleen Katso-järjestelmään pääkäyttäjätunnuksen, ja valtuuttaa tilitoimiston toimimaan puolestaan. Tämän jälkeen valtuuden saanut tilitoimisto voi jättää sähköisiä ilmoituksia asiakkaansa puolesta.

Reetta Järvisen mukaan kevennetty menettely nopeuttaa Katso-valtuutusmenettelyn käyttöönottoa, ja helpottaa tilitoimistojen ja asiakasyritysten ilmoitusten antamista.

Lisätietoa:
www.vero.fi/katso www.vero.fi/artikkeli/5390

Taloushallintoliiton kommentti

Taloushallintoliiton mukaan on myönteistä, että tunnistepalvelussa on otettu välivaiheena käyttöön kevennetty menettely tilitoimistoja varten. Se antaa joustavuutta ja mahdollisuudet pidemmällä aikaa siirtyä valtuutusmenettelyn piiriin. Käytännössähän on niin, että yrittäjä haluaa keskittyä omaan liiketoimintaansa ja kääntyy valtuutusmenettelyssäkin tilitoimistonsa puoleen. Tilitoimisto on ammattilainen, joka osaamisellaan pystyy tarjoamaan tämänkaltaisia tukipalvelua tehokkaasti. Taloushallintoliitto pitääkin kannatettavana, että erilaisia viranomaisilmoittamiseen liittyviä menettelytapoja kehitettäessä otetaan huomioon tilitoimiston rooli yrittäjän kumppanina. Tämä on hyvä olla kehitystyön yksi lähtökohdista, kuten nyt on tilitoimistovaltuutuksessa.

Viime vuoden syyskuussa tuli voimaan uusi osakeyhtiölaki (624/2006). Se antaa aiempaa joustavammat mahdollisuudet mitoittaa osakeyhtiön pääomarakenne kulloisenkin tarpeen mukaiseksi. Tämä ilmenee muun muassa siinä, että yhtiön toiminnan kannalta ylimääräiseksi todettua pääomaa voidaan aiempaa yksinkertaisemmin menettelyin palauttaa takaisin osakkaille. Velkojien suojaksi asetetut säännökset ja niiden merkitys on luonnollisesti muistettava näissä tilanteissa.

Verohallitus antoi maaliskuussa ohjeen, joka ottaa kantaa uuden osakeyhtiölain verotuksellisiin vaikutuksiin. Ohjeessa esitetään lähinnä yleisemmin esille tulevia kysymyksiä, sillä Verohallituksen käsityksen mukaan verolainsäädäntöä tullaan muuttamaan uuden osakeyhtiölain vuoksi.

Verohallituksen ohjeessa on käsitelty muun muassa kysymystä siitä, mitä uusissa oloissa voidaan pitää osinkona ja mikä on muuta varojenjakoa. Ohjeen lähtökohtana on, että osinkoa jaetaan yhtiön voittovaroista osingonjaolle säädettyä menettelyä noudattaen. Yhtiöön sijoitettujen varojen jakamista pidetään puolestaan pääomanpalautuksena, joka verotuksessa rinnastetaan osakkeiden luovutukseen.

Varojenjaon verotuksellisen luonteen tarkasteluun liittyen ohjeessa on otettu esille erityisesti sijoitetun vapaan pääoman rahastosta tapahtuva varojenjako. Ohjeen mukaan varojenjakoa voidaan käsitellä verotuksessa kolmellakin eri tavalla riippuen tilanteesta ja näyttömahdollisuuksista sen suhteen, mitä varoja rahastosta todella jaetaan. Ohjeessa esitetään, että kyse voi olla ensinnäkin pääoman palautuksena verotettavista tapahtumista. Mikäli jaon todellinen luonne ei ole kuitenkaan selvitettävissä, jakoon sovelletaan osinkoverotuksen säännöksiä. Lisäksi Verohallitus esittää, että mikäli rahasto sisältää sekä yhtiöön sijoitettuja varoja että kirjanpidossa rahastoon siirrettyjä voittovaroja, varojenjako verotetaan pääomanpalautuksena ja osinkona rahastoon sijoitettujen varojen ja rahaston sisältämien voittovarojen suhteessa.

Ohjeessa käsitellään edellä esitettyjen kysymysten lisäksi muun muassa kuluvalta tilikaudelta jaetun osingon verotusta, ns. suosivia varojenjakotilanteita ja laitonta varojenjakoa, osakepääoman alentamista uuden lain mukaiseen vähimmäismäärään ja eräitä yritysjärjestelytilanteita.

Verohallituksen ohjeen lisäksi uuden osakeyhtiölain verotuksellisia vaikutuksia tarkasteltiin jo vuosi sitten Yritysverotuksen kehittämistyöryhmän keväällä 2006 antamassa mietinnössä (4/2006). Tuolloin osakeyhtiölain säädöstyö oli vielä kesken. Mietinnössä tehdyt ehdotukset eivät johtaneet muutoksiin verolainsäädännössä. Nyt Verohallituksen ohjeessa esitetyt näkemykset poikkeavat jonkin verran työryhmän ehdotuksista. Jää nähtäväksi, linjaako Verohallituksen ohje verolakien muutosehdotusten tulevaa sisältöä.

Verohallituksen ohje on luettavissa verohallinnon internet-sivuilla osoitteessa www.vero.fi.

Työnantaja voi hakea Kelasta vuosilomakustannuskorvausta, jos hänen on maksettava työntekijälleen lomapalkkaa tai lomakorvausta perhevapaiden ajalta. Vanhempainpäiväraha-ajalta kertyy työsuhteen kestäessä vuosilomaa, sillä päiviä pidetään vuosilomalain mukaan työssäolopäivien veroisina.

Yksittäisten työnantajien kustannuksia perhevapaista tasataan vuonna 2007 aiempaa paremmin, kun vanhempainpäiväraha maksetaan ensimmäisen kerran saman lapsen perusteella vuodenvaihteen lainmuutoksen mukaan.

Lomakustannuskorvaus päivää kohden on 300. osa siitä vuosityötulosta, joka on ollut työntekijän vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena. Korvauksen perustetta korotetaan kertoimella 1,26 (yksityisten alojen työnantajien lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen keskiarvolla).

Työnantaja saa suuremman korvauksen myös päivärahakauden ajalta maksamastaan palkasta, sillä äitiysrahan määrä nousee 90 prosenttiin 45 221 euron vuosityötuloihin asti 56 ensimmäiseltä maksupäivältä.

Vuosilomakustannuskorvausta maksetaan työnantajalle 2,5 päivältä kalenterikuukaudelta ajalta, jolta lomaa on kertynyt. Se maksetaan jälkikäteen vanhempainpäivärahakausien päätyttyä kaikista työntekijän vuosilomapäivistä (myös säästövapaaseen siirretyistä). Korvausta haetaan lomakkeella SV 18 ja hakuaikaa on 6 kk vanhempainpäivärahakauden päättymisestä.

