Verovalvonta tulevaisuudessa

Nopeasti muuttuvassa maailmassa myös verovalvonnan ja sen menetelmien on uudistuttava.
18.3.2014

Pekka Ruuhonen pääjohtaja, Verohallinto

Kuva iStock

Verovalvonta turvaa omalta osaltaan oikeaa verokertymää, pienentää verovajetta, kasvattaa veronmaksumyönteisyyttä ja varmistaa verotulojen oikea-aikaisen kertymisen. Tulevaisuuden verovalvonta perustuu reaaliaikaisuuteen ja riskienhallintaan. Väärin toimivien veronmaksajien kiinnijäämisriskiä on kasvatettava ja valvonta kohdistettava aikaisempaa kattavammin suurta verovajetta aiheuttaviin riskiasiakkaisiin.

Verohallinto toteuttaa lähivuosina verovalvontaan liittyviä kehitystoimia.

Kohti reaaliaikaisempaa valvontaa

Yritysten antamien veroilmoitusten perusteella tehtävää vuosittaista tuloverotuksen valvontaa kehitetään ajantasaisemmaksi. Useissa maissa on käytössä niin sanottuja liputussäännöksiä, joiden mukaan yritysten on annettava tietyistä verotukseen vaikuttavista tapahtumista tietoja jo verovuoden aikana. Verohallinto selvittää, kuinka tällainen reaaliaikainen raportointivelvollisuus sopisi Suomen verotusmenettelyyn.

Liputusmenettelyssä yritykset raportoivat tietyistä verohallinnon ennalta määrittelemistä verotukseen vaikuttavista tapahtumista reaaliaikaisesti heti liiketapahtuman jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritys antaa tietyistä asioista veroilmoitusta vastaavat tiedot verohallinnolle jo verovuoden aikana. Verohallinto käsittelee asian pian ilmoituksen antamisen jälkeen ja antaa joko ohjausta tai päätöksen asian verotuksesta. Suomessa verovuoden aikana ilmoitettavia tapahtumia voisivat olla esimerkiksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutus tai kiinteistön hankinta. Tällainen menettely lisäisi myös yritysten varmuutta verotukseen liittyvien ratkaisuidensa pysyvyydestä.

Yhteistyötä tilitoimistojen kanssa

Syvennetyllä asiakasyhteistyöllä tarkoitetaan toimintamallia, jossa yhteistyö Verohallinnon ja veronmaksajan välillä perustuu luottamukseen, läpinäkyvyyteen ja ymmärrykseen. Malli on lähtöisin Hollannista (Horizontal monitoring/Enhanced relationship), ja se on alun perin kehitetty verohallinnon ja yritysten väliseksi toimintatavaksi.

Verohallinto on jo monella tavoin tiivistänyt yhteistyötään tilitoimistojen ja Taloushallintoliiton kanssa. Syvennetty tilitoimistoyhteistyö voisi sisältää uudenlaisia käytäntöjä verotarkastusten osalta, esimerkiksi kerralla voitaisiin tarkastaa suuri osa yhden tilitoimiston asiakkaista. Näin saataisiin kattava käsitys tilitoimiston ammattitaidosta ja tavasta hoitaa verotukseen liittyviä asioita. Sillä voisi olla vaikutusta yhteydenpitoon jatkossa. Tarkoituksena ei ole ottaa käyttöön minkään muun maan mallia, vaan luoda Suomeen sopiva tapa toimia.

Verotarkastusten kehittäminen

Verotarkastuksilla halutaan vaikuttaa veronmaksumoraaliin ja ylläpitää verojärjestelmän uskottavuutta. Tarkastustoiminnan pitää tukea veromyönteisyyttä ja mahdollistaa nopea reagoiminen veropohjaa, lainkuuliaisuutta ja veronmaksumyönteisyyttä vaarantaviin toimintatapoihin ja ilmiöihin. Reagointinopeuden kasvattaminen edellyttää lähestymisnäkökulman ja toiminnan painopisteen täydentämistä.

