Tositarina enkeleistä
Kerronpa tositarinan. Uupunut yksin toimiva tilitoimistoyrittäjä oli valehdellut asiakkailleen, että hän on toimittanut 6B-verolomakkeet suoraan verottajalle. Vaan hän ei ollut sitä tehnyt. Verottaja uhkasi ottaa yrityksen pois ennakkoperintärekisteristä, vaikka näkee rekistereistään, että yritys on hoitanut kaikki asiansa 30 vuotta moitteettomasti. Kun yritys otetaan pois rekisteristä, asiakkaat eivät edes maksa laskujaan enää. Yritys muuttuu spitaaliseksi. Siltä ei kukaan uskalla ostaa mitään.
Uhkaus verottajalta tuli kesällä loma-aikaan. Mistä yrittäjä ylipäätään tietää, mistä voi saada apua. Tässä tarinassa oli onnellinen loppu. Yrittäjä muisti, että hän oli asentanut sähkötekniikkaa johonkin tilitoimistoon. Ja tilitoimistossa oli monta iloista ja onnellista enkeliä, jotka saivat yrittäjän tuntemaan olonsa rauhalliseksi. Hän tunsi, että hänen asiansa tulivat hoitoon. Hän pystyi taas nukkumaan yönsä. Ja onnellista oli myös se, että asiaa käsitellyt verovirkailija oli mennyt lomalle ja laittanut ultimatumpäivämääräksi loman jälkeisen kuukauden vaihteen, jolloin aikaa jäi riittävästi asian hoitamiseen.
Ensimmäiseksi yritetään saada yhteys sairastuneeseen kirjanpitäjään. Usein hänet saadaan muutamaksi päiväksi työkuntoon, kun hänelle kerrotaan että hänen työtaakkaansa vähennetään siirtämällä asiakkaita toisten hoidettavaksi. Jos tämä ei onnistu, haetaan jostain viimeisin raportti, jolla päästään alkuun. Tehdään puuttuvat ilmoitukset niillä tiedoilla, jotka löydetään. Tietoja korjataan myöhemmin, jos syytä on.
Kaikissa tarinoissa ei ole pelastavia enkeleitä. Hyvän tilitoimiston löytäminen on onnen kauppaa. Kaikki eivät ole onnekkaita. Tuntuu kohtuuttomalta, että 30 vuoden elämäntyö, yrittäjäperheen elämä ja usean työntekijän turvattu talous voivat olla kiinni siitä, että tapahtuu yksi virhe byrokratian hallinnassa. Emme saa hyväksyä tällaista yhteiskunnallista julmuutta.
Mielenkiintoisessa uusiseelantilaisessa elokuvassa Verokarhulle kampoihin (We’re Here to Help You, 2007) käsitellään tositapahtumiin perustuen yrittäjän elämää väärin toimivaa virkamieskoneistoa vastaan. Yrittäjä menetti taistelussa perheensä, menivät asiakkaat ja hänen yrityksensä haettiin konkurssiin. Sitkeydellä ja peräänantamattomuudella hän voitti verottajan ja kaikki miljoonaverovelat pyyhittiin pois. Yrittäjä kysyi viranomaiselta, miten palautatte menettämäni vuodet. Virkamies levitteli käsiään: ei pidä ottaa kaikkea niin henkilökohtaisesti. Yrittäjän pitää oppia jotain anteeksiannosta ja armosta. Niin virkakoneistolla sellaisia ominaisuuksia ei voi ollakaan. Tuo kaikki olisi voinut tapahtua Suomessa.
Tunnollisen ihmisen taakka
Kenenkään ei pitäisi tehdä tilejä yksin kotonaan. Pienimmät yrittäjät eivät saisi tilejään hoidetuksi, jos yksin toimivia tilitoimistoja ei olisi. Siinäpä dilemma. Sähköinen taloushallinto ja internetissä toimivat tilitoimistopalvelut ovat alentaneet kotitoimistojen aloittamisen kynnystä. Ja niin joskus kirjanpitäjistä puolivarkain tulee samanlaisia kuin nuoret, joiden päivän täyttää netti, cocacola ja kotiin tilatut pizzat.
Kirjanpitäjiksi hakeutuvat tunnolliset naiset, jotka haluavat, että kirjat on oikein pidetty, kaikki täsmää, lakeja on noudatettu ja määräpäivistä pidetään tunnontarkasti kiinni. Nämä kauniit ominaisuudet toimivat hyvin silloin kun tilitoimistossa on muitakin töissä. Työhuoneissa, joissa voidaan koska tahansa kysyä kaverilta pulmatilanteissa. Joissa voi viedä täsmäättömät tilinsä työtoverin nähtäväksi, jotta hän 10 minuutissa avaa tuntien lukon, joka meille kaikille aika ajoin tulee numerotyötä tehdessämme. Pelkästään tunne siitä, että voi sairastua tai jäädä sairaan lapsen hoitajaksi tarvittaessa, koska aina on joku, joka tuuraisi kiireisimmät työt alta pois, antaa vapauden tunteen.
