Valtiosihteeri Hetemäki: Verolinjaus kantaa pitkälle tulevaisuuteen

Valtiosihteeri Martti Hetemäestä sanotaan, että hän on Suomen vaikutusvaltaisin virkamies. Tämä ei näy ainakaan puitteissa, Hetemäki työskentelee edelleen entisessä työhuoneessaan, hän ei ole muuttanut edeltäjältään Raimo Sailakselta vapautuneisiin tiloihin.

Sanansa tarkkaan puntaroiva Hetemäki ei välitä puhua vaikutusvallasta ja korostaa, että valta on poliitikoilla.

– Virkamiesten valta on ollut asiantuntijavaltaa, eikä siihenkään ole mitään monopolia. Asiat eivät ole sellaista salatiedettä, että viisaus olisi vain virkamiehillä. Siksi asemaan perustuvasta vallasta ei voi puhua samassa määrin kuin aikaisemmin, hän toteaa lyhyesti.

– Poliittisen päätöksenteon merkitys on kasvanut koko ajan ja niin sen pitääkin olla.

Väittämä vallasta perustuu pitkälti siihen, että valtiovarainministeriössä ”istutaan kirstun päällä”, ja sieltä muut ministeriöt hamuavat toimintaansa rahaa. VM:ssä valmistellaan myös toimet, joilla tuota kirstua kartutetaan. Viimeksi näin tehtiin hallituksen huhtikuisessa kehysriihessä, jossa vedettiin suuntaviivoja pitkälle eteenpäin.

Huonot rakenteet kostautuvat

Valtiotieteen tohtori Hetemäki esiintyy julkisuudessa paljon vähemmän kuin Raimo Sailas, jolta totuttiin kuulemaan ”virallinen totuus”, josta poliitikot eivät halunneet puhua. Hetemäki puhuu samoista asioista, mutta pehmeämmin. Hänen puheessaan korostuvat uusi, pitkäjänteinen kasvu-ura rakenteellisten muutosten kautta ja palkkamaltti.

– Rakenteelliset uudistukset liittyvät yhtäältä talous­kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen. Konkreettisia toimia ovat esimerkiksi verotuksen, ICT-toiminnan, eläkejärjestelmän ja asuntopolitiikan uudistaminen. Nämä liittyvät toisaalta julkisten palvelujen tuottavuuden parantamiseen. Konkreettisia toimia tässä ovat kunta- ja sote-uudistukset. Osa on jo linjattu ja etenemässä lainvalmisteluun, osa vaatii vielä jatkolinjauksia, niputtaa valtiosihteeri isot asiat.

Hetemäki sanoo, että näihin uudistuksiin liittyy paljon herkkyyksiä, ja sen vuoksi suoraviivaisia päätöksiä ei helposti löydy.  Suomessa on kunnallinen itsehallinto ja ­valtioneuvoston toimivalta on rajallinen.

– Kuntatasolla voidaan pelätä – oikein tai väärin – lähipalvelujen eli kirjastojen, terveydenhuollon ja koulujen puolesta ja se on inhimillistä. Rakenneuudistuksiin liittyy aina tavalla tai toisella eturistiriitoja.

Valtiovarainministeriössä uskotaan, että suomalaiset ymmärtävät uudistusten tarpeen. Niiden tärkeyttä ei ole ehkä vielä sisäistetty. Julkinen keskustelu on oikeastaan ainoa tapa jakaa tietoa ja viedä asioita eteenpäin.

– Avoimen talouden aikana huonot rakenteet kostautuvat paljon nopeammin ja rankemmin kuin aikaisemmin. Voi olla, että me näemme eri maiden hyvin erilaisia kohtaloita, kun joku putoaa kelkasta. Niissä maissa, joissa asiat ovat jääneet rempalleen, käy kaikille hyvin huonosti.

Suomen tilannetta on helpointa verrata Ruotsiin, joka selvisi finanssikriisin alkuvaiheesta helpommalla. Kruunu heikkeni aluksi, mutta on nyt vahvistunut ja naapurimaan tuore budjettiraami on todella tiukka. Työttömyyden odotetaan kasvavan lähivuosina.

– Suomen ja Ruotsin tapaisilla mailla on enemmän yhteisiä haasteita kuin eroja. Pysyvää kilpailuetua valuutan vaihtelusta ei Ruotsille ole syntynyt.

Hetemäki on hyvin huolissaan Suomen teollisuustuotannon­ tasosta. Nyt ollaan kymmenen vuoden takaisella tasolla ja kilpailukyky on heikko. Työllisyystilanne ei ole myöskään häävi, työpaikkoja menetetään jatkuvalla syötöllä.

– Tähän ei ole mitään hokkus pokkus -keinoa. Työstä työhön­ siirtyminen pitäisi saada nopeammaksi. Lisäksi kasvukeskuksissa pitäisi olla kohtuuhintaisia asuntoja, että nuoret, joilla ei ole sitoumuksia ja jotka ovat halukkaita muuttamaan työn perässä, voisivat muuttaa sinne missä töitä on.

