Raportointi kannattaa

Yritysvastuuta eri muodoissaan käsitellään mediassa päivittäin. Avoimuutta ja toimintaperiaatteiden avaamista vaaditaan nykyään kutakuinkin kaikilta yrityksiltä alaan tai kokoon katsomatta. Menestyjät harjoittavat liiketoimintaa, joka on kestävää taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ympäristönäkökulmasta. Tuttu mantra ”jos et mittaa, et voi hallita” pätee yritysvastuuseenkin. Yritysvastuuraportoinnin avulla voidaan varmistaa, että toiminnasta on hyötyä, ja että nämä tiedot ovat niitä kaipaavien sidosryhmien saatavilla. Yritysvastuuraportointi kannattaa, koska sen avulla voidaan varmistaa, että toiminnasta on hyötyä. 

Yritysvastuu, yhteiskuntavastuu, vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat esimerkkejä termeistä, joita käytetään kuvaamaan yrityksen vastuuta ympäristöstä, yhteiskunnasta ja taloudesta. Karkeasti sanottuna termeillä tarkoitetaan samaa asiaa. Tänä päivänä yritysvastuu lienee suosituin suomenkielinen termi.

Vaikka yritysvastuu saattaa konseptina olla uusi pk-yrityksille, on niiden normaalissa toiminnassa useita yritysvastuuksi luokiteltavia piirteitä. Yritysvastuu voi tarkoittaa esimerkiksi työhyvinvointiin panostamista yli lakisääteisten vaatimusten, energiansäästöä, harmaan talouden torjumista tai vaikkapa vaarallisten aineiden asianmukaista hallintaa ja kierrätystä. Paikalliset vastuullisuuskysymykset ja työllistämis­vaikutukset ovat myös osa yritysvastuuta.

Kansainvälinen Report or explain (raportoi tai selitä) -kampanja kehottaa yrityksiä avoimuuteen ja vastuullisuustulosten raportointiin. Kampanjan viesti on, että raportointi on tarpeellista ja hyödyllistä. Otsikkonsa mukaisesti yrityksiä kehotetaan raportoimaan vastuullisuudestaan, tai selittämään miksi niistä ei raportoida. Tätä kysymystä kysyvät erilaiset sidosryhmät kuluttajista sijoittajiin.

Parantaa riskienhallintaa ja luo kilpailuetua

Yritysvastuuraportoinnin hyödyt ovat sekä mainearvoja että suoria liiketoimintahyötyjä. Raportoivat yritykset ovat selviytyneet 2000-luvun taantumasta paremmin kuin ne, jotka eivät raportoi vastuullisuudesta.

Vastuullisuutta hallitsevat yritykset ovat keskimäärin paremmin selvillä riskeistä kuin ne yritykset, jotka eivät käsittele yritysvastuuta. Laajempi riskianalyysi voi ­esimerkiksi parantaa kykyä aavistaa muutoksia asiakastarpeissa tai parantaa toimitusvarmuutta.

Mittaamalla saadaan selville toimenpiteiden vastuullisuusvaikutukset. Voidaan esimerkiksi verrata taloudellisia säästöjä ja päästösäästöjä. Sähköinen taloushallinto voi puolittaa kustannukset ja tuoda huomattavia ympäristöhyötyjä. Verkkolaskun tuomien tehokkuushyötyjen lisäksi hiili­jalanjälki kutistuu neljännekseen lähtötilanteesta (FK). Näin voitaisiin karkeasti päätellä, että sähköinen taloushallinto on vastuullinen valinta pk-yrityksille.

Pk-yritysten yritysvastuuraportoinnin tärkeimpiä ajureita ovat asiakkaiden vaatimuksista ja lakimuutoksista johtuvat muutokset toimintaympäristössä. Sekä kuluttajat että asiakasyritykset, etenkin suuret yritykset, vaativat tuotteilta ja palveluilta ja siksi myös niiden komponenteilta vastuullisuutta. Suuret yritykset ovat yritysvastuuraportoinnin konkareita, ja ne raportoivat nykyään oman toimintansa lisäksi arvo- ja toimitusketjun vaikutuksista. Tällaisessa tilanteessa pk-yritys saa pyynnön toimittaa tietoja asiakkaalle yritysvastuuraportointiin vastaavassa formaatissa. Tällaiset pyynnöt yleistyvät lähitulevaisuudessa selvästi.

Vastuullinen pk-yritys erottuu kilpailijoistaan laadukkaampana toimittajana, joka läpäisee asiakasyrityksen toimittajavaatimukset. Toimittajien eettiset ohjeistukset (code of conduct) sisältävät vaatimuksia eettisestä liiketoiminnasta, ympäristöohjelmista, terveys- ja turvallisuusohjelmista ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Sekä yrityksen että sen asiakkaiden näkökulmasta tällaisen ohjeistuksen noudattaminen laskee riskiä joutua otsikoihin tai jopa oikeudenkäyntiin syytettynä rikoksista ympäristöä tai yhteiskuntaa kohtaan.

Yritysvastuu on arvoketjun asia

Yritysvastuun keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu keskittyminen olennaisiin asioihin. Vastuullisuusnäkökulmissa piilee runsauden pula, ja jos yritys ei onnistu valitsemaan merkityksellisimpiä asioita käsiteltäviksi, jäävät investoinnin hyödyt olemattomiksi. Tärkeintä olennaisten asioiden selvittämisessä on dialogi sidosryhmien kanssa. Vastuullisuus ei ole siis yrityksen oma asia, vaan tarkoitus on nimenomaan parantaa kykyä huomioida toimintaympäristö ja tuottaa hyötyä laajemmalti. Tätä ajatusmallia kuvaa M. Porterin jaetun arvon (shared value) konsepti.

Mistä sitten tietää, kenen kanssa dialogia on syytä pitää yllä? Sidosryhmäanalyysi auttaa tunnistamaan ja priorisoimaan sidosryhmiä. Tärkeintä olisi kuunnella omistajien lisäksi asiakkaita, työntekijöitä ja muita kriittisiä ryhmiä. Jos asiakkaissa on suuryrityksiä, voi tietoa vaatimuksista hankkia helposti ja edullisesti.

Pk-yritykset ovat usein arvoketjussa oman osansa parhaita asiantuntijoita. Muilta yrityksiltä ei välttämättä löydy tietoa esimerkiksi jonkin prosessin tai komponentin ympäristövaikutuksia tai mahdollisuuksia pienentää niitä. Siksi pk-yritykset ovatkin avainasemassa tuotteiden ja palveluiden vastuullisuuden kehittämisessä. On myös huomioitavaa, että sekä Suomen että Euroopan tasolla suurin osa yrityksistä on pk-yrityksiä. Kun yritysvastuun hallinta yleistyy, vaikutukset ulottuvat laajalle.

GRI-raportointiviitekehys sopii myös pk-yrityksille

Global reporting initiative, eli GRI-raportointiviitekehys sopii pk-yrityksille, koska se antaa mahdollisuuden etsiä olennaiset asiat ja soveltaa. Näin ollen kehys joustaa yrityksen toimintaympäristön mukaan. Tällöin raportointi on mahdollista suorittaa myös pk-yritykselle sopivalla laajuudella ja kustannustasolla.

GRI:n mukainen raportointi kannattaa myös siksi, että suuryritykset käyttävät tätä viitekehystä. Koska pk-yritykset ovat usein suuryritysten toimittajia, on odotettavissa pyyntöjä toimittaa vastuullisuustietoa asiakasyrityksen raportointia varten. Kun mittaustietoja toimitetaan yrityksestä toiseen, GRI-viitekehyksen käyttö varmistaa yhteisen lähtötason ja termistön. Tämä on perusedellytys vastuullisuuden edistämiselle, koska parhaat tulokset saadaan organisaatiorajat ylittävän yhteistyön avulla.

GRI on julkaissut uuden G4-viitekehysversion toukokuussa 2013. Siirtymäaikaa on kaksi raportointikautta vuoteen 2015 asti. Viitekehys ohjaa yrityksiä aiempaa fokusoidumpaan ja laadukkaampaan raportointiin. Muun muassa olennaisuusanalyysin ja vastuullisuuden johtamistapojen kuvauksen edellyttäminen pyrkii varmistamaan, että raportoinnista on hyötyä sekä sidosryhmille että yritykselle itselleen. On odotettavissa, että osa raportoijista siirtyy G4:n käyttöön heti. Uusi viitekehys sopii pk-yrityksille ja myös ensimmäisen raportin viitekehykseksi.

