Loma-ajan sairausloman karenssipäivät poistuvat

Eduskunta on hyväksynyt vuosilomalakiin tehdyt muutokset lailla (276/2013). Lakimuutokset koskevat kuukausipalkkaisen lomapalkan ja lomakorvauksen laskentaa sekä työntekijän oikeutta siirtää vuosilomaa heti ensimmäisestä sairauspäivästä työkyvyttömyyden vuoksi. Lakimuutosten taustalla ovat Euroopan unio­nin tuomioistuimen antamat päätökset (C-78/11 Anged ja C-486/08 Land Tirol).

Jatkossa työntekijällä on oikeus siirtää lomaa heti ensimmäisestä sairauspäivästä riippumatta siitä, sairastuuko ennen loman alkua vai loman aikana. Sairastumisesta loman aikana ei enää seuraa seitsemän päivän karenssi. Karenssipäivien poistamista koskeva muutos tulee voimaan 1.10.2013. Muutos ei siten koske tulevan lomakauden vuosilomia.

Kuukausipalkkaisen lomapalkan laskenta muuttuu tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Tällöin työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti. Jos työntekijän työaika on muuttunut ansaintavuoden jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan ansaintavuoden työaikaa ­vastaavasta kuukausipalkasta. Lomapalkan muutosta sovelletaan 1.4.2013 lukien ansaittaviin vuosilomiin. Tämä tarkoittaa sitä, että lomakorvaus työsuhteen päättyessä voidaan laskea uusien säännösten mukaan 1.4.2013 jälkeen ansaitusta lomaoikeudesta.

Muutosten yhteydessä vuosilomalain 17 §:ään on lisätty kuukausipalkan vakiojakaja 25. Työsuhteen päättyessä ­kuukausipalkkaa saavan lomakorvaus lasketaan kertomalla lomapäivän palkka korvattavien lomapäivien lukumäärällä. Uuden säännöksen mukaan lomapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 ja viikkopalkka luvulla 6. Työehtosopimuksella lomakorvauksen laskemisesta voidaan sopia toisin. Tämä lainmuutos tulee voimaan 1.5.2013.

Siirtymäsäännöksen mukaan työnantaja saa soveltaa ennen lain voimaantuloa tehtyjen työ- tai virkaehtosopimusten määräyksiä kuluvan sopimuskauden loppuun saakka. Siirtymäsäännös koskee sekä vuosiloman siirtämistä että lomapalkan ja lomakorvauksen laskentaa.

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa tai aikana

Uudistetun vuosilomalain 25 §:n mukaan, jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa tai aikana työkyvytön, loma on ­työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työkyvyttömyys voi johtua sairaudesta tai tapaturmasta. Poikkeustapauksessa työkyvyttömyys voi johtua ennenaikaisesta synnytyksestä.

Työntekijällä on oikeus loman siirtämiseen myös silloin, kun ennen loman alkua on tiedossa, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Vuosilomalain 25 §:n säännös on rajattu koskemaan vain lakisääteisiä vuosilomia. Tästä syystä loman siirto-oikeus koskee enintään 30 lomapäivää yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja 24 lomapäivää alle vuoden kestäneissä työsuhteissa. Työ- ja virkaehtosopimuksella on mahdollista sopia karenssipäivistä lakisääteisen lomaoikeuden ylittävien lomapäivien osalta.

Loman siirto-oikeus ei koske lomarahanvaihtovapaita. Lomarahanvaihtovapaat kuluvat sairausaikana, jos vapaasta on sovittu ennen sairastumista eikä vapaan siirtämisestä ­sairauden johdosta ole sovittu. Niin ikään loman siirto-oikeus ei koske sairaan lapsen tilapäistä hoitovapaata.

Luotettava selvitys työkyvyttömyydestä

Loman siirtäminen edellyttää työntekijän nimenomaista pyyntöä. Ilman työntekijän pyyntöä lomaa ei tarvitse siirtää. Työntekijän tulee pyytää loman siirtämistä ilman aiheetonta viivytystä. Laissa ei kuitenkaan ole tarkkaa aikarajaa, jonka kuluessa siirtopyyntö on esitettävä. Siirtopyynnön osalta voidaan noudattaa työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksua koskevia määräyksiä sekä niitä täydentäviä työnantajan antamia ohjeita. Työnantajan tulee antaa työntekijöille ­selkeät ohjeet siitä, miten ja kenelle työkyvyttömyydestä loman aikana ilmoitetaan.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Lähtökohtaisesti työ­kyvyttömyys osoitetaan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti samalla tavalla kuin sairausajan palkkaa maksettaessa. Asianmukaisena selvityksenä voidaan pitää työ­terveyslääkärin tai muun lääkärin todistusta. Työnantaja saa ratkaista, osoitetaanko työkyvyttömyys lääkärintodistuksella vai muulla luotettavalla selvityksellä kuten työterveyshoitajan todistuksella. Työnantaja saa myös yksipuolisesti päättää käytännöstä, ettei lääkärintodistusta tarvitse esittää lyhyissä sairauspoissaoloissa. Käytäntö koskee lyhyitä, yleensä enintään kolmen päivän sairauspoissaoloja, joiden perustetta ei ole syytä epäillä. Työnantaja voi kuitenkin aina vaatia lääkärintodistuksen esittämistä, kun työn­tekijä pyytää loman siirtämistä.

Lomapalkan oikaiseminen sairausajan palkaksi

Sairausajalta työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkkaa työehtosopimuksen tai työsopimuslain perusteella. Kun työntekijä pyytää loman siirtämistä, siirrettyjen lomapäivien lomapalkka tulee palkkakirjanpidossa ja palkkalaskelmalla muuttaa sairausajan palkaksi. Palkkatapahtumat oikaistaan siten, että seuraavassa palkanmaksussa:

• vähennetään siirrettyjen lomapäivien palkka
• lisätään sairausajan palkka siirretylle lomajaksolle ­osuvilta työpäiviltä
• vähennetään siirrettyjen lomapäivien lomaraha.

Lomarahan käsittelystä on syytä sopia työntekijän kanssa. Lomaraha voidaan oikaista silloin, kun osa lomarahasta maksetaan ennen loman alkamista ja osa loman jälkeisessä palkan­maksussa. Lomarahan takaisinperintä ei ole tarkoituksenmukaista, jos lomaraha maksetaan yhdessä erässä koko lomaoikeuden osalta.

Kela maksaa sairauspäivärahaa työnantajalle, jos työn­antaja maksaa siirretyn loman osalta sairausajan palkkaa. On kuitenkin huomattava, että Kela maksaa sairauspäivärahaa yleensä vasta yhdeksän arkipäivän omavastuuajan kuluttua. Jos työntekijä ei pyydä loman siirtämistä, sairauspäiväraha maksetaan työntekijälle. Tällöin työntekijä saa samalta ajalta lomapalkkaa ja sairauspäivärahaa.

Siirretyn vuosiloman ajankohta

Sairauden päätyttyä loma jatkuu ennalta ilmoitetun loma-ajan. Siirrettävät lomapäivät eivät jatka jo aloitettua vuosilomaa. Lomaa voidaan jatkaa siirretyillä lomapäivillä siinä tapauksessa, että työnantaja ja työntekijä erikseen sopivat loman jatkumisesta.

Siirretyn loman ajankohdasta voidaan sopia työntekijän kanssa. Tällöinkin 12 päivän yhdenjaksoinen loma on pidettävä seuraavan lomakauden alkuun mennessä (30.4). Sen ylimenevä osa lomasta voidaan sopia pidettäväksi seuraavan lomakauden loppuun mennessä (30.9.).