– Asumisen kalleuden merkittävimmät syyt löytyvät kaavoituksesta ja tonttimaan niukkuudesta. Tampereella ja Helsingissä on samanlaiset rakennusmääräykset eikä hintatason ero johdu niistä.

Syyttävä sormi kohdistuu kaavoituksen osalta kuntiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei voi sanoa, että maa-alueesta olisi puutetta. Toinen asia on, että asumisen ja rakentamisen tukimuodot eivät ole kohdentuneet aina oikein.

– Näitä asioita on pohdittu ja pohditaan paljon, mutta perusongelma on vielä ratkaisematta.

Hetemäki kuitenkin korostaa, että kaiken työn ei pidä olla kasvukeskuksissa. Nykyteknologia mahdollistaa myös muualla työskentelyn. Toisaalta esimerkiksi palvelualalla tällainen etätyöskentely ei välttämättä onnistu.

– Sekä peruspuurtamista että maailman valloituksia pitää kuitenkin katsoa hyvällä. Maailma on muuttunut siten, että yhä pienemmät yritykset voivat tavoitella globaaleja markkinoita.

Yhteisövero vaikuttaa ilmapiiriin

Euroopan komissio muistutti Suomea, että täällä on tehty liian kalliita työmarkkinasopimuksia tuottavuus ja kilpailukyky huomioon ottaen. Maltillisen ratkaisun syntyminen on Martti Hetemäen mielestä monessa suhteessa avainasemassa uuden kasvu-uran löytämiseksi.

– Nyt on odottelevat tunnelmat. Kaikki ovat tietoisia siitä, millaisissa ongelmissa ollaan. Ensimmäiset sopimukset päättyvät kuitenkin vasta syksyllä, ja perinteisesti painetta syntyy riittävästi vasta, kun takarajat lähestyvät. Puolin ja toisin odotetaan lisää tietoa, taloudessa on niin paljon epävarmuutta.

Hyvä kysymys on, miksi palkat ovat nousseet tuottavuuteen suhteutettuna niin nopeasti ja miksi tuottavuus on ollut niin huonoa. Hetemäki sanoo, että joka puolella pitäisi pohtia, mitä on tehty väärin.

– Olemmeko löytäneet oikean työnjaon sen suhteen siihen, mitä tehdään Suomessa ja mitä maailmalla? Hyviäkin esimerkkejä löytyy, Kone on selviytynyt tästä hyvin.

Yhteisöveron roima lasku 24,5 prosentista 20:een vaikuttaa investointeina vasta aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Hetemäki kuitenkin uskoo, että se vaikuttaa heti yritysten odotuksiin ja tunnelmiin sekä voitonsiirtoihin eli minne yritykset­ voittonsa tulouttavat ja veronsa maksavat.

– Tämä oli tärkeä viesti pitkälle tulevaisuuteen siitä, millaisina Suomen puitteet yritystoiminnalle nähdään. Yritys­verojen kohdalla on kuitenkin tosiasia, että isot yritykset maksavat suuren osan yhteisöveron tuotosta. Verokannan lasku hyödyttää kuitenkin kaikkia: yritykseen jätetyn voiton verotus keventyy suhteessa ulos maksettuun voittoon.

Hetemäki uskoo, että kansainvälisellä yhteistyöllä päästään puuttumaan myös verosuunnitteluun ja veronkiertoon. Luxemburg päätti suostua automaattiseen tietojen vaihtoon pankkitilien osalta ja tämä on merkittävä suunnanmuutos. Vastahankaan soutaa ainoastaan Itävalta.

– Nyt ei ole enää pelkkää puhetta verorikoksista, vaan euroalueen maat miettivät ja toimivat löytääkseen keinot toiminnan ehkäisemiseksi. Pankkisalaisuus ei ole rikos, mutta sen suojassa voi tapahtua laitonta veronkiertoa.

Kohti laajaa veropohjaa ja matalia verokantoja

Kun Ruotsissa ja Tanskassa yhteisöveroa laskettiin, oli Suomenkin pakko tehdä valinta verokannan ja -pohjan laajuuden välillä.

Nyt pyritään laajaan veropohjaan ja mataliin verokantoihin. Suunnanmuutos oli melkoinen, sillä pitkään oli vallalla linjaus, että kohdennetut verohuojennukset ovat oikea keino. Hetemäki on ollut pitkään sitä mieltä, että tukia ja huojennuksia pitää karsia.

– Esimerkiksi t&k-vähennys puretaan nyt, sitä lyhennettiin vuodella. Nyt kerätään kokemuksia, onko sillä vaikutusta vai ei. Vuodenvaihteessa oli myös puhe uusista huojennuksista, mutta niitä ei tullut.

Hetemäki korostaa, että verotuksen pystyy nyky­järjestelmän kautta hyvin hahmottamaan. Osinkoverotuskin tapahtuu jatkossa pääomatulon kautta.