Internetissä on työnantajille asiointipalvelu osoitteessa kela.fi > Yritykset ja yhteisöt > Työnantajat. Sen kautta työnantaja voi välittää Kelaan sähköisesti palkkatiedot työntekijän poissaolon ajalta sekä hakea vuosilomakustannuskorvausta.

Kauppa- ja teollisuusministeriö mittaa lainsäädännöstä yrityksille koituvaa hallinnollista taakkaa. Pilottitutkimuksen kohteina ovat voimassa olevasta arvonlisäverolainsäädännöstä yrityksille aiheutuvat tiedonantovelvoitteet ja niiden aiheuttamat kustannukset.

Tutkimuksen taustalla on EU-maiden halu selvittää laajemminkin hallinnollisia kustannuksia, joilla tarkoitetaan säännöksistä johtuvien tiedonantovelvoitteiden täyttämisestä aiheutuvia yrityksen sisäisiä ja ulkoisia kustannuksia.

– Suuri osa yritysten hallinnollisista kustannusrasitteista tulee EU:n lainsäädännöstä joko suoraan, tai kun ne viedään kansalliseksi lainsäädännöksi, kertoo projektipäällikkö Antti Neimala kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Euroopan komissio aloitti viime vuon-na valmistelemaan ohjelmaa, jonka tarkoi-tuksena on vähentää yritysten hallinnollisia kustannuksia 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä.

– Kustannuksia vähentävät vaikutukset ovat huomattavia. Komissio on arvioinut, että tavoitteessa onnistuminen johtaisi keskipitkällä aikavälillä EU-maiden yhteenlasketun bruttokansantuotteen nousuun jopa 1,4 prosentilla eli 150 miljardilla eurolla, Neimala toteaa.

– Projektin tulosten perusteella tulevaisuudessa uusia säädöksiä luodessa pystytään myös etukäteen kiinnittämään huomiota hallinnollisiin kustannuksiin ilman, että säädösten sisältö kärsii. Kaiken kaikkiaan tavoitteena onkin, että turhia kustannuksia saadaan karsituksi heikentämällä itse säännösten vaikuttavuutta, hän jatkaa.

Edelläkävijänä asiassa on ollut Hollanti, joka on kehittänyt mittaamista varten oman menetelmän, ns. Standard Cost Modelin, vapaasti suomennettuna standardikustannusmallin. Myös useat muut maat, kuten Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, ovat ryhtyneet samanlaisiin laajoihin projekteihin, ja soveltaneet metodia.

Neimala toteaa myös, että Suomessa elinkeinoelämän etujärjestöt eivät ole valittaneet liiallisesta byrokratiasta.

– Suomi ei ole informaatiovelvoitteissaan kaikkein raskaimpia maita

– Käynnistämämme pilottiprojekti on osa laajempaa lainsäädännön yritysvaikutusten arviointia koskevaa kansallista hanketta (SÄVY-hanke), jonka tehtävänä on edistää yritysvaikutusten huomioimista säädösvalmistelussa ja kehittää yritysvaikutusten arviointimenetelmiä.

Metodin soveltuvuus

Pilottiprojektissa määritellään arvonlisäverojärjestelmän sisältämät keskeisimmät tiedonantovelvoitteet ja mitataan yritys- ja asiantuntijahaastatteluiden avulla niiden aiheuttamat kustannukset. Tavoitteena on, että merkittävimmät velvoitteet tulevat kattavasti mitatuiksi. Projektin avulla selvitetään myös, kuinka metodi soveltuu meillä voimassa olevan arvonlisäverolainsäädäntömme ja muiden säädösten arvioimiseen. Lisäksi projektin tuloksia voidaan hyödyntää osana EU:ssa käynnissä olevaa valmistelua sekä muuta kansainvälistä yhteistyötä.

–Tarkoitus ei ole lähteä muuttamaan alv-järjestelmää, vaan tutkia, soveltuuko metodi muokattuna Suomeen ja voidaanko sitä suositella käyttöön laajemminkin, Antti Neimala kertoo.

Arvonlisäverolainsäädännön osalta merkittävimmät kustannukset syntyvät kuukausiraportoinnista. Pilottiprojektis-sa pyritään arvioimaan niiden ja muiden keskeisten tiedonantovelvoitteiden todellisia kustannuksia erilaisille ja erikokoisille yrityksille.

Pilottitutkimusta varten haastatellaan noin 15 eri tahoa; eri kokoisten yritysten edustajia ja kirjanpidon ammattilaisia. Tutkimuksen tulokset ovat valmiina maaliskuun alussa, ja ne löytyvät nettisivuilta: www.ktm.fi/savy.

EU on suosittanut, että kukin jäsenmaa ottaisi hallinnollisten kustannusten mittaamismenetelmän kansallisesti käyttöön vuoden 2007 aikana. Suomessa asiaa koskevia kansallisia päätöksiä tehtäneen tämän vuoden kuluessa sen jälkeen, kun EU-ohjelmasta päätetään maaliskuun EU-huippukokouksessa.

Suomen Taloushallintoliiton hallituksen jäsen Riikka Lehtinen on tavannut verohallinnon edustajia syksyn aikana Katso-järjestelmän parantamiseksi. Sähköistä asiointijärjestelmää on ollut tarvetta kehittää, sillä monelle yrittäjälle järjestelmän käyttäminen on ollut turhan monimutkaista tai epäselvää.

– Järjestelmä on ollut hiukan vaikea yrittäjille, jotka eivät aktiivisesti toimi internetissä, kaikilla ei välttämättä ole edes sähköisiä pankkitunnisteita. Ongelmia on ollut myös tunnisteiden aktivoimisessa, koska järjestelmän antaman palautteen saapuminen kestää, eikä yrittäjä näin voi tietää kauanko odottaa vai onko tullut virhe eikä tunnus ole aktivoitunut, sanoo Lehtinen.

Ideana Katso-järjestelmässä on ollut, että verotusta voi hoitaa sähköisesti. Yritys voi valtuuttaa tilitoimiston hoitamaan koko verotusta tai verotuksen erityiskysymyksiä. Sekä yrittäjän että tilitoimiston tulee hakea omat Katso-tunnisteet. Yrittäjä hakee omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan Katso-tunnisteen ja halutessaan valtuuttaa oman tilitoimiston hoitamaan asioitaan. Katso-järjestelmää on tarkoitus yhä kehittää.

– Olemme ehdottaneet, että tilitoimistot voisivat hakea verottajalta tilitoimisto-statuksen oman Katso-tunnisteensa lisäksi. Tilitoimisto päättää sen henkilön, kuka tilitoimistosta hoitaa verottajalle yrityksen asioita. Uudessa kehitteillä olevassa järjestelmässä yrityksen vastuullisen henkilön tulee antaa henkilöllisyystodistus tilitoimistolle, Lehtinen kertoo.

