Rakentamisen uudet velvoitteet

Harmaan talouden torjunta on yksi hallituksen painopistealuista. Veronumeron käyttöönotto oli ensimmäinen vaihe rakennusalan harmaan talouden torjuntaan liittyvistä hallitusohjelmaan sisältyvistä lainsäädäntötoimenpiteistä.  Veronumeromenettely ei kuitenkaan yksinään takaa riittävää valvontaa, joten sen lisäksi otetaan käyttöön työntekijöitä ja rakennusurakoita koskeva tiedonantovelvollisuus.

Uusista velvoitteista on säädetty verotusmenettelylaissa ja työturvallisuuslaissa, jotka eduskunta hyväksyi keväällä. Uudistukset tulevat voimaan 1.7.2014.

Tiedonantomenettelyn myötä rakennustyön tilaajilla on velvollisuus ilmoittaa tietoja Verohallinnolle rakentamiseen liittyvistä urakoista ja urakoitsijoista. Lisäksi yhteisen rakennus­työmaan päätoteuttajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoja rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Tiedot on annettava Verohallinnolle kuukausittain niin kauan kuin työtä tehdään.

Verohallinto on antanut ohjeen (A73/200/2013, 1.7.2013) uudesta menettelystä. Ohjeessa on kerrottu tarkalla tasolla, mitä tietoja on annettava ja kuinka tiedot toimitetaan Verohallintoon. Ohjetta tukee jatkuvatäydenteinen Usein kysytyt kysymykset -osio, jossa otetaan kantaa tiedonantovelvollisuutta koskeviin yksittäisiin kysymyksiin.

Tilaaja ilmoittaa urakkatiedot

Urakkatietojen osalta tiedonantovelvollisia ovat rakentamispalvelua tilaavat tahot. Tilaajana voi toimia rakennuttaja, pääurakoitsija, sivu-urakoitsija tai aliurakoitsija.

Rakennuttaja itse on aina tiedonantovelvollinen tilaaja. Rakennuttajan tiedonantovelvollisuus koskee niitä urakoita, joista hän on tehnyt sopimuksen.

Kaikki rakentamispalveluita tilaavat yhteisöt toimialasta riippumatta ovat tiedonantovelvollisia. Tyypillisiä rakentamis­palveluita tilaavia tahoja ovat esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt, kunnat, tuotantolaitokset, yhdistykset, suuret rakennuttajat ja kuka tahansa kiinteistön omistava yritys toimialasta riippumatta.

Alihankintaketjussa jokainen tilaaja on omalta osaltaan tiedonantovelvollinen aliurakoitsijoistaan. Tilaajat ilmoittavat tiedot ostamistaan urakoista ja vuokratyövoiman käytöstä. Menettely takaa sen, että Verohallinto saa tiedot koko urakkaketjusta.

Urakkatiedoista osa pakollisia, osa vapaaehtoisia

Tilaajan on annettava yksityiskohtaista tietoa tilaamistaan urakoista, esimerkiksi työmaan sijaintitiedot, työn kesto, työn kokonaisarvo, urakasta kuukausittain laskutettu määrä sekä tiedot työn suorittaneesta urakoitsijasta. Pakollisten tietojen lisäksi ilmoittaja voi antaa joukon vapaaehtoisia tietoja, joilla on tärkeä merkitys Verohallinnolle harmaan talouden torjunnassa.

Urakkatietojen tiedonantovelvollisuus koskee arvonlisäverolaissa tarkoitettuja rakentamispalveluja. Arvonlisäverolain 31.3 §:n 1 kohdan mukaan rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Tiedonantovelvollisuus koskee myös rakennustelineiden pystytys- ja ­purkutöitä, vaikka arvonlisäverolain mukaan nämä eivät olekaan rakentamispalveluja.

Tyypillisiä rakentamispalveluja ovat uudisrakentamisen ohella asunto-osakeyhtiön teettämät putki- ja sähköremontit, julkisivuremontit, vesikaton uusiminen, rakennuksen ulko- ja sisäpuoliset maalaustyöt, piha-alueen ja ajoliuskojen ­päällystystyöt, hissin huoltotyöt sekä lämmitysjärjestelmän tai ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen.   

Päätoteuttaja antaa työntekijätiedot

Rakennustyömaan työntekijätiedot antaa päätoteuttaja. Päätoteuttajana toimii yleensä pääurakoitsija. Päätoteuttaja antaa tiedot omista työntekijöistään ja työmaalla toimivien muiden urakoitsijoiden työntekijöistä. Tiedot annetaan myös itsenäisistä työnsuorittajista ja vuokratyöntekijöistä.

Päätoteuttaja on määritelty rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksessa. Päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään. Jos rakennuttaja ei ole nimennyt työmaalle päätoteuttajaa, tiedonantovelvollisuus kohdistuu siis viime sijassa rakennuttajaan itseensä.

Työntekijätiedot annetaan yhteisiltä työmailta

Päätoteuttajalla on velvollisuus toimittaa tiedot Verohallinnolle yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä.

Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla tehdään asetuksen soveltamisalassa tarkoitettua työtä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja.

Jos työn suorittavat vain yhden yrityksen työntekijät (esimerkiksi maalaus- tai muu pintakäsittelytyö), tiedon­antovelvollisuutta työntekijätiedoista Verohallinnolle ei ole. Tällaisessa tapauksessa tilaajan on kuitenkin toimitettava tieto kyseisestä maalaustyöstä urakkatietona Verohallinnolle.

Työntekijätiedot annetaan kaikista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. On mahdollista, että työstä ei tarvitse antaa urakkatietoja vaan ainoastaan työntekijätiedot.

Tiedonantovelvollisuus koskee myös niitä henkilöitä, jotka eivät harjoita työmaalla rakentamista. Rakennus­työmaalla työskentelevät muut henkilöt, esimerkiksi toimistotyöntekijät, siivoojat, vartijat ja oppilaitosten harjoittelijat, on siis myös ilmoitettava Verohallinnolle.

Työmaan kesto tai tehdyn työn määrä eivät vaikuta tiedon­antovelvollisuuteen liittyvän yhteisen työmaan käsitteeseen. Olennaista on, että työtä suorittaa vähintään kaksi eri yritystä. Yhteinen työmaa voi siis muodostua vähäisessäkin kunnostustyössä, esimerkiksi, jos maalausliikkeen suorittamaan pintakäsittelytyöhön liittyy sähköliikkeen suorittama asennustyö. Verohallinto voi rajoittaa tietojen toimittamista pienien työmaiden ja vähäisen työn osalta. 

Vähäisiä töitä ei tarvitse ilmoittaa

Verohallinto voi lain mukaan päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen.

Urakkatietoja ei tarvitse antaa, jos sopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa. Jos ­15 000 euron raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy.

Raja-arvoa laskettaessa yhtenä sopimuksena pidetään jokaista erillistä rakentamispalvelua koskevaa tilausta, josta suoritettava vastike määräytyy erikseen. Näin ollen esimerkiksi vuosisopimukseen perustuvien kunnossapitotöiden osalta urakkatietojen tiedonantovelvollisuus riippuu jokaisen yksittäisen tilauksen arvosta. 

Työntekijätietoja ei tarvitse antaa, jos työmaakohtaisesti hankkeen kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa.
Jos kokonaisarvo ylittää 15 000 euroa, päätoteuttajan tai rakennuttajan on ilmoitettava siitä muille työmaalla toimiville työnantajille, jotta nämä voivat täyttää oman tiedonantovelvollisuutensa päätoteuttajalle.

Jos pääurakan arvo ylittää 15 000 euroa, pääurakoitsijan on ilmoitettava raja-arvon ylittymisestä muille työmaalla toimiville yrityksille. Jos taas pääurakan arvo on 10 000 euroa ja kolmen rakennuttajan sivu-urakan arvo jokainen 2 000 euroa, rakennuttajan on ilmoitettava pääurakoitsijalle ja muille yrityksille raja-arvon ylittymisestä. Jos raja-arvon ylittyminen on tiedossa sopimuksen tekovaiheessa, tiedonantovelvollisuudesta voidaan tiedottaa jo sopimuksessa.
Jos raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin arvo on ylittynyt.

