VieraskynäTulostava versio

Tanskasen väliraportti: tuottavuuskasvua tietoyhteiskunnasta

Pääministeri käynnisti vajaa vuosi sitten talouskasvun edellytysten vahvistamista koskevan hankkeen. Ministeri Antti Tanskasen johtaman työryhmän tehtävänä on synnyttää julkista keskustelua ja tuottaa politiikkasuosituksia talouskasvun vahvistamiseksi sekä pohtia erityisesti julkisen sektorin roolia talouskasvun edistäjänä. Lähtötilanne ja näkymät ovat sen verran synkät, että toimeksiantoa voidaan pitää perusteltuna ja oikein ajoitettuna.

Työryhmä on nyt julkistanut väliraporttinsa Kestävästä kasvusta hyvinvointia ja elämänlaatua. Alustavia ehdotuksia sis’ltävän raportin päähuomio kohdistuu tuottavuuden kasvua tukeviin toimiin. Näin siksi, että pitkällä aikavälillä elintasomme eli henkeä kohden laskettu bkt voi kasvaa vain tuottavuuden kasvun kautta. Rajausta perustellaan lisäksi sillä, että työllisyyteen liittyviä kysymyksiä pohditaan samanaikaisesti muissa, työurien pituutta pohtivissa työryhmissä. Jälkimmäisestä syystä myös verotus jää pääosin tarkastelun ulkopuolelle.

Rajausten perusteluista voidaan varmasti keskustella pidempäänkin. On selvää, että lähivuosien talouspolitiikassa työllisyyden hoitaminen korostuu ja meneillään olevan taantuman varjo heijastuu pitkälle alkaneelle vuosikymmenelle. Tältä osin onkin tulkittava työryhmän katsovan myllertävän meren ylitse tyveneen pohtimatta juurikaan, miten sinne päästään. Toisaalta, niin kauan kuin ehdotetut toimet eivät ole lyhyen tähtäimen työllisyyspolitiikan kanssa suoranaisessa ristiriidassa, ei työllisyyttä koskevaa rajausta voida pitää kovin ongelmallisena.

Miltä pidemmän ajan tuottavuuskehitys sitten Suomen osalta näyttää? Lähtökohtaisesti ei kovin hyvältä: Työn tuottavuus on pahoja lamavuosia lukuun ottamatta kasvanut koko sodan jälkeisen ajan, mutta jo 1970-luvulta lähtien kasvuvauhti on ollut laskeva. Työpanoksen kasvu on osaltaan ylläpitänyt kohtuullisen nopeaa talouskasvua. Kun tästä eteenpäin työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun ja vanhusten määrä kasvaa, asukasta kohden tehty työpanos pyrkii väkisinkin laskemaan. Tämä korostaa tuottavuuden merkitystä talouskasvun lähteenä entisestään. Tuottavuuskasvun laskeva trendi pitäisi saada pysäytettyä ja mieluummin käännettyä nousuun.

Raportin periaatteellisessa osassa tunnustetaan, ettei bkt ole ainoa oikea eikä tyhjentävä hyvinvoinnin mittari ja ettei kovempi kilpailu aina edistä talouskasvua. Varsinaiset suositukset keskittyvät kuitenkin keinoihin, joilla tuottavuutta voitaisiin nostaa ja kilpailua vahvistaa. Hyödykemarkkinoilla on edelleen katvealueita, joissa kilpailu ei toimi. Asian korjaamiseksi työryhmä vaatii lisää resursseja ja toimivaltaa kilpailuvirastolle. Julkisella sektorilla tilanne on vieläkin ongelmallisempi, koska kilpailupaineen luoma kannustin nostaa tuottavuutta puuttuu sieltä kokonaan.

Työryhmä uskoo informaatioteknologian kehittämisen ja soveltamisen olevan myös lähivuosikymmenten tärkeä kasvuveturi. Julkisin varoin ja tukiaisin ei kuitenkaan pidä lähteä veikkaamaan toimialojen voittajia ja häviäjiä, vaan tukea kasvun edellytyksiä mahdollisimman neutraalisti. Tämä merkitsee kustannustehokkaita panostuksia koulutukseen, t&k-toimintaan ja logistisiin perusrakenteisiin. Myös verokannustimin ja julkisin hankinnoin voidaan edistää innovatiivisia ja ekologisia ratkaisuja.

Yhtenä läpileikkaavana teemana raportissa on huoli Suomen putoamisesta tietoyhteiskuntakehityksen kansainvälisestä kärjestä. Menestyminen digitaloudessa edellyttää tutkimus-, innovaatio- ja korkeakoulujärjestelmien vahvempaa kansainvälistä verkottumista, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien ja tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämistä sekä toimintatapojen uudistamista. Jälkimmäinen korostuu julkisella sektorilla, jossa voimavaroja hukataan yhteensopimattomien tietojärjestelmien vuoksi. Myös julkisin varoin kerätyt tietovarannot haluttaisiin helpommin ja edullisemmin tietotalouden käyttöön ja uuden innovatiivisen yritystoiminnan kasvualustaksi. Työryhmän loppuraportti valmistuu elokuussa.

Pekka Sinko on talousneuvoston sihteeristön ekonomisti. Hän on toiminut talouskasvun edellytysten vahvistamista pohtivan työryhmän sivutoimisena asiantuntijasihteerinä.