Henkilöllisyystodistus tarvitaan, jotta henkilö ja yrityksen Y-tunnus voidaan kytkeä toisiinsa luotettavasti. Tilitoimisto varmistaa asian vielä yrityksen kaupparekisteriotteesta.

– Tilitoimistot puolestaan sopivat asiakkaidensa kanssa kirjallisesti verotuksen hoitamisesta sähköisesti.

Toinen suunnitteilla oleva muutos helpottaisi vanhojen asiakkaiden toimintatapoja.

– Olemme toivoneet että asiakkaat, jotka ovat toimineet sähköisesti TYVI-tunnuksilla, siirrettäisiin suoraan Katso-järjestelmään, jolloin uutta Katso-tunnistetta ei tarvitsisi hakea. Katso-tunnisteen hakeminen koskisi siis silloin vain uusia asiakkaita, joiden tunnukset tilitoimisto voi hoitaa uudella kevennetyllä menettelyllä, kertoo Riikka Lehtinen.

Järjestelmä on parhaillaan koekäytössä. Suunnitellut muutokset on tarkoitus saada voimaan kevään aikana.

Tili-instituuttisäätiön kerran vuodessa järjestämään vaativaan KLT-tenttiin osallistui 153 tenttijää. Vuoden 2006 tutkinnon läpäisi 77 tenttijää eli noin puolet tentissä mukana olleista. Nämä luvut osoittavat osaltaan kuinka vaativa tutkinto on. KLT-kirjanpitäjiä on nyt Suomessa 2518.

KLT:t ovat tilinpidon arvostettuja asiantuntijoita, joiden kaikessa toiminnassa aivan keskeisenä ja entistäkin tärkeämpänä lähtökohtana tulee olla eettiset lähtökohdat ja sen mukainen vastuullinen toiminta.

Tilitoimistoalalla auktorisoitu tilitoimisto, jossa vastuullisena henkilönä toimii KLT, antaa varmimmat takeet siitä, että asiakas saa luotettavaa ja osaavaa taloushallintopalvelua.

Taloushallintoliiton hallituksen puheenjohtaja Karri Nieminen:

Kansainvälisiä laskennan standardeja kehittävä International Accounting Standards Board on suunnittelemassa pk-yrityksille omaa IFRS-tilinpäätösstandardia, ns. pk-IFRS:ää. Taloushallintoliitto ei pidä suunnitellun raskaan IFRS-tilinpäätösstandardin käyttöönottoa pk-yritysten tilinpäätöksissä tarpeellisena.

Huolimatta siitä, että pk-IFRS sisältäisi joitain kevennettyjä toimintatapoja yleiseen listattujen yritysten IFRS-standardiin verrattuna, Taloushallintoliitto pitää sitä liian raskaana ja hyödyiltään merkityksettömänä suurimmalle osalle suomalaisia pk-yrityksiä.

”Erityisen pk-IFRS-säännöstön rakentaminen ei ole tarpeellista, koska nykyinen kirjanpitolakimme jo tämänhetkisessä muodossaan sallii IFRS-tilinpäätöksen tekemisen myös pk-yrityksille, jos nämä sitä haluavat”, sanoo Taloushallintoliiton hallituksen puheenjohtaja Karri Nieminen.

Pk-IFRS:n hyödyt näennäisiä

Pk-IFRS:n markkinoinnissa on todettu mm. että yhtenäinen IFRS-raportointi mahdollistaisi rajat ylittävien pankkilainojen antamisen, palvelisi ulkomaisia tavaran- ja palveluntoimittajia, asiakkaita ja luottotietoja tarjoavia yhtiöitä, jotka voisivat helpommin ymmärtää ja hyödyntää tilinpäätöslukuja, ja ulkomainen riskipääoma löytäisi vaivattomammin sopivimmat kohdeyritykset.

Taloushallintoliitto ei kuitenkaan usko, että IFRS-tilinpäätöksestä olisi todellisia ja konkreettisia hyötyjä kuin murto-osalle pk-yrityksistä. Lisäksi kun huomioidaan sen aiheuttama vaiva ja kustannukset, ei voida mitenkään pitää perusteltuna tällaisten lisärasitteiden langettamista pk-yrityksille.

”Lainaa saa kotimaisistakin pankeista kohtuuhinnalla. Kansainväliset toimittajat ja asiakkaat kykenevät jo nyt halutessaan riittävässä määrin käymään läpi tai pyytämään selvitystä yhteistyökumppaniensa taloudellisista luvuista. Luottotietoja tarjoavat yhtiöt ovat jo tälläkin hetkellä osanneet analysoida lukuja kansallisten säädösten puitteissa. Ja se, että ulkomaisia pääomasijoittajia tulisi oven taakse jonoon, kun yhtäläiset tilinpäätösstandardit olisi otettu käyttöön, on puhdasta fantasiaa”, Nieminen toteaa.

Normaali IFRS koskee yhtiöitä, joiden osakkeita noteerataan julkisesti tai jotka ovat laskeneet liikenteeseen joukkovelkakirjalainoja, joilla voidaan käydä julkisesti kauppaa. Pk-IFRS koskisi sellaisia yhtiöitä, joiden tulee julkaista tilinpäätöstietojaan kyseisen yhteisön ulkopuolisten tahojen käyttöön. Suomessa tämä tarkoittaisi käytännössä vähintään kaikkia osakeyhtiöitä, jotka ovat osakeyhtiölain perusteella velvoitettuja toimittamaan kaupparekisteriin tilinpäätöstietonsa.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta on hyväksynyt 23 uutta KHT-tilintarkastajaa.

KHT-tutkinto järjestettiin 2.–3.9.2006 Helsingissä. Tutkintoon haki 87 henkilöä, joista 83 hyväksyttiin osallistumaan tutkintoon. KHT-tutkintoon osallistui 80 kokelasta. Vuoden 2006 tutkintoon osallistuneista 23 suoritti tutkinnon hyväksytysti.

Keskuskauppakamari on hyväksynyt KHT-tilintarkastajia vuodesta 1924 alkaen. Suomessa on uusien KHT-tilintarkastajien rekisteröimisen jälkeen 718 KHT-tilintarkastajaa.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta on hyväksyi myös HTM-tutkinnossa 15 kokelasta. Tutkintoon haki 51 henkilöä, joista 40 hyväksyttiin osallistumaan tutkintoon. HTM-tutkintoon osallistui 37 kokelasta. Vuoden 2006 osallistuneista 15 eli 41 prosenttia suoritti tutkinnon hyväksytysti.

Kauppakamarit ovat hyväksyneet HTM-tilintarkastajia vuodesta 1951 alkaen. Suomessa on uusien HTM-tilintarkastajien rekisteröimisen jälkeen 774 HTM-tilintarkastajaa.