– Osinkoverotus ei ole vielä kansainvälisestikään katsottuna kireää, sitä nostettiin maltillisesti. Ja maailmalla esimerkiksi Warren Buffetin omistama yritys ja Apple ovat olleet tunnettuja siitä, että ne eivät maksa osinkoja. Se ei ole vähentänyt sijoittajien kiinnostusta näitä yrityksiä kohtaan, ne saavat rahoitusta markkinoilta ja ovat kiinnostavia sijoituskohteita.

– Vähennysten kohdentaminen järkevästi on vaikeaa. Yritykset tietävät itse parhaiten, mitä kannattaa tehdä. Verotus ei saa olla se syy, jonka vuoksi tehdään kehitys- ja tutkimustyötä.

Mistä lisätuottoa eläkejärjestelmään?

Nyt tehty osinkoveropäätös ei ole osakesäästämiselle ainakaan piristysruiske. Helsingin pörssi on hiipunut viime vuosina eikä uusia listautumisia ole tullut. Puolet pörssin yrityksistä on sellaisia, joiden liikevoitto on alle viisi prosenttia liikevaihdosta.

– Tämä on huono merkki. Mistä se sitten johtuu, on hyvä kysymys. Väittäisin, että takana ovat muut kuin verosyyt. Ruotsissa ja Tanskassa on kasvuyritysten listautumisia paljon enemmän kuin Suomessa. Miksi yrityksillä ei ole halua kasvaa, pohtii Hetemäki.

– Siihen, miksi tuottavuus on heikkoa, ei oikein löydy­ vastausta.

Hetemäki katsoo tilannetta kokonaisuutena ja miettii, puuttuuko Suomesta sellaisia institutionaalisia sijoittajia, joita on esimerkiksi Ruotsissa. Hän sanoo, että näiden ongelmien kohdalla pitää miettiä, mitkä asiat ovat Suomi-spesifisiä ja mitkä eurooppalaisia. Valtiosihteeri ei kuitenkaan usko, että jatkuva kasvu olisi pysyvämmin hidastumassa ja teknologian hyödyntäminen pysähtynyt.

– Tällaista on ennakoitu jo 1800-luvulta saakka. Suomelle on aina löytynyt oma osaamisalue, jota hyödyntämällä olemme selviytyneet, enkä ymmärrä, miksi nytkin ei olisi niin. Olemme kuitenkin paljon vaativammassa tilanteessa paristakin syystä. Suljettuun talouteen ei ole paluuta, elämme avoimien markkinoiden aikaa ja toimimme kansainvälisessä kilpailussa. Toinen asia on, että vanhusväestö kasvaa koko ajan. Tämä ei ole pelkästään eurooppalainen ongelma, se koskee myös joitakin Aasian maita. Meillä tämä tulee kuitenkin nopeammin, koska suuret ikäluokat ovat isoja.

Hetemäki nostaa esimerkiksi huhtikuun puolivälin tilanteen, jolloin eläkejärjestelmään maksettiin vähemmän kuin sieltä otettiin, ja lisätuottojen kerääminen sijoitus­markkinoilta on vaikeaa. Tilanne on muuttumassa tässä ja nyt.

Päätökset vaikuttavat aiempaa nopeammin

Hetemäki katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin, vaikka vanha sanonta on, että Suomi on lastu globaalin talouden ­laineilla. Näin varmasti onkin, mutta omien päätösten merkitys avoimessa taloudessa on sekä hyvässä että pahassa suurempi kuin aikaisemmin. Kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua todella paljon.

– Omat päätökset tai niiden tekemättä jättäminen vaikuttavat nopeammin. Jos pystymme poistamaan heikkouksiamme ennakoivasti ja määrätietoisesti – oli sitten kysymys asumisen hinnasta, tuottavuudesta tai innovaatioiden kääntämisestä tuottaviksi tuotteiksi – me pärjäämme hyvin. Virka­miehet eivät näitä päätöksiä tee, ne tehdään yrityksissä. Pitää vain olla puitteet, että nämä asiat voivat toteutua, ynnää Hetemäki ja vakuuttaa, että hän on tätä mieltä myös henkilökohtaisesti, ei pelkästään virkansa puolesta.

– Suomessa ollaan käytännönläheisiä. Me emme niinkään muuta maailmaa vaan yritämme pärjätä maailmassa. Olemme ennenkin pystyneet nopeisiin päätöksiin, kun ­siihen on ollut tarve. Me olemme realisteja.

Hetemäki muistuttaa myös, että Suomella ei ole ­koskaan ollut muita luontaisia edellytyksiä kuin metsät. Sijainti, ilmasto ja kieli eivät ole otollisia. Täällä on onnistuttu siksi, että on saatu aikaiseksi hyvä koulutus ja toimiva yhteiskunta.

– Nämä ovat tulevaisuudessakin valtteja kuten myös se, että ihmiset luottavat toisiinsa.