Juuri nämä parhaat ja tunnollisimmat kirjanpitäjät voivat sairastua mielen tuskiin. Burnouteihin kuten hienosti sanotaan. Jotkut alkoholisoituvat. Kun talvella kiireisten päivien jälkeen tulee ilta, katsoo itselleen oikeudeksi ottaa lasin punaviiniä rentouttaakseen mielensä. Lasista tulee jossain vaiheessa kaksi, jossain vaiheessa pullo ja siinä sitä ollaan.
Kun kirjanpitäjä on yksin, kukaan ei näe sairastumista. Yksittäiset asiakkaat näkevät, että työt myöhästyvät, mutta he pitävät sitä luonnollisena. Kaikilla meillä on omat kiireemme, omat henkilökohtaiset asiamme, omat sydänsurumme, jotka voivat johtaa tilapäisiin töiden viivästymisiin.
Internet on tuonut 24/7-yhteiskunnan, jossa ihmisillä työn ja vapaa-ajan ero on kuin veteen piirretty viiva. Kotitoimistossa toimiva kirjanpitäjä on vielä enemmän kiinni työssä. Hänellä ei ole oikeastaan mitään omaa elämää. Usein mappeja on niin paljon, että niitä joutuu viemään makuuhuoneeseenkin. Asiakkaat tuovat papereitaan kotiin ja heidän kanssa istutaan keittiön pöydällä. Keittiön, joka on henkilökohtainen paikka. Siellä ollaan itse, sinne tulee perhe ja ystävät. Mutta eivät asiakkaat.
Jotain hyvää internetistäkin voi sanoa. Jos kirjanpitäjä sairastuu ja katoaa, ovat tiedot kuitenkin verkossa ja niistä voi joku toinen henkilö kursia kokoon kausiveroilmoitukset, tilinpäätöksen ja veroilmoituksen.
Nettiyhteydet voivat olla aidosti poikki päiviäkin. Paperiposti voi kulkea monta päivää, eikä tule aina perille lainkaan. Mitä hienompaa tekniikkaa meillä on, sitä epävarmemmaksi elämä tulee. Verohallinto taas haluaa tehostaa ja automatisoida kaiken. Mutta ihmistä ei voi automatisoida pois. Ihminen on tärkein ja yrittävä ihminen vieläkin tärkeämpi yhteiskunnan kannalta. Siksi verohallinto ei voi laittaa ulosottoon, eikä se voi ottaa yritystä pois ennakkoperintärekisteristä, ellei sillä ole täyttä varmuutta, että nämä uhkavaatimukset ovat menneet perille. Kovia otteita käytetään tahallisissa laiminlyönneissä, ei silloin kun kyse on inhimillisistä virheistä tai tilapäisestä rahapulasta.
Mikset sä soita
Siksi verottajan työtapoja on uudistettava inhimillisempään suuntaan. Jos jokaisen luona ei voi käydä kuittaamassa kirjettä, tai jos jokaiselle ei voida lähettää kirjattua kirjettä, niin jokaiselle on soitettava. On soitettava niin kauan, että yrittäjä tai hänen valtuuttamansa kirjanpitäjä tavoitetaan. Ei automaattiin jätetty soittopyyntö riitä. Ei, on oltava varma, että tieto on mennyt perille. Ja yrittäjälle on annettava aikaa asian hoitamiseen. Ei viikkoa, vaan vähintään kuukausi. Ja veronkorotuksia tällaisessa tapauksessa ei saa määrätä. Ja korkoprosentti viiveajalta olkoon korkeintaan vuoden euribor eli kaksi prosenttia. Myöhästymismaksuja ei määrätä.
Sillä unettomat yöt, uuden tilitoimiston etsintä, kaiken kirjanpidon uudelleen aloittaminen, ylimääräiset työt – ne kaikki ovat riittäviä rangaistuksia. Ei pidä lyödä moukarilla lisää.
Virkamieskoneisto lähtee siitä, että kansalaisilla on aikaa jonottaa puhelimissa asiansa hoitamiseksi. Siksi on vähintään tasapuolista vaatia, että verottaja soittaa yrittäjälle tai kirjanpitäjälle mieluummin liian usein kuin vain vakavissa tapauksissa. Moni asia selviää yhdellä muutaman minuutin soitolla. Ei tarvita tietokoneella kirjoitettuja uhkaavia kirjeitä, eikä muutakaan. Lakiin on kuitenkin kirjoitettava, että yrityksen edustaja on tavoitettava aina kun veroja ollaan siirtämässä ulosottoon, kun yritys ollaan poistamassa ennakkoperintärekisteristä tai kun sille ollaan määräämässä tilaajavastuulain mukaisia sakkoja.
Yhden hengen tilitoimisto
Suurinkin alan toimija on aloittanut yhden hengen kirjanpitotoimistona. Vaikka on hienoa puhua varajärjestelmistä, yhteisestä osaamisen määrästä, yhteisöllisyydestä ja kaikesta kauniista, on aina jonkun aloitettava yksin. Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin. Yksin voit unelmoida usean henkilön tilitoimistosta. Vaan kaksi ensimmäistä vuotta joudut hankkimaan asiakkaita, jotta saisit edes oman niukan leipäsi. Kun asiakkaita tulee, joudut ensin tekemään pitkiä päiviä, jotta saat toimistosi kuntoon, johon voidaan palkata lisää kirjanpitäjiä. Samoin työtä tehdään paljon kun valmistellaan yhteistyötä muiden yksin toimivien kirjanpitäjien kanssa.
Yrityksen taloushallintoasioiden hoito on siinä mielessä erikoinen palvelu, että kirjanpitotyö aloitetaan ja tehdään joka kuukausi samoilla rutiineilla on yritys nanoyritys tai mikroyritys. Kausiveroilmoituksen tekeminen, lähettäminen ja maksaminen vie yhtä paljon aikaa on palkansaajia yksi osa-aikainen tai 20, tai on liikevaihto 2000 euroa tai 200.000 euroa kuukaudessa. Yrityksen itse käsittelemät myynnin ja ostojen verkkolaskut, sähköiset tiliotteet ja viitesiirrot aiheuttavat sen, että tilitoimiston kirjanpitotyön määrä ei tavanomaisissa tilanteissa korreloi mitenkään volyymien kanssa.
Iso toimisto joutuu veloittamaan isosti, jotta se saa kaikki isot kustannuksensa katettua. Aloittava yhden hengen yritys ei voi mitenkään maksaa sellaisia maksuja, jotka olisivat kohtuullisia korvauksia ammattimaisesta tilitoimistotyöstä. Siksikin tarvitaan näitä kotitoimistoja, joissa uudet yritykset pääsevät vähemmällä rahalla alkuun.
Taloudellista mittakaavaetua ei henkilön selkänahasta tehtävässä työssä ole. Netin myötä yhden kirjanpitäjän työasemakustannukset ovat yksin toimiessa jopa halvemmat kuin suuressa toimistossa, koska niin suuri osa tarvittavasta tiedosta saadaan verkosta ja tietoliikenne on edullista yksin toimivallekin.
On ylevää puhua tilintarkastusalan tapaan auktorisoiduista tilitoimistoista, kieltää auktorisoimattomien kirjanpitäjien työ, kehittää valvontajärjestelmä varmistamaan, että kaikki tilitoimistot ovat nuhteettomia. Se olisi myös varmin tapa tukahduttaa pienyrittäminen Suomessa.
Taloushallintoliitto edustaa 800 tilitoimistoa. Jäsenyritykset hoitavat 130 000 suomalaisen yrityksen ja yhteisön taloushallintoa. Suomessa on noin 4 000 tilitoimistoa, joista suuri osa on yksin toimivia ja sivutoimisena toimivia pieniä kotitoimistoja. Kirjanpitovelvollisia yrityksiä, yhdistyksiä ja asuntoyhtiöitä on 500 000.
Tilitoimistoyrittäminen jos mikä voisi olla nanoyrittämistä, eli yrittäjien verkostoja. Tilitoimistot eivät kilpailisi keskenään vaan olisivat itsenäisiä ja samalla toinen toistensa tukena. Heillä voisi olla verkostossa verotuksen osaaja, tilintarkastaja, tietokoneista huolta pitävä nörtti ja kaikkea tärkeää. Yritykset voisivat toimia jopa samoissa tiloissa.
Lomaa ja onnen murusia
Yksin toimiva kirjanpitäjä tarvitsee kurinalaisuutta selvitäkseen kaikista määräajoista ja asiakkaiden velvoitteista kunnialla. Kurinalaisuus on aina toimivia nettiyhteyksiäkin tärkeämpää.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Ja jokainen ihminen tekee virheitä. Kun tilitoimisto ottaa itselleen vastuuvakuutuksen, voivat kirjanpitäjät nukkua yönsä hyvin. Vastuuvakuutus luo inhimillisyyden ilmapiirin. Jokainen meistä saa olla ihminen ja tehdä virheitä pelkäämättä joutumasta suurten korvausten maksajaksi.
Yksin toimivan kirjanpitäjän tärkein keino pysyä työkykyisenä ja mieli virkeänä on loma, jonka pitää poissa kaukana kotoa. Ja lomalla ei pidä näpräillä asiakkaiden sähköposteja, eikä tarkistaa netistä verotilitapahtumien saldoja. Tämä 24/7/12/365-yhteiskunta tarvitsee vastavoiman. Lomaa ja onnen murusia.