Tasavallan presidentti myönsi revisioneuvoksen arvonimen HTM-tilintarkastajat ry:n puheenjohtajalle, HTM-tilintarkastaja, ekonomi Ossi A. Saariselle 1.12.2006. HTM-tilintarkastaja Saarinen on toiminut pitkän HTM-tilintarkastajauransa lisäksi merkittävästi alan järjestöissä sekä koti- että ulkomailla, ollen vuodesta 2003 alkaen HTM-tilintarkastajat ry:n puheenjohtaja ja tätä ennen hallituksen puheenjohtaja ja pitkäaikainen hallituksen jäsen.

Saarinen on ollut mm. tilintarkastuslain säätämän valvontaelimen Keskuskauppakamarin Tilintarkastuslautakunnassa vuodesta 2001 alkaen, ollen sen varsinaisena jäsenenä vuodesta 2003 alkaen, tilintarkastuslakia uudistaneen työryhmän jäsen, koulutusta järjestävän yhtiön HTM-Info Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Tilintarkastuslehteä kustantavan yhtiön Kustannus Oy Tase-Balansin puheenjohtaja ja jäsen.

Aiemmin Saarinen on työskennellyt suomalaisten yritysten talousjohdossa sekä koti- että ulkomailla.

Kauppatieteiden tohtori Aila Virtanen aloitti elokuussa uudessa virassaan ulkoisen laskentatoimen professorina Jyväskylän yliopistossa. Pesti on naiselle harvinainen, sillä Virtanen on kolmas laskentatoimen professorin virkaan nimitetty nainen Suomessa.

– On ollut erittäin mukava muutos aloittaa työskentely yliopistossa, iloitsee Virtanen.

Aila Virtasen tie professoriksi ei ole kulkenut perinteistä tutkijan tietä; hänellä on vankka kokemus opettamisesta. Viime vuonna hän toimi yliopettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja sitä ennen hän työskenteli 15 vuotta opettajana kauppaopistossa. Jatko-opinnoista Virtanen kiinnostui 1990-luvulla ja lisensiaatintutkinto valmistui vuonna 1995. Väitöskirja laskentatoimen moraalista valmistui vuonna 2002.

– Väitöskirjassani käsittelin laskenta-alan ammattilaisten käsityksiä hyvästä kirjanpitotavasta, hyväksyttävästä verosuunnittelusta ja hyvästä tilintarkastustavasta, kertoo Virtanen.

Tänä syksynä tuore professori pitää luentoja verotuksesta, IFRS-tilinpäätöksestä sekä ohjaa gradun tekijöiden seminaariryhmää. Jyväskylässä laskentatoimen professuureja on kaikkiaan kolme ja pääaineopiskelijoita aloittaa vuodessa 30–40.

– Laskentatoimen opiskelu on haastavaa, ja opiskelussakin paljon aikaa kuluu lainsäädännön ja alan muutosten opettelemiseen ja päivittämiseen. Haluaisin kuitenkin opiskelijoiden ymmärtävän laskentatoimen käytännön työn taustalla olevat säännöt ja ohjeet laajemmassa merkityksessä, kertoo laskentatoimen historiastakin kiinnostunut professori.

– Työskentely seminaariryhmissä on kaikille antoisaa, sillä monet jo työssä olevat opiskelijat voivat yhdessä pohtia ajankohtaisia teemoja. Toivoisin, että opiskelu olisi tätä kautta myös ajatuksia herättävää, kertoo Virtanen.

Hänen painopisteenään opiskelussa ja tutkimuksessa on kansainvälinen laskentatoimi, sillä uudet muutokset, IFRS-tilinpäätös, koskee tulevaisuudessa myös pieniä yrityksiä. Aila Virtanen tekee myös tutkimusta tästä ajankohtaisesta aiheesta.

– Lisäksi minua kiinnostaa kirjanpidon historia ja etenkin kirjanpidon kehitys Suomessa kansainväliseksi IFRS-tilinpäätökseksi.

31.10.2006 Taloushallintoliiton SUMMIT 2006 - osakeyhtiölaki tapahtumassa puhunut Ahvenniemi korosti, että ns. pienten osakeyhtiöiden on syytä olla erityisen tarkkana toimintakertomuksen laatimisessa. Kuten kirjanpitolautakunta yleisohjeessaan totesi, monen kirjanpitovelvollisen osaamisen taso voi olla sellainen, että tämän saattaa olla tarkoituksenmukaista pidättäytyä oma-aloitteisesta toimintakertomuksen laatimisessa. Asia on jäänyt monissa yhtiöissä vielä noteeraamatta.

Toimintakertomuksen laatimisesta ja sisällöstä on määräykset kirjanpitolaissa ja kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen sen laatimisesta. Puutteellisuudet toimintakertomuksen laatimisessa voivat aikaansaada korvasuvelvollisuuden velkojia ja muita sidosryhmiä kohtaan, jos kirjanpitovelvollinen joutuu taloudellisiin vaikeuksiin arvion kohteen olevana aikana.

Kirjanpitolaki ei velvoita pientä kirjanpitovelvollista laatimaan kirjanpitolain mukaista toimintakertomusta. Pieni kirjanpitovelvollinen on kirjanpitolaissa tarkemmin määritellyllä tavalla kysessä, jos seuraavasta kolmesta kriteeristä kaksi ei ylity: liikevaihto 7,3 me, taseen loppusumma 3,65 me ja palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Valtaosa kirjan-pitovelvollisista kuuluu tähän ryhmään.

Mikäli esimerkiksi pieni osakeyhtiömuotoinen kirjanpitovelvollinen ei laadi toimintakertomusta, tämän tulee kuitenkin antaa osakeyhtiölaissa esitettäväksi edellytetyt toimintakertomuksen tiedot liitetietona. Kirjanpitolautakunta katsoi ohjeessaan, että tämä asiakirja tulisi selvyyden vuoksi nimetä asianomaisen yhteisölain mukaan esimerkiksi ”osakeyhtiölain tarkoittamiksi toimintakertomustiedoiksi, jolloin sitä ei sekoitettaisi kirjanpitolain mukaiseen toimintakertomukseen.

Taloushallintoliitto suosittaa KILAn ohjeen mukaisesti edellä kuvatun menettelyn käyttöä pienyrityksissä. Liiton tänään julkaisema suositus pienen osakeyhtiön tilinpäätökseksi rakentuu näille lähtökohdille, Ahvenniemi korostaa.

Toimintakertomus joudutaan kuitenkin laatimaan, jos esimerkiksi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä yhtiöillä on toimintakertomukseen laatimiseen velvoittava määräykset. Yritysten ja näille taloushallinnon palveluja tarjoavien tilitoimistojen on syytä huolella arvioida, kuinka näiden kannattaa toimia tässä asiassa niin, ettei tarpeettomia riskejä synnytetä.