Jos työnantaja määrää loman ajankohdan, siirretty kesäloma on annettava myöhemmin saman lomakauden aikana. Siirretty kesäloma voidaan vain poikkeuksellisesti jakaa lomakaudella osiin tai antaa lomakauden ulkopuolella. Kesäloma voidaan antaa saman kalenterivuoden loppuun mennessä, jos loman antaminen lomakaudella ei ole mahdollista joko työn järjestelyistä johtuvista syistä tai työntekijän sairauden jatkumisen vuoksi. 

Jos työnantaja määrää loman ajankohdan, siirretty talviloma voidaan lähtökohtaisesti antaa viimeistään lomakautta seuraavan lomakauden (30.4.) alkuun mennessä. Jos tämä ei ole mahdollista, talviloma voidaan antaa seuraavan kalenteri­vuoden loppuun mennessä.  

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, lomasta on ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Pitämättä jäänyt loma korvataan lomakorvauksella, jos loman antaminen yllä mainituissa määräajoissa ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole mahdollista.

Lomapalkan laskenta palkkaustavan muuttuessa

Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen palkkaustavan ja ansaintasäännön perusteella, joita työntekijään sovelletaan lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.maaliskuuta).  Lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen tapahtuneilla palkkaustavan tai työajan muutoksilla ei ole vaikutusta lomapalkan laskentatapaan. Lomapalkan laskenta­säännön määräytymisestä voidaan sopia toisin työ- tai virkaehtosopimuksella.

Pääsääntö on edelleen se, että kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta sama kuukausipalkka, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan. Lomapalkka on siten lomallelähtötilanteen kuukausipalkka (niin sanottu juokseva palkka). Muuttuvista palkanosista lomapalkka lasketaan keskipäiväpalkkaan perustuvalla laskentasäännöllä.

Uuden säännöksen mukaan lomapalkka lasketaan prosentti­perusteisesti, jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Niin ikään lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti, jos 35 tunnin ansaintasäännön piiriin kuuluva työntekijä ei ansaitse täyttä lomaoikeutta sovitun työaikansa perusteella.

Toinen muutos on, että jos työntekijän työaika on muuttunut ansaintavuoden jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan ansaintavuoden työaikaa vastaavasta kuukausi­palkasta. Nykylainkin mukaan jos työntekijä on ansaintavuoden lopussa ollut kuukausipalkkainen, mutta siirtynyt ennen loman alkamista tuntipalkkaiseksi, lomapalkka lasketaan kuukausipalkkaa koskevalla laskentasäännöllä. Molemmissa tapauksissa lomapalkka voidaan käytännössä määritellä työntekijälle viimeisen, ennen muutosta maksetun kuukausi­palkan mukaan. Lisäksi lomapalkkaa kertyy myös muuttuvista lisäpalkoista. Tämä osa lomapalkasta lasketaan ansainta­vuoden keskipäiväpalkan ja kertoimen perusteella.

Säännöksen soveltaminen työaikamuutoksissa

Muutokset lomapalkan laskennassa koskevat kuukausipalkkaisia työntekijöitä, joiden työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana tai sen jälkeen ennen loman alkua. Muutos koskee myös alun perin tunti­palkkaisia työntekijöitä, joiden palkkaustapa on ansaintavuoden aikana muuttunut kuukausipalkaksi edellyttäen, että myös sovitussa työajassa on tapahtunut muutos.

Todettakoon tässä, että uuden säännöksen soveltaminen ei edellytä loman ansaintasäännön muutosta. Näin ollen uutta säännöstä sovelletaan esimerkiksi silloin, kun työn­tekijä siirtyy osittaiselle hoitovapaalle ja työajaksi on sovittu kuusi tuntia päivässä.