Miten alkuun ja mistä resurssit raportointiin?

Jotta vastuullisuusraportointi ja tietty sitä edeltävä vastuullisuuden hallinta olisi hyödyllistä ja kustannustehokasta, on tärkeää keskittyä olennaiseen. Ei kannata kerätä pelkästään rusinoita pullasta, vaan selvittää, mihin asioihin kannattaa syventyä. Mitä paremmin vastuullisuusteemat ja tavoitteet integroituvat strategiaan, sitä paremmin se kannattaa taloudellisesti.

Vastuullisuusraportti syntyy yhteistyön tuloksena. Johdon ja asiakasyksikköjen osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta projektista saadaan lisäarvoa asiakastyöhön. Viestintä on raportin mahdollistaja, ei omistaja. Kun vastuut jaetaan, ymmärrys kasvaa eikä raportointi pysäytä muita töitä. Kaikkea ei tarvitse osata itse, sillä yritysvastuuraportoinnista on saatavilla paljon tietoa myös suomen kielellä. Yritysvastuun alkutaipaleella raportoidaan usein havainnoista ja tunnistetuista aihe-alueista ja vasta myöhemmin mitatuista tuloksista.

Vastuullisuuden hallintaan ja raportointiin on kehitetty useita standardeja ja viitekehyksiä, jotka sopivat myös pk-yrityksille. ISO26000-yhteiskuntavastuustandardi auttaa ymmärtämään ja soveltamaan yritysvastuuta. Global reporting initiative (GRI) on yritysvastuuraportoinnin viitekehys, joka mahdollistaa yrityksen määrittelevän itselleen olennaiset teemat ja raportoivan niistä. Ohjeistusta on saatavilla kattavasti myös suomeksi.

Usein arvoketjun suurimmat vastuullisuusvaikutusten lähteet löytyvät toimitusketjuista. Koska suuryritykset ovat laajentaneet vastuullisuuden hallintansa ulottumaan toimitusketjuihin, ovat ne nyt yhä kiinnostuneempia toimittajiensa vastuullisuudesta. Tämä näkyy toimittajille muun muassa aikaisemmin mainittuina toimittajien eettisinä ohjeistuksina, raportointipyyntöinä ja myös vastuullisuusauditointeina. Näihin pyyntöihin on helppo vastata, kun raportointi­tavat ovat linjassa asiakkaan kanssa.

Toimitusketjun vastuullisuusvaikutusten mittaus ja raportointi on nouseva trendi, jota GRI G4 -viitekehys vauhdittaa. Uuden viitekehyksen toimitusketjua mittaavat mittarit liittyvät hankintaperiaatteisiin, energiankulutukseen ja päästöihin, ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin ja yhteiskuntaan. Koska viitekehys vaatii johtamistavan kuvauksen, ei mittareihin pitäisi päätyä yksittäisiä, irrallisia tietoja. Yritykset tulevat siis tarkastelemaan toimitusketjuja systemaattisesti suurennuslasin avulla.

Avoimuutta ja eettisyyttä

Tuotteiden ja palveluiden taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten selvittäminen ja tiedottaminen on yhä tärkeämpää. Näin ollen avoimuutta ja eettisyyttä vaaditaan yrityksiltä kokoon ja toimialaan katsomatta. Yritysvastuuraportointi on johdonmukainen tapa hallita ja viestiä omasta vastuullisuudesta tietoja kaipaaville sidosryhmille. Raportoinnin kautta yritys voi saavuttaa liiketoimintahyötyjä ja löytää uusia kehityskohteita ja liikeideoita.

Tuotteiden ja palveluiden vastuullisuuden selvittämiseen ja takaamisen tarvitaan yritysten yhteistyötä. Avoimuus ja jatkuva parantaminen yhteistyössä kumppaneiden kanssa parantaa kaikkien osapuolien tulosta. Siksi kannattaa raportoida.