Taloushallintoliitto TAL pitää tänään julkistettua hallituksen esitystä tilintarkastuslaiksi yritystoiminnan kannalta oikeasuuntaisena. Hallituksen esityksessä esitetään pienimpien yhteisöjen ja säätiöiden vapauttamista pakollisesta tilintarkastusvelvollisuudesta sekä samalla luopumista maallikkotilintarkastuksesta siten, että ainoastaan hyväksytty tilintarkastaja voi toimia tilintarkastajana. Yhteisö voisi päättää olla valitsematta tilintarkastajaa, jos enintään yksi seuraavista edellytyksistä on ylittynyt: taseen loppusumma 100 000 €, liikevaihto 200 000 €, palveluksessa keskimäärin kolme henkilöä.

Taloushallintoliitto pitää esitystä maallikkotilintarkastuksesta luopumisesta oikeana. Kirjanpitoa ja tilinpäätöksiä yli 100.000 yritykselle ja yhteisölle tekevien auktorisoitujen jäsentoimistojemme piirissä on selkeä käsitys siitä, että ammattimainen tilintarkastus on niin tarkastettavien yhtiöiden kuin tilitoimistojenkin kannalta kannatettavaa, koska maallikkotilintarkastajien osaaminen ja asioiden ymmärtämys on usein hyvinkin puutteellista, toteaa Ahvenniemi.

Liitolla ei ole erityistä tarvetta poistaa tai säilyttää tilintarkastusvelvollisuutta kaikkein pienimmissä yhtiöissä. Pidämme kuitenkin pienyritystoiminnan kannalta myönteisenä tapahtunutta kehitystä, jossa kirjanpidon laatu ja luotettavuus pienyhtiöissä on auktori-soitujen, valvottujen tilitoimistojen määrän ja käytön merkittävän lisääntymisen myötä parantunut olennaisesti viimeisten 10 vuoden aikana.

Pidämme tärkeänä, ettei suomalaisia pienyrityksiä rasiteta tarpeettomasti suhteessa muiden EU-maiden pienyhtiöihin. Tässä asiassa osviittaa saadaan siitä yleisestä viimeaikaisesta eurooppalaisesta kehityksestä, miten pienyritysten rajoja on määritelty ja vanhoja rajoja tarkistettu eri EU-maissa.

Jo tällä hetkellä moni yritys valitsee tilintarkastajaksi ammattitilintarkastajan, vaikka siihen ei ole pakottavaa velvoitetta. Useissa tilanteissa ammattitilintarkastajan käyttö onkin yrityksen kannalta järkevää ja tarkoituksenmukaista, Ahvenniemi toteaa.

Verohallituksen internetsivuilla on ollut tietoa Katso-tunnisteesta, joka tarkoittaa verottajan kanssa sähköisesti asioitaessa tunnistamismenettelyä mm. tuloveroilmoitusten toimittamisen yhteydessä. Kyseessä on uusi tunnistamismenettely, joka verottajan ohella koskee muitakin viranomaisia kuten esim. tullia. Käyttöönoton määräaika myös tilitoimistoille on ensi keväänä ja tarkoituksena on korvata vanhat Tyvi-tunnukset.

Tilitoimistojen Katso-menettelyä uudistetaan ja yksinkertaistetaan

Taloushallintoliiton Verohallituksen kanssa käymien neuvottelujen tuloksena on sovittu, että Verohallitus valmistelee yhteistyössä Taloushallintoliiton kanssa käyttöönotettavaan järjestelmään merkittäviä uudistuksia, jotka tulevat huomattavasti helpottamaan menettelyä tilitoimistojen asiakkaiden näkökulmasta. Aiemmin verohallinnon suunnittelema ja nettisivuilla julkaistu menettely olisi ollut tilitoimistojen kannalta kohtuuttoman työläs ja ammattikäyttöön soveltumaton.

Helpotettu malli tulee käyttöön ennen kuin vanhat tunnukset poistuvat käytöstä niin, että tilitoimistot ja heidän asiakkaansa voivat nyt rauhassa odottaa uudistusta.

Verottajan nettisivut päivitetään

Verottajan nettisivuilla olevat Katso-tunnisteen ohjeet tulevat myös uudistumaan. Tämän vuoksi siihen ei ole syytä paneutua ennen uusien ohjeiden valmistumista. Verohallitus lähettää tilitoimistoille asiaa koskevan menettelyohjeen vuoden 2007 alkupuolella.

Palkkahallinnon ulkoistaminen elää kiivasta kasvun aikaa. Ulkoistajina ovat niin yritykset kuin julkisyhteisöt. Samaan aikaan tilitoimistojen osaamisvaatimukset palkkahallinossa ovat kasvaneet. Taloushallintoliitto kehitti tähän erityisesti tilitoimistojen akuuttiin tarpeeseen PHT-ohjelman, jonka ensimmäiset 42 tilitoimistojen palkanlaskijaa suorittivat hyväksytysti ja saivat oikeudet PHT-lyhenteen käyttöön nimensä yhteydessä.

Vuoden kestävä vaativa ohjelma sisältää lähiopintopäiviä, kirjallisia etätehtäviä, kirjallisuuteen perehtymistä, e-oppimista sekä lopputentin. PHT-tutkinnosta odotetaan tulevan omalla erikoisalueellaan KLT-tutkinnon ohella toinen arvostettu alan tutkinto, jonka haltija ja haltijan työnantaja voivat osoittaa täyttävänsä alansa arvostetun erikoisosaamisen vaatimukset.

Täysi ryhmä käynnisti uuden PHT-ohjelman syyskuussa.

IASB eli International Accounting Standards Board, joka vastaa kansainvälisistä kirjanpitostandardeista, on piirissään valmistellut luonnoksen (Exposure Draft) koskien pienten ja keskikokoisten yritysten IFRS-standardia.

IASB korostaa, että sen laatima luonnos ei ole lopullinen vaan jatkuvasti kehitettävä. Se korostaa myös, että luonnokseen voi tulla vielä merkittäviäkin muutoksia ennen sen julkaisemista. IASB korostaa, että luonnos on julkaistu ainoastaan yleisön informoimiseksi tilanteesta. Lausunnolle luonnos tulee myöhemmin tämän vuoden kuluessa. Nyt julkaistun luonnoksen mukainen Pk-IFRS olisi lähtökohdiltaan laaja ja yksityiskohtainen kuten varsinainen IFRS:kin.

Luonnos on luettavissa IASB:n nettisivuilta osoitteesta: www.iasb.org/current/index.asp

Pk-IFRS:n tarpeellisuudesta Suomessa ja muissakin maissa on esitetty runsaasti vahvoja epäilyksiä. Mikään taho ei tähän mennessä ole esittänyt, että tälle olisi

Suomessa erityistä tarvetta.

Lukemistutkimuksen mukaan Tilisanomien suosituimpia aihealueita ovat odotetusti kirjanpitoon ja verotukseen liittyvät asiat.

Lehden luetuin vakiopalsta on palsta, jossa käsitellään vaihtuvia oikeuden päätöksiä ja ratkaisuja. Tätä palstaa lukee säännöllisesti 71 prosenttia vastaajista eli saman verran kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2004. Toiseksi luetuin vakiopalsta on Ilkka Ojalan verokoulu, jota 66 prosenttia vastaajista lukee säännöllisesti. Luetuimpien palstojen joukkoon kuuluvat myös Lyhyesti ja 10 kysymystä. Lukijat ovat kokeneet hyötyvänsä myös joulukuun numerossa ilmestyvästä Tilinpäättäjien tietopaketista, jota kertoo käyttäneensä 96 prosenttia tutkimukseen vastanneista.

Tiedot käyvät ilmi lukemistutkimuksesta, jonka Taloustutkimus Oy teki Tilisanomat-lehden toimeksiannosta maalis-toukokuussa 2006.

Tilisanomien lukijat ottavat lehden omakseen, sillä haastatelluista yli puolet (59 prosenttia) on tilannut lehteä pitkään, yli viisi vuotta. Suurin osa myös (86 prosenttia) myös arkistoi numerot.

Lehden lukijat työskentelevät pääasiassa tilitoimistoissa mutta myös teollisuudessa ja julkisen sektorin palveluksessa. Vastaajista 30 prosenttia on tilannut Tilisanomat itse. Yli puolet vastaajista (66 prosenttia) lukee työnantajan tilaamaa lehteä, jolloin lehti tulee usein työpaikalle.

Tilisanomien tilaajat vaikuttavat olevan lojaaleja Tilisanomia kohtaan.

Lojaalisuudesta kertoo vastaajien halu suositella lehteä kollegoille ja tuttaville. 96 prosenttia vastaajista olisi valmis suosittelemaan lehteä varmasti tai melko varmasti.

Tutkimus arvioi Tilisanomien lukijamäärän olevan lehtikiertojen ansiosta lähes kaksinkertainen sen tilaajien määrään nähden. Yleisarvosanaksi Tilisanomat sai 4,12 (arvoasteikko 5-1).

Vastaajilta kysyttiin myös, miten Tilisanomat on kehittynyt kuluneen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että Tilisanomat on pysynyt ennallaan (73 prosenttia). 18 prosenttia vastaajista koki Tilisanomien kehittyneen kuluneen vuoden aikana jonkin verran parempaan suuntaan.

Lukemistutkimukseen vastanneista 301 Tilisanomien lukijasta 80 prosenttia on naisia ja 20 prosenttia miehiä. Suur-Helsingin alueella työskentelee 25 prosenttia ja muussa yli 30 000 asukkaan kaupungissa 36 prosenttia vastaajista.

Olemme tarkastaneet (X Oy):n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta (xx. – xx.20xx). Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää (sekä konsernin että emoyhtiön) taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja (emo)yhtiön hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty (emoyhtiön) hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot (konsernin sekä emo-)yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Tilinpäätös12 (konsernitilinpäätöksineen) voidaan vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää (emoyhtiön) hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen/voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Lähde: Tilintarkastus-Revision 2/2006

1 Tilinpäätös tarkoittaa emoyhtiössä myös konsernitilinpäätöstä.
2 Direktiivien (78/660/ETY ja 83/349/ETY) edellyttämä lausuma siitä, että toimintakertomus on tilinpäätöksen kanssa yhdenmukainen.

Valtion tilintarkastuslautakunta on antanut ohjeen toimintakertomuksen tarkastamisesta. VALA:n ohje on lyhyesti seuraava: Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan mukaisesti edelleenkin tarkastettava tilinpäätöksen ohella myös toimintakertomus.

Heidän on tilintarkastuskertomuksessaan myös lausuttava siitä, onko toimintakertomus laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti, ja siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

KHT-yhdistys on päättänyt muuttaa omat tilintarkastuskertomusmallinsa VALA:n ohjeen mukaisiksi.

Karri Nieminen valittiin 12.6.2006 Taloushallintoliiton vuosikokouksessa Vaasassa liiton uudeksi puheenjohtajaksi.

Helsingistä kotoisin oleva Karri Nieminen (35) on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, lisäksi hän on suorittanut myös laskenta-alan arvostetun KLT-tutkinnon. Niemisen toimikausi alkaa 1.7.2006. Liiton nykyisen puheenjohtajan, Ilse Alanderin toimikausi päättyy hänen ollessa erovuorossa.

Taloushallintoliiton hallituksessa Nieminen on ollut mukana vuodesta 2003 lähtien toimien viimeksi varapuheenjohtajana. Tilitoimistotoiminnassa Nieminen on toiminut vuodesta 1997 alkaen, jolloin hän perusti Laskenta- ja veropalvelu Tabula Oy:n. Toimisto sai auktorisoinnin vuonna 2000. Karri Nieminen on yhtiön toimitusjohtaja ja osakas.

Osalle Länsi-Uudenmaan osakeyhtiöistä, joiden tilikausi on päättynyt 1.12 – 31.12.2005 välisenä aikana, on lähetetty verotuspäätös vuoden 2005 verotuksesta. Teknisen virheen vuoksi osa päätöksistä on virheellisiä.

Verotoimisto lähettää virheellisen verotuspäätöksen saaneille asiakkaille tiedotteen asiasta. Asiakkaiden ei siis tarvitse reagoida nyt saamaansa virheelliseen verotuspäätökseen. Verohallinto toimittaa asiakkaille uudet korjatut verotuspäätökset automaattisesti syksyn aikana.

Yhtiöistä noin 70 prosentilla on hyväksytty tilintarkastaja, vaikka laki ei sitä edellytäkään. Vastaava osuus yhtiöistä valitsisi hyväksytyn tilintarkastajan, vaikka se olisi vapaaehtoista ja ns. maallikkotilintarkastajan valinta ei olisi mahdollista. Pienimmissä yhtiöissä omistus ja operatiivinen toiminta ei ollut eriytynyt. Vain noin 45 prosentilla yhtiöistä oli ulkopuolista rahoitusta. Yhteiskunnallisen edun valvontaintressi pienissä yrityksissä ei ole merkittävä, eikä esteitä pienimpien osakeyhtiöiden vapauttamiselle tilintarkastusvelvollisuudesta nähdä.

Tulokset käyvät ilmi maaliskuussa julkaistusta selvityksestä, jossa tarkasteltiin tilintarkastusvelvollisuuden uudistamisen vaikutuksia yritysten rahoitukseen ja muuhun toimintaan, sekä tilintarkastusalaan, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. LTT-Tutkimus Oy:n kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta tekemässä selvityksessä on tarkasteltu sekä nykyisen sääntelyn vaikutuksia että mahdollisista säädösmuutoksista aiheutuvia kustannuksia.