Uutta säännöstä sovelletaan periaatteessa aina, kun työajan ja kuukausipalkan muutoksesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Niin ikään uutta säännöstä sovelletaan, kun työntekijä osa-aikaistetaan TSL 7:10 §:n tarkoittamalla tavalla. Osa-aikatyöhön siirtymisestä sovitaan muun muassa seuraavissa tilanteissa:

• osittainen hoitovapaa
• osa-aikaeläke
• osatyökyvyttömyyseläke
• työaikalain mukainen osa-aikatyö sosiaalisista ­ ja terveydellisistä syistä
• työllisyysasetuksen mukainen osa-aikalisä
• osa-aikatyö osasairauspäivärahakaudella.

Sen sijaan tilapäisesti lomautetulla tai lomautuksen vuoksi lyhennettyä työaikaa tekevällä työntekijällä on oikeus saada loman ajalta kokoaikatyötä vastaavaa kuukausipalkkaa.

Muutokset eivät koske tuntipalkkaisia työntekijöitä, joiden lomapalkka lasketaan keskipäiväpalkkaan tai prosenttiperusteiseen lomapalkkaan perustuvalla laskentasäännöllä. Myöskään teollisuuden lomapalkkasopimuksen mukaista loma­palkan laskentaa muutos ei koske.

Prosenttiperusteinen lomapalkka kuukausipalkkaisella

Prosenttiperusteinen lomapalkka on 9 tai 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Prosentti on 11,5, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Prosenttiperusteisen lomapalkan laskenta perustuu lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettuihin palkkoihin. Merkitystä ei ole sillä, maksetaanko muuttuvia lisäpalkkoja säännöllisesti vai tilapäisesti tehdystä työstä. Palkka­summaan luetaan kuukausipalkan lisäksi myös kaikki tehdyltä työajalta maksetut muuttuvat lisäpalkat. Näin ollen lisäpalkoista ei erikseen lasketa lomapalkkaa keskipäivä­palkan ja kertoimen tulona.

Työssäoloajalta maksettuun palkkasummaan ei lueta hätätyöstä eikä lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusosaa. Sen sijaan lisä-, yli- ja hätätöistä maksettavat peruspalkat lisätään lomapalkkapohjaan. Niin ikään muut korotukset kuten sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus ja arkipyhänä tehdystä työstä maksettu korotus luetaan mukaan lomapalkkapohjaan.

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan ja lomapalkkaan myös työssäolon veroiselta poissaoloajalta. Tämän vuoksi lomapalkan laskentapohjaan on lisättävä poissaoloajoilta maksettuja tai saamatta jääneitä palkkoja. Vuosilomalain mukaan palkkaperusteeseen tehdään laskennallisia lisäyksiä­ seuraavilta poissaoloajoilta:

• äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa
• sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
• pakottavasta perhesyystä johtuva vapaa
• sairaus tai tapaturma, kuitenkin enintään 105 kalenteri­­päivältä
• kuntoutus, kuitenkin enintään 105 kalenteripäivältä
• lomautus, kuitenkin enintään 42 kalenteripäivältä
• karanteeni.

Prosentuaalisen vuosilomapalkan laskentapohja muodostuu siten kolmesta osasta:

1. työssäolon ajalta maksetusta palkasta
2. poissaoloajalta maksetusta palkasta
3. poissaolon ajalta saamatta jääneestä laskennallisesta palkasta.

Jos työnantaja on maksanut poissaoloajalta säännön­mukaista palkkaa, se lisätään suoraan lomapalkkapohjaan. Tässä tilanteessa laskennallisen palkan määrittely ei ole tarpeen. Jos poissaoloajalta palkka on maksettu säännönmukaista palkkaa pienempänä, saamatta jäänyt palkka on ­laskennallisesti lisättävä palkkapohjaan. Esimerkiksi jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta täyden palkan ja sairauspäivärahan erotuksen, sairauspäiväraha tulee laskennallisesti lisätä lomapalkan laskentaperusteeseen. Vastaavanlainen tilanne voi esiintyä äitiysajan palkkaa maksettaessa. Niin ikään laskennallista palkkaa tulee lisätä palkkapohjaan sairausajan karenssipäivältä, alle 10 vuotiaan sairaan lapsen palkattoman hoitovapaapäivän osalta sekä tilanteessa, jossa työntekijälle on sairausajalta maksettu 50 prosenttia palkasta alle kuukauden kestäneessä työsuhteessa. 