On kuitenkin huomattava, että jos tilaajalle tehty työ tai aikaansaatu työtulos perustuu useisiin peräkkäisiin, keskeytymättömiin tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin, raja-arvoa laskettaessa sitä pidetään yhtenä sopimuksena.

Ei paperi-ilmoituksia

Urakkaa ja työntekijöitä koskevat tiedot toimitetaan Vero­hallinnolle sähköisesti. Tietoja ei voi toimittaa paperilla, koska kyseessä on reaaliaikainen, kuukausittainen valvonta.

Tiedot toimitetaan joko verkkolomakkeella Suomi.fi-palvelun tai tiedostosiirtona Ilmoitin.fi-palvelun kautta.

Sähköinen ilmoittaminen edellyttää Katso-tunnisteen käyttöä. Tietoja voi toimittaa kahdella eri Katso-roolilla. Pääkäyttäjä voi valtuuttaa ilmoittajan erillisen, rakentamiseen liittyvän tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen tehdyn, roolin käyttöön: vertailutietojen ilmoittaja. Tällä roolilla voidaan antaa Verohallinnolle vain urakka- ja työntekijätietoja koskevia tietoja.

Hallinnollisen taakan vähentämiseksi tiedot voidaan antaa myös kausiveroilmoittaja-roolilla. Jos ilmoittajalla on jo käytössään kausiveroilmoittaja-rooli, erillistä valtuutusta ei tarvita.

Urakka- ja työntekijätiedot työmaittain

Urakka- ja työntekijätiedot on annettava Verohallinnolle kuukausittain ja työmaakohtaisesti. Tiedot annetaan viimeistään kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden viidentenä päivänä, esimerkiksi tammikuun tiedot annetaan ­viimeistään maaliskuun viidentenä päivänä.

Kukin ilmoittaja antaa kohdekuukauden tiedot sisältävän ilmoituksensa niin sanotulla perusilmoituksella. Perusilmoituksen annettuaan ilmoittaja saa yksilöllisen ilmoitustunnuksen ja ilmoituksen antamisajankohdan. Ilmoitustunnus on ilmoituskohtainen, ja yhteen ilmoitukseen voi sisältyä joko yhden tai useamman työmaan tiedot. Perusilmoituksen­ tunnus vaihtuu kuukausittain, vaikka ilmoittaja
(ja työmaat) pysyisikin samana. Ilmoitustunnusta on käytettävä, jos tietoja myöhemmin korjataan.

Korjaukset seuraavan kuukauden ilmoituksella

Tiedot voidaan korjata seuraavan kuukauden ilmoituksella. Esimerkiksi virheelliset yhteystiedot voidaan muuttaa ja korjata seuraavan kuukauden ilmoituksella.

Erillinen korjausilmoitus tarvitaan vain, jos ilmoituksessa on ollut virheitä verovalvonnan tehokkuuden kannalta välttämättömissä tiedoissa. Tällaisia ovat esimerkiksi virheelliset tunnistetiedot, urakkatietojen osalta laskutetut (tai maksetut) määrät, toimeksiannon laji ja se, onko käännettyä arvonlisäveroa sovellettu. Edellä mainitut tiedot on siis korjattava alkuperäiselle kuukaudelle. Työntekijätietojen osalta työ­suhteen laatu on korjattava oikealle kuukaudelle.

Ilmoittaja voi korjata tietoja takautuvasti kohdekautta edeltävän
12 kuukauden ajan. Esimerkiksi toukokuun 2015 virheellisiä tietoja, jotka ilmoittaja on antanut 5.7.2015, voi korjata 5.7.2016 asti.

Tiedonantovelvollisuus myös yksityishenkilöllä

Myös yksityishenkilöt osallistuvat harmaan talouden ­torjuntatalkoisiin. Jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa, yksityishenkilön on annettava tiedot rakennus­työn suorittaneista yrityksistä, yrityksille maksetuista suorituksista sekä palkatuista työntekijöistä ja heidän palkoistaan. Yksityishenkilöt ja kotitaloudet antavat ilmoituksen pääsääntöisesti vain kerran, ennen rakennuslupamenettelyn edellyttämää rakennuksen loppukatselmusta.