Selvitys käsittelee pienten osakeyhtiöiden tilintarkastusta. Selvityksessä on verrattu nykytilanteeseen kahta eri muutosvaihtoehtoa: 1) ns. maallikkotilintarkastus lakkautetaisiin ja pienimmät yritykset vapautettaisiin tilintarkastusvelvollisuudesta 2) ns. maallikkotilintarkastus lakkautettaisiin ja tilintarkastusvelvollisuus säilytettäisiin nykyisenlaajuisena.

Empiirinen tarkastelu perustuu kahteen kyselyyn. Muutosvaihtoehtojen kohteena oleville osakeyhtiöille kohdistetulla kyselyllä (kohdejoukko 4 827 yritystä, joista 589 vastasi) on selvitetty yhtiöiden hankkimia tilintarkastus- ja muita asiantuntijapalveluita sekä niiden kustannuksia, käsityksiä tilintarkastuksesta sekä mahdollista käyttäytymistä, jos tilintarkastusvelvollisuutta muutettaisiin.

Tilintarkastusalan yrityksille suunnatulla kyselyllä (kohdejoukko 702 yritystä, joista 183 vastasi) on selvitetty tilintarkastustoimialalla toimivien yritysten käsityksiä muutosten vaikutuksista tilintarkastusmarkkinoiden toimintaan. Kyselyiden lisäksi osana selvitystä toteutettiin kohdistettuja haastatteluja.

Selvitys täydentää vuonna 2003 raporttinsa antaneen tilintarkastuslakityöryhmän työssä hankittuja tietoja ja täsmentää arvioita työryhmän käsiteltävänä olleiden pienten yritysten tilintarkastusta koskeneiden uudistamisvaihtoehtojen vaikutuksista. Hallituksen esitys uudeksi tilintarkastuslaiksi annettaneen syysistuntokaudella 2006.

Selvitys löytyy Internetistä osoitteesta www.ktm.fi/julkaisurekisteri: Tilintarkastusvelvollisuuden uudistamisen taloudelliset vaikutukset (KTM rahoitetut tutkimukset 2/2006).

VALA ei ole ohjeessaan ottanut kantaa tilintarkastuslain 18 §:n mukaiseen tilinpäätösmerkintään. Käytyjen keskustelujen pohjalta ohjetta tulkittiin siten, että tilintarkastajien tulee tilinpäätösmerkinnässään myös lausua siitä, onko toimintakertomus laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Tilinpäätösmerkintämalli: “Toimintakertomus ja tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus”.

Nils Blummé, KHT
KHT-yhdistyksen tilintarkastustoimikunnan puheenjohtaja

Alle kymmenen henkeä työllistävät pientyönantajat luottavat rajoituksetta oman tilitoimistonsa palveluun. Työoikeudelliset kysymykset eivät ole tutkimusten mukaan merkittävä työllistämisen este. Työsuhdeasioiden neuvontapalvelut ovat toimivia, mutta tietoisuutta neuvontapalveluista tulisi lisätä. Usein ongelmallisinta työnantajalle on sopivan työntekijän löytäminen.

Nämä tiedot ilmenevät työministeriön asettaman pienyrittäjien erityiskysymyksiä ja työoikeudellista osaamista pohtineen kolmikantaisen työryhmän mietinnöstä sekä Joensuun yliopiston tutkijoiden Tarmo Miettisen, Anssi Keinäsen ja Miia Laukkasen tutkimuksesta “Pientyönantajan työoikeudelliset ongelmat ja neuvontapalvelut”. Työministeriön kolmikantainen työryhmä selvitti alle kymmenen työntekijän pientyönantajien työoikeudellisen osaamisen ongelma-alueita ja nykyisten neuvontaorganisaatioiden toimivuutta pientyönantajien näkökulmasta. Työryhmä kartoitti myös sitä, miten pientyönantajat hankkivat tietoa ja ratkaisevat käytännössä esille tulleita kysymyksiä ja mahdollisia ongelmia.

Selvitysten mukaan pienten työnantajien useimmin esittämät kysymykset koskevat palkkaa, vuosilomia, työaikaa sekä työsuhteen solmimista että päättämistä. Määrällisesti kysymyksiä näistä asioista esitetään paljon eri neuvontatahoille, mutta jopa 85 prosenttia kysymyksistä selviää yhdellä puhelinsoitolla.

Viiden yleisimmän työoikeudellisen kysymyksen joukossa on neljä palkkaan liittyvää asiaa. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on merkittävä asia pientyönantajille. Paljon kysymyksiä aiheuttavat myös työntekijälle maksettava minimipalkka, vuosilomapalkka ja -korvaus sekä lomaraha. Vaikeimmin selvitettäviä ja ratkaistavia puolestaan ovat työsuhteen päättämiseen liittyvät asiat.

Tutkimuksen mukaan hyvä johtaminen ja työnantajan keskusteleva toimintatapa työntekijöiden kanssa edistää työoikeudellisten kysymysten selvittämistä ja vähentää ongelmia. Pk-yritys – hyvä työnantaja -selvityksen 2006 mukaan yli 90 prosenttia mikroyritysten työntekijöistä on arvioinut, että ristiriitoja esimiesten ja alaisten välillä ei ole lainkaan tai vain jonkin verran.

Järjestäytymättömien ja järjestäytyneiden pientyönantajien tiedontarpeissa ja työoikeudellisissa kysymyksissä ei ole merkittäviä eroja. Työnantajaliittoon tai yrittäjäjärjestöön kuuluvat pientyönantajat tunnistavat työoikeudelliset ongelmat kuitenkin paremmin. Moni pientyönantaja ei tunne riittävästi yrityksensä toimialan työehtosopimusta.

Nykyisiä neuvontapalveluita tarvitaan ja ne ovat toimivia niitä käyttävien näkökulmasta, mutta työnantajien tietoisuutta näistä palveluista tulisi lisätä. Asiantuntijapalveluiden käyttäminen tukee työnantajana toimimista. Palveluiden käyttäminen ei poista työnantajan vastuuta työnantajavelvoitteiden täyttämisen osalta. Järjestäytyneet pientyönantajat tunnistavat työoikeudelliset kysymykset järjestäytymättömiä paremmin. Kuulumalla yrittäjäjärjestöön tai työnantajaliittoon pientyönantajalla on tarvittaessa käytössä usean alan asiantuntemus ns. “yhdenluukun” palveluperiaatteen mukaisesti.

Tilitoimistojen rooli tiedonhankinnassa on korostunut, myös muissa kuin työntekijän palkkaan liittyvissä asioissa. Tilitoimistojen työoikeudellista osaamista tulisikin lisätä. Pientyönantajan työoikeudellista osaamista voidaan edistää parhaiten tarjoamalla heidän käyttöönsä hyviä neuvontapalveluita.

Työoikeudelliset kysymykset eivät ole tutkimusten mukaan merkittävä työllistämisen este. Pientyönantajat pelkäävät yleisesti irtisanomistilanteita. Monissa tapauksissa kuitenkin ongelmallisinta työnantajalle on sopivan työntekijän löytäminen.

Selvityksessä tarkastellaan tilintarkastusvelvollisuuden uudistamisen vaikutuksia yritysten rahoitukseen ja muuhun toimintaan, sekä tilintarkastusalaan, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. LTT-Tutkimus Oy:n kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta tekemässä selvityksessä on tarkasteltu sekä nykyisen sääntelyn vaikutuksia että mahdollisista säädösmuutoksista aiheutuvia kustannuksia.

Selvitys käsittelee pienten osakeyhtiöiden tilintarkastusta. Selvityksessä on verrattu nykytilanteeseen kahta eri muutosvaihtoehtoa:

1) ns. maallikkotilintarkastus lakkautetaisiin ja pienimmät yritykset vapautettaisiin tilintarkastusvelvollisuudesta
2) ns. maallikkotilintarkastus lakkautettaisiin ja tilintarkastusvelvollisuus säilytettäisiin nykyisenlaajuisena.

Selvityksessä todetaan, että yhteiskunnallisen edun valvontaintressi pienissä yrityksissä ei ole merkittävä, eikä esteitä pienimpien osakeyhtiöiden vapauttamiselle tilintarkastusvelvollisuudesta nähdä.

Hallituksen esitys uudeksi tilintarkastuslaiksi annettaneen syysistuntokaudella 2006. Luonnos säädösehdotuksesta lähetetään lausuntokierrokselle kevään aikana.

Selvitys löytyy Internetistä osoitteesta www.ktm.fi/julkaisurekisteri Uudet julkaisut > Tilintarkastusvelvollisuuden uudistamisen taloudelliset vaikutukset (KTM rahoitetut tutkimukset 2/2006)

Lisätiedot
hallitussihteeri Sanna Salonen, KTM, puh. (09) 1606 3610

Viime vuoden keväällä tilitoimistoalalle solmittiin ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimuksen yleisitovuus on ollut sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan yleisitovuuslautakunnan käsittelyssä.

Yleissitovuudessa on kysymys siitä, joutuvatko kaikki alan työantajayritykset – myös ne, jotka eivät kuulu alan työantajayhdistykseen (EK:n yhteydessä toimiva tilitoimistojen työnantajayhdistys) – noudattamaan alalle solmittua työehtopimusta sen perusteella, että tehtyyn sopimukseen sidottujen, työnantajayhdistykseen kuuluvien yritysten tai muiden siihen sidottujen yritysten palveluksessa on sopimuksen edustavuuden kannalta riittävä määrä työntekijöitä.

Yleisitovuuslautakunta antoi asiasta päätöksen, jonka mukaan se katsoi, että työehtosopimus ei ole yleissitova.

On mahdollista, että jokin osapuoli valittaa päätöksestä. Näissä asioissa valituksen käsittelee työtuomioistuin. Normaalikäsittelyaikojen perusteella sen päätös asiassa tullee aikaisintaan loppukesästä.

Syyskuussa pilottiversionsa saanut palkka.fi on avattu julkiseen käyttöön. Maksuton palvelu on tarkoitettu pienyrittäjille ja kotitalouksille. Palvelun kautta voi hakea mm. matalapalkkatukea sekä kotitalousvähennystä. Palvelua ylläpitää Verohallinto. Käy tutustumassa www.palkka.fi.

Yritysverotusta arvioinut työryhmä jätti muistionsa Verotus, tilinpäätös ja yhtiöoikeus valtiovarainministeriölle 16. maaliskuuta. Muistiossa arvioidaan kansanvälisten IAS- ja IFRS tilinpäätösstandardien, osakeyhtiölainsäädännön ja kirjanpitolain uudistamisen aiheuttamia muutostarpeita yritysverotukseen.

Lisää aiheesta valtiovarainministeriön tiedotteessa

Työryhmän 232 sivuinen muistio.

Tilisanomien verkkosivusto avattiin 8.12.2005. Sivustolle on koottu Tilisanomat lehden artikkelit. Lisäksi sivustoa päivitetään tilanteen mukaan myös muilla ajankohtaisilla aiheilla. Verkkosivuston kautta voit kommentoida julkaistuja artikkeleita, esittää omia näkökulmiasi tai esimerkkitapauksia. Voit kysyä myös muiden lukijoiden mielipidettä artikkelin tiimoilta esiin nousseeseen kysymykseen.

Verkkosivusto on yleisessä testausvaiheessa. Mikäli palvelu ei toimi halutulla tavalla tai sinulla on kehitysajatuksia, ole yhteydessä meihin tästä. Kehitämme sivustoa jatkuvasti eteenpäin. Samoin sivuston sisällön määrää päivitetään jatkuvasti myös aikaisempien numeroiden osalta. Tarkkaile verkkoa – pysyt entistäkin laajemman tietomäärän parissa.

Lokakuun 18. päivä Kirjanpitotoimistojen Liitto muuttui Suomen Taloushallintoliitoksi. Päätös nimenmuutoksesta tehtiin liiton kesäpäivillä pidetyn vuosikokouksen yhteydessä. Liiton mielestä nimenmuutos viestii jäsenistön laajentuneesta ja tulevaisuudessa yhä laajenevasta toimenkuvasta. "Nimenuudistus ja sen yhteydessä tehtävät ulkoiseen uudistukseen liittyvät muutokset pyrkivät tärkeältä osaltaan kehittämään ja päivittämään jäsenkuntamme asiakasyritysten ja muiden sidosryhmien nykyistä mielikuvaa jäsentilitoimistoistamme ja niiden toiminnasta", liiton toiminnanjohtaja Juha Ahvenniemi kommentoi liiton jäsentiedotteessa.

Auktorisoitujen tilitoimistojen asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla, selviää Kirjanpitotoimistojen Liiton teettämästä asiakastyytyväisyystutkimuksesta. Suurimmat haasteet liittyvät tilitoimistojen konsultoivaan rooliin. Toimistoilta odotetaan nykyistä enemmän ohjeiden ja neuvojen antamista asiakkaan yritystoiminnan tueksi.

2830 vastaajasta 84 prosenttia olisi valmis suosittelemaan käyttämäänsä tilitoimistoa myös muille. Kriittisimpiä olivat alle 30-vuotiaat vastaajat. Liiton hallituksen puheenjohtajan Ilse Alanderin mukaan kyse on osaksi sukupolvikuilusta, ja siksi tilitoimistoalalle olisi tärkeää saada nuoria yrittäjiä ja kirjapidon ammattilaisia.