Verohallinnon tavoitteena on, että asiakkaat hoitavat veroasioihin liittyvät velvoitteensa oma-aloitteisesti ja oikein. Onkin tärkeää, että verovelvollisille annetaan verotarkastusten yhteydessä entistä enemmän ennakoivaa ohjausta, ja toiminnan painopiste siirtyy lähemmäksi nykyhetkeä. Laajalla jälkikäteisvalvonnalla ei kyetä varmistamaan yritysten ja ­henkilöasiakkaiden toivottavaa verokäyttäytymistä tarkastus­hetkestä eteenpäin.

Tällä hetkellä verotarkastus ei myöskään ole riittävän näkyvää. Yritysten terveen kilpailun edistämiseksi on välttämätöntä, että verotarkastus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnassa ja vähentää epätervettä kilpailua. Näkyvyyden lisäksi sen vaikuttavuutta pitää kasvattaa.

Verohallinto kehittää uutta reaaliaikaista ja ohjaavaa verotarkastusmallia vaikuttavuuden, reaaliaikaisuuden ja veronmaksumyönteisyyden kasvattamiseksi. Reaaliaikainen verotarkastus ohjaa asiakkaita toimimaan oikein, pienentää tulevaisuuden verovajetta ja kasvattaa verotuloja. Mallia on tarkoitus käyttää jatkossa joustavasti nykyisten verotarkastusmallien rinnalla. Uusi malli kasvattaa Verohallinnon reagointinopeutta ja ohjaa asiakkaita käyttämään Verohallinnon sähköisiä palveluja. Uuden mallin pilotti toteutetaan vuoden 2014 aikana ja se otetaan virallisesti käyttöön vuoden 2015 alusta.

Verovelvolliset korjaavat itse virheensä

Reaaliaikaisessa verotarkastuksessa keskitytään ajallisesti yrityksen nykyhetkeen ja toiminnan ohjaukseen. Veronoikaisuja ei pääsääntöisesti tehdä. Kantava ajatus on verovelvollisen itseoikaisu. Lähtökohta on, että verotarkastuksella ohjataan asiakasta korjaamaan virheensä ja esittämään korjaukset Verohallinnolle. Verohallinto valvoo, että virheet korjataan kehotuksesta. Mikäli virheitä ei korjata oma-aloitteisesti, yritykseen tehdään uusintakäynti tai mahdollisesti laajennetaan verotarkastusta.

Ohjaavan verotarkastuksen tulokset syntyvät siitä, että yritykset korjaavat omatoimisesti tarkastuksessa todetut virheet ja jatkavat oikeaa menettelyä. Ohjaava menettely lisää veronmaksumyönteisyyttä ja seuranta varmistaa asiakkaan käyttäytymisen muutoksen. Itseoikaisu on sekä verovelvollisen että Verohallinnon näkökulmasta kustannustehokkain tapa oikaista verotuksen virheitä.

Selkeät kohderyhmät ja vaikuttavuustavoitteet

Reaaliaikaiset verotarkastukset kohdistetaan asiakkaisiin, joiden käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa ja joiden verotukselliset virheet ovat vähäisiä ja korjattavissa tarkastuksen jälkeen omatoimisesti. Tarkastuskohteiden valinnassa käytetään ­riskienhallinnan menetelmiä. Esimerkiksi aidosti uusiin yhtiöihin tai tunnistettuun yksilöitävään veroriskiin ei ole järkevää kohdentaa laajaa verotarkastusta. Toisaalta reaaliaikainen verotarkastus soveltuu myös harmaan talouden torjuntaan sen reagointinopeuden ja vaikuttavuuden vuoksi.

Reaaliaikaisen valvonnan tavoitteena eivät ole mahdollisimman suuret maksuunpanoesitykset, vaan verotulojen oikean kertymän varmistaminen tulevina vuosina sekä velvoitteidensa hoitamiseen myönteisesti suhtautuvat asiakkaat. Ohjaavaa verotarkastusta voidaan myös laajentaa, jos kohteessa havaitaan veroriski, jota ei etukäteen ole voitu ennakoida.

Asiakasnäkökulmasta reaaliaikainen verotarkastus tarkoittaa nopeampaa ja parempaa asiakaspalvelua. Se ei tarkoita sitä, ettei virheisiin puututa. Uuden työmenetelmän avulla on mahdollista löytää kattavammin tervettä kilpailua haittaavat tekijät ja kohdentaa valvontaa oikein ja mahdollisimman vaikuttavasti.