Laskennallinen palkka

Laskennallisen palkan suuruus määräytyy poissaolon alkamis­hetken palkan mukaan. Säännöstä on käytännössä tulkittava siten, että palkan suuruus määräytyy samalla tavalla kuin sairausajan palkkaa maksettaessa. Pitkäaikaisissa poissaoloissa on otettava huomioon myös palkankorotukset, jotka työntekijä olisi työssä ollessaan saanut.

Lomapalkkapohjaan lisätään laissa säädetyiltä poissaoloajoilta saamatta jäänyt kuukausipalkka. Myös poissaoloajoilta saamatta jääneet muuttuvat palkanosat kuten myynti­provisiot on lisättävä lomapalkkapohjaan, jos ne otetaan huomioon sairausajan palkkaa laskettaessa.

Laskennallisen palkan määrittely edellyttää poissa­oloajalta toteutumatta jääneiden työtuntien selvittämistä. Laskennalliset lisäykset lomapalkkapohjaan tehdään niiltä tunneilta, jotka ilman poissaoloa olisivat olleet työntekijän työtunteja. Poissaoloaikaan kohdistuvat työtunnit selvitetään samalla tavalla kuin sairausajan palkkaa maksettaessa. Kuukausipalkkaisella laskelmat voidaan tehdä työpäivien tarkkuudella.

Laskennallisen palkan laskentatekniikasta voidaan sopia työehtosopimuksella tai työnantajan ja työntekijän keskinäisellä sopimuksella. Jos poissa­oloajan palkan laskemisesta ei ole sovittu, työtuntien laskentapohjana ovat työntekijän työvuoroluettelon mukaiset tunnit, työsopimuksen mukaiset työtunnit tai keskimääräiset viikko­työtunnit 12 edeltävältä viikolta.

Työajan muutos lomanmääräytymisvuoden jälkeen ennen lomaa

Jos kuukausipalkkaisen työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden jälkeen ennen loman pitämistä, lomapalkan perusteena on lomanmääräytymisvuoden työ­aikaa vastaava kuukausipalkka. Käytännössä lomapalkka lasketaan ennen työajan muuttumista viimeksi maksetun kuukausipalkan perusteella. Ennen loman alkua tapahtuneet palkan­korotukset on otettava kuukausipalkan suuruudessa huomioon.

Käytännössä muutos merkitsee sitä, että lomapalkka ja tehdyn työajan palkka pitää laskea erikseen, koska ne lasketaan erisuuruisesta kuukausipalkasta. Niin ikään päiväpalkkaa laskettaessa kuukausipalkan jakajana olevia työpäiviä voi olla eri määrä osa- ja kokoaikatyössä. Ero johtuu siitä, että osa-aikatyössä kuukausipalkka maksetaan osa-aikatyötä koskevan sopimuksen mukaisilta työpäiviltä. Sen sijaan lomapäivän palkka lasketaan kalenterikuukauden säännöllisten työpäivien perusteella.

Lomapalkkaa kertyy myös muuttuvista lisäpalkoista. Tämä osa lomapalkasta lasketaan keskipäiväpalkkaan perustuvalla laskentasäännöllä.

Vuosilomalaki ei kuitenkaan estä sitä, että työnantaja ja työntekijä sopivat lomapalkan laskemisesta lomallelähtö­hetken kuukausipalkasta, jos se on vähintään yhtä suuri kuin prosenttiperusteinen lomapalkka. Näin ollen osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneen työntekijän lomapalkan perusteeksi voidaan sopia ansaintavuoden ansioita suurempi kuukausi­palkka.