Sujuvammat kuulemis- ja maksuunpanoprosessit

Verohallinto haluaa uudistaa ja sujuvoittaa verotarkastus- ja maksuunpanoprosessia vuoden 2014 aikana. Yhtenä kehittämiskohteena on verotarkastuksen kohteena olevien verovelvollisten kuulemismenettelyn yksinkertaistaminen. Tavoitteena on lyhentää verotarkastusten läpimenoaikaa verotarkastuksen alkamisesta maksuunpano- tai verotuspäätökseen.

Nykyisessä kuulemismenettelyssä Verotarkastusyksikkö lähettää verovelvolliselle alustavan verotarkastuskertomuksen, johon on koottu tarkastushavainnot sekä verotus- ja muut toimenpiteet, joita Verohallinto havaintojen perusteella esittää. Verovelvollisen antaman vastineen perusteella laaditaan lopullinen verotarkastuskertomus, joka lähetetään Yritys- tai Henkilöverotusyksikköön mahdollisia verotustoimia varten. Sen jälkeen tarkastuskertomus lähetetään verovelvolliselle, jota verotuspäätöksen tekijä kuulee vielä kerran, ennen kuin verotusta oikaistaan.

Uudessa menettelyssä verovelvollista kuultaisiin Verohallinnossa verotarkastuskertomuksen johdosta kaikkien verolajien osalta pääsääntöisesti vain kertaalleen ennen maksuunpano- tai verotuspäätösten tekemistä. Kuuleminen tapahtuisi Verotarkastusyksikössä siten, että verovelvolliselle lähetettäisiin vain (lopullinen) verotarkastuskertomus vastineen antamista varten.

Menettelyn uusimisen yhteydessä luovutaan alustavasta verotarkastuskertomuksesta. Tavoite on, että verotarkastuksen aikana kerätään riittävä tieto verotuspäätöstä varten. Verotarkastus voi kuitenkin edelleen laatia kirjallisia selvityspyyntöjä tarkastuksen aikana verotarkastuskertomuksen laatimista varten. Kuulemismenettelyn uudistaminen edellyttää Verohallinnon käsityksen mukaan verotusmenettelystä annetun asetuksen 2 §:n muuttamista.

Nykyiset, osin päällekkäiset menettelytavat aiheuttavat tarpeetonta viivettä ja päällekkäistä työtä Verohallinnossa ja yrityksissä, eivätkä ne siten ole kustannustehokkaita. Osin päällekkäisyyttä on perusteltu verovelvollisen oikeusturvalla. Siirtyminen saman asian kahdenkertaisesta kuulemista yhdenkertaiseen kuulemiseen ei Verohallinnon käsityksen mukaan kuitenkaan aiheuta heikennystä verovelvollisen oikeusturvaan, koska se ei heikennä verovelvollisen mahdollisuutta antaa tarvittavaa selvitystä asiassa. Verovelvollisen näkökulmasta prosessin sujuvoittaminen tarkoittaa oikeaa verotuspäätöstä nopeammin ja sujuvammin.

Vaikuttavuus kasvuun

Verohallinnon tavoite on organisoida kaikki toimintansa siten, että toiminnan vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri. Siksi myös verovalvonnan toimenpiteet tulisi suunnitella niin, että yksi valvontatoimenpide vaikuttaa mahdollisimman laajasti verokäyttäytymiseen. Verovalvonnan epäsuoran vaikuttavuuden mittaaminen on kuitenkin haasteellista.

Verohallinnon tavoitteena on myös viestiä valvonnan ­painopisteistä ja vaikuttaa näin jo ennalta toivottavaan verokäyttäytymiseen. Siirtyminen reaaliaikaiseen ja ohjaavaan verotarkastukseen on merkittävä uudistus, mutta on selvää, että verotarkastuksiin sisältyy myös tulevaisuudessa takautuvaa verovalvontaa ja viranomaisyhteistyötä. Olennaista toiminnan tehostamisessa ja vaikuttavuuden kasvattamisessa on, että pienten veroriskien verovalvonta suoritetaan nopeasti ja tehokkaasti ja näin vapautetaan resursseja suurten veroriskien valvontaan ja kilpailuneutraliteetin parantamiseen